Itämeren ammattikalastajat ryhtyvät yhteistyöhön ammattikuntansa tulevaisuuden turvaamiseksi
Etelä-Suomen kalatalousryhmän lehdistötiedote
Kuluttajat haluavat tuoretta ja läheltä pyydystettyä kalaa, mutta kalasaaliit ja kalastajien määrä vähenevät Itämeren alueella koko ajan. Merkittävä yhteinen tekijä saaliiden vähenemiseen on voimakkaasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat. 14 kalatalousryhmää Ruotsin, Suomen, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on etsiä uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten yhteiseloon.
Itämerellä hylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Hylkeet syövät pyydyksiin menneet kalat niin, että kalastaminen käy mahdottomaksi heti kun hylkeitä on lähivesillä. Merimetsot hajottavat ja ajavat tehokkaalla joukkokalastamisella kalaparvet pois perinteisiltä elinalueiltaan.
Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat rannikonläheiseen, perinteiseen ammattikalastukseen on jo tunnistettu. Hylje on petoeläin, joka syö 5-6 kg kalaa päivittäin. Tutkimuksissa on todettu, että hylkeet vierailevat säännöllisesti kalastajien pyydyksissä, ja syövät ensisijaisesti kalastajien pyydyksiin jääneitä kaloja. Noin 50.000 yksilön hyljekanta syö siten vuositasolla 100 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suuri osa on pois ammattikalastajien saaliista ja siten myös pois kuluttajien mahdollisuuksista nauttia läheltä pyydystettyä tuoretta kalaa. Haitta on niin suuri, että useissa kalastajayhteisöissä todetaan, että ellei asiaan saada muutosta, ei muutaman vuoden päästä kukaan enää voi kalastaa, kun vahingot ovat tuloja suurempia.
On toivottavaa, että nopeasti löydetään uusia keinoja saaliiden turvaamiseen. Siksi 14 kalatalousryhmää Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon ammattikalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ammattikalastus on aina ollut keskeinen saaristoelinkeino joka pitää saaristokyliä edelleen asuttuina ja elinvoimaisina. Koska asia on merkittävä niin kalastajille, saariston ja rannikon asukkaille kuin myös kuluttajille, on Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO ottanut asiassa aktiivisen roolin ja lähtenyt vetämään yhteistä projektia.
Hankkeessa on tarkoitus yhdistää eri maissa toimivien, luonnonvaroihin erikoistuneiden tutkimuslaitosten tuloksia ja näkemyksiä sekä ammattikalastajien kokemuksia ja näkemyksiä. Lisäksi pyritään löytämään uusia keinoja ammattikalastuksen ja siihen vaikuttavien haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon. Jo olemassa olevia toimintamalleja ovat esimerkiksi hylkeenkestävät pyydykset, hyljekarkottimet ja suojametsästys pyydysten lähellä. Uudet menetelmät ovat tervetulleita.
FAKTARUUTU:
Itämeren ammattikalastajien yhteistyöhön mukaan lähteneet 14 EU:n kalatalousryhmää ovat:
- Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
- Saaristomeren Kalatalouden toimintaryhmä
- Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimitaryhmä
- Perämeren rannikon kalatalousryhmä
- Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä
- LAG Leader Stockholmsbygd
- Leader Gute
- Leader Mittland Plus
- Leader Nordvästra Skåne med Öresund
- LEADER sydöstra Skåne
- SydostLeader
- Leader Gästrikebygden
- West Mecklenburg Baltic Sea coast FLAG
- Harju Kalandusühing
Kalatalousryhmät ovat osa Euroopan Unionin laajaa yhteistyöverkostoa, joiden tehtävänä on edistää kalatalouselinkeinoa paikallisin voimin. Kalatalousryhmät toimivat laajassa yhteistyössä elinkeinojen, kuntien ja järjestöjen kanssa, ja rahoittavat elinkeinon kehittämishankkeita. (www.sepra.fi/esko). Hankkeet rahoitetaan Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston sekä eri valtioiden oman rahoituksen kautta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita kansallisista tutkimuslaitoksista kuten Suomen Luonnonvarakeskus LUKE, Statens Lantbruksuniversitet SLU Ruotsista ja Eesti Marine Institut Virosta.
Lisätiedot:
Esko Taanila
projektipäällikkö
Leader Sepra / Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO
p. + 358 44 3774516
esko.taanila@sepra.fi