Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

 

 


Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus Suomessa

Tutkimuksen ja kalastajien välistä kumppanuutta ja yhteistyötä on tehty monella tavoin jo vuosikausia, ja se on hyödyttänyt kumpaakin osapuolta. Kalakantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä on toisaalta aina on ollut myös erimielisyyksiä ja erilaisia näkemyksiä.Yhteistyön ja yhdessä tuotetun tietopohjan avulla päästään  lähemmäs yhteistä tilannekuvaa, ja osapuolien tiedot täydentävät toisiaan. Sen avulla on helpompi saavuttaa  yhteisymmärrys siitä, mitä pitäisi muuttaa ja millä keinoilla muutos  voidaan saada aikaiseksi. Periaatteena on, että tuotetun tiedon pitää olla aukotonta, ajantasaista ja päätöksentekoa tukevaa

Kumppanuusohjelmaa, kuten muitakin Innovaatio-ohjelmia, valmisteltiin ministeriön johdolla yhteistyössä sidosryhmien ja tutkimuksen kanssa. Kumppanuusohjelman osalta haettiin sellaisia teemoja, jotka eri osapuolet kokivat tärkeiksi ja joissa kalastajien ja tutkimuksen välisen yhteistyön nähtiin tuovan tekemiselle lisäarvoa. Työpajojen pohjalta tehtiin hakemus, jonka sisältö hakuprosessin toisessa vaiheessa vielä tarkentui Luken ja ministeriön  välisissä keskusteluissa.

 

Kalojen vierasaineet ja vesiympäristön tila

• Vierasaineseurantaa, kuten dioksiinien ja  PCB- aineiden seurantaa,  tehdään kattavasti jo nyt.

• Voidaanko seurantaa tehostaa keskittämällä se keskeisiin kalan  maihintuontipaikkoihin, kuten  Kasnäsin kalajauhotehtaalle?

• Voidaanko, ja onko tarpeen, varautua myös esimerkiksi  leväkukintojen tuottamien levämyrkkyjen mahdollisesti  tulevaisuudessa aiheuttamiin uhkiin?

• Voivatko kalastajat tuoda kustannustehokkuutta muuhun  ympäristönseurantaan tutkimuslaitosten kenttähenkilöstön,  resurssien ja toimipaikkojen vähentyessä?

 

Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien  haittojen ehkäiseminen

• Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat haitat ovat yleisesti tiedossa  oleva pitkäaikainen ongelma, ja niitä on yritetty lieventää monin  tavoin. Merimetson aiheuttamia haittoja ei ole vielä pystytty riittävällä  tarkkuudella arvioimaan eikä niiden merkittävyydestä olla  yksimielisiä

• Alkuvaiheessa on olennaista haittojen dokumentointi ja niiden  merkittävyyden arviointi  - myös muiden kuin esim. suoranaisten  pyydysvierailujen aiheuttamien vahinkojen

• Käytännön kokeita ja seurantoja tarvitaan sekä haittojen  dokumentoimiseksi että niiden vähentämiseksi

• Olennaista on myös tiedotus ja sidosryhmien  osallistaminen , jotta  ongelmien vakavuus ja niiden luonne tulisivat yleiseen tietoon.

 

Kalastuksen valikoivuus ja kalastuksen jatkuvuuden  turvaaminen

• Pyydysten valikoivuutta lisäämällä saadaan haluttua kalalajia  toivotun kokoisena, ja vältetään ylimääräistä, jopa  hyödyntämiskelvotonta sivusaalista

• Samalla kiinnitetään huomiota pyydysten kustannustehokkuuteen ja  käsiteltävyyteen. Kustannustehon parantamisella on olennainen  merkitys kalastusammatin houkuttavuudelle ja jatkuvuudelle.

• Pyydystekniikan kehittäminen lähtee liikkeelle kalastajien tarpeista  ja ideoista

• Valikoivuus liittyy myös kalastusaikaan ja  –paikkaan. Esim. tieto silakan ja kilohailin osuudesta troolisaaliissa voisi helpottaa  kalastusalueen valintaan liittyvää kalastajan päätöksentekoa

 

 

 

Partnerit:

– Luonnonvarakeskus

– Suomen ammattikalastajaliitto  r.y  .

– Suomen sisävesiammattikalastajat  r.y  .

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

– Suomen ympäristökeskus

– Jyväskylän yliopisto

– Itä- Suomen yliopisto

 

Kumppanuusohjelmalla on rahoitusta 1 250 000 euroa, joka on käytettävissä 31.12.2019  saakka. Ohjelmalle voidaan hakea jatkoa, ja jatkohakemuksessa myönnetään enintään 1 250 000 e

 

Lisätietoja:
Ari Leskelä, Luke
ari.leskela(at)luke.fi