Särkikaloja riittää vesissämme, ja kysyntä niistä valmistetuille elintarvikkeille on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Välillä kuitenkin kuulee ihmeteltävän särkikalajalosteiden korkeaa hintaa. Kalan käsittelystä syntyvien kustannuksien lisäksi yksi keskeinen syy korkeaan hintaan on kehittymätön logistiikka. Tätä ongelmaa on Itä-Suomessa lähdetty perkaamaan.

Pienet kalaerät ja suuret kuljetusmatkat nostavat tällä hetkellä särkikalasta jalostetun tuotteen hintaa merkittävästi. Kala pitäisi saada tuoreena ja riittävän suurina erinä jalostajalle. Liian pienet kalaerät jäävät helposti kokonaan kuljettamatta, mikä tietysti heikentää myös raaka-aineen saatavuutta. Tähän logistiseen haasteeseen pyrkii vastaamaan Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoittama hanke Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut. Itä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa selvitetään, kuinka kalakuljetusten logistiikkaa pystytään tehostamaan ja kuljetuksia yhtenäistämään sekä pienten että suurten kalansaaliiden osalta, ja pyritään löytämään kokonaan uusia ratkaisumalleja.

Kuljetusten optimointia sumputtamalla

Kalaa jalostavalle kalatalolle ei alle 400 kg särkikalaerien vastaanotto ole taloudellisesti kannattavaa. Näin esimerkiksi kalastajan sivusaaliina saamat 200 kg särkeä jää hyödyntämättä, koska nostettu saalis pitäisi saada pyyntipäivänä jalostamolle. Ongelmaa pyritään hankkeessa ratkomaan sumpulla, jossa saalis säilyisi elossa ja virheettömänä, kunnes kuljetus saadaan optimoitua. Kesän aikana testatuista sumppumalleista parhaimmaksi osoittautui pohjasta pintaan ulottuva sumppu, jossa kalat voivat itse hakeutua kulloinkin sopivaan vesikerrokseen. Kesän testeissä tässä sumppumallissa ei havaittu yhtään kalakuolemaa.

Kalakuljetuksia on myös suunniteltu yhdistettäväksi muun rahdin kuljetukseen. Tällöin pitää taata, että kalalle asetetut vaatimukset kylmäketjusta ja hygieniasta täyttyvät:

Taustaa: Suomessa on muutaman viime vuoden aikana herätty siihen, että vesistöissämme on huomattavia määriä hyödyntämättömiä resursseja, särkikaloja. Niitä on järvissämme runsaasti johtuen mm. ravinteiden huuhtoutumisesta järviin, ja siitä, että olemme keskittyneet pääasiassa arvokkaampien petokalojen pyyntiin. Runsaat särkikalakannat kiihdyttävät rehevöitymistä entisestään, ja tästä syystä särkikaloja on hoitokalastettu pois jo vuosikymmeniä. Kalat ovat päätyneet pääasiassa tunkiolle aivan viime vuosiin asti. Nyt niitä kalastetaan kuluttajien ruokapöytiä ajatellen, ja uusia tuotteita ilmestyy kauppojen hyllyille.

– Kuljetuksissa on ainakin suunniteltu ja testattu erilaisia tiivisteitä kalapakkeihin, että niitä voidaan kuljettaa muun rahdin yhteydessä. Samoin on selvitetty kustannuksia eri tavoille rahdata, kertoo Pekka Sahama hanketta ohjaavasta Itä-Suomen kalatalousryhmästä

Korkeassa sumppumallissa sumputetut kalat pystyivät valitsemaan syvyyden, minkä ansiosta kalakuolemia ei ollut. Kuva: Pekka Sahama

Digitalisaatiosta apua

Suunnitteilla on myös saalisilmoitus-sovellus mobiililaitteille, jolla tiedon kulkua kalastajan, logistiikkayrityksen ja jalostajan välillä pyritään parantamaan. Sovellus on vielä testivaiheessa, mutta ensi vuonna sitä päästään jatkokehittämään ja kokeilemaan logistiikkafirmojen järjestelmien kanssa. Mobiilisti tehtävä saalisilmoitus palvelee logistiikan lisäksi montaa muutakin tarkoitusta: kalastaja tekee samalla lain vaatiman saalisilmoituksen, särkikalojen kalastuksesta saadaan tilastollisiin ja kannanhoidollisiin tarkoituksiin tietoa, ja kalastaja saa reaaliaikaista seurantatietoa omasta saaliistaan. Tässä vaiheessa sovelluksen ei ole tarkoitus toimia saaliin kauppapaikkana, mutta tulevaisuudessa sekin voi olla mahdollista.

Särkikalojen ympärillä on käynnissä useita hankkeita

Logistiikkahanke on osa isompaa, Sitran rahoittamaa Nostetta särkikaloista – Vajaasti hyödynnetyn kalan kalatalo -hankekokonaisuutta. Siinä on tunnistettu neljä keskeistä särkikaloihin liittyvää haastetta: laadunvarmistus ja kalan tasainen saatavuus, tehokas logistiikka, käsittelyprosessin automatisointi sekä tiedonkulun digitalisointi. Hankkeen tavoitteena on ratkaista nämä ongelmat, ja luoda edellytykset kalatalo-konseptille, jossa särkikalan laatu on varmistettu, pienemmätkin kalaerät saadaan kerättyä kalastajilta kustannustehokkaasti, koneet perkaavat kaikenkokoiset kalat nopeasti ja tieto kulkee jouhevasti kalastajan, kuljetusfirman ja kalatalon välillä. Lyhyesti voidaan sanoa tavoitteena olevan, että kuluttajille olisi tarjolla enemmän kestävästi kalastettua lähikalaa.

Särkikalojen – ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien – hyödyntämisasteen nostamiseen keskittyneitä hankkeita on tällä hetkellä käynnissä useita. Näiden koordinointia ja keskinäistä tiedonvaihtoa varten on käynnissä Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien verkosto- ja aktivointihanke, eli VAKAVA-hanke. VAKAVAn verkkosivuilta löydät tietoa mm. muista käynnissä olevista särkikalahankkeista.

 

Särkikalojen keräilyn ja kuljetusten logistiset ratkaisut -hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ja ohjaa Itä-Suomen Kalatalousryhmä