Kuukausi: elokuu 2019

Metsähallituksen kaupallisen kalastuksen luvat sekä pyyntipaikkavuokraukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Vuosien 2020-2024 lupa- ja pyyntipaikkavuokrahaku on avattu. Hakuohjeet sekä -lomakkeet löytyvät täältä.
Lupahaku päättyy 13.9.2019.

Päätökset hakijoille postitetaan loppuvuoden tai alkuvuoden aikana. Ensin päätökset tehdään pyyntitavoista, joita käytetään heti vuoden vaihteessa talvikalastuksessa. Koska kyseessä on koko maan samanaikainen lupahaku, jossa kaikki luvat ovat katkolla, toivomme kalastajilta huolellista hakemusten täyttöä. Lohen ja taimenen pyyntipaikka- sekä lohiregalepaikkavuokrausten kohdalla toivotaan lisäksi liitekarttaa osoittamaan haettavan pyyntipaikan tarkan sijainnin.

Niille kaupallisille kalastajille, joiden osoite on tiedossa (on ollut aiemmin Metsähallituksen lupa tai vuokrasopimus edellisellä lupa- tai vuokrauskaudella) on postitettu tiedote lupahausta.

Aiemmasta käytännöstä poiketen lupahaku koskee viittä seuraavaa vuotta, jotta kaupallisten kalastajien toivomaa kalastuslupien pysyvyyttä saadaan ainakin valtionvesien osalta parannettua.

Osalla merialuetta on ollut voimassa ELY-keskusten tekemät lohen ja taimenen pyyntipaikkalupapäätökset kalastuslain siirtymäsäännösten kautta. Nyt kaikki niin ELY-keskusten kuin Metsähallituksenkin tekemät pyyntipaikkaluvat ja -vuokraukset erääntyvät ja jatkossa kaikki lohenkalastuksen pyyntipaikkavuokraukset myönnetään Metsähallituksen kautta. Jatkossa lohen ja taimenen pyyntipaikkojen tai lohiregalepaikkojen vuokrauksia tehdä vain niille kaupallisille kalastajille, joilla on osoittaa toimijakohtainen lohikiintiö.

Sisävesillä on yhdistetty Metsähallituksen yksityisten vesien ja yleisvesien luvat. Niitä haetaan ja ne käsitellään samalla lupahaulla. Metsähallituksen kalastusoikeuden käyttämistä osakaskuntien vesialueilla haetaan omalla lomakkeellaan.

Tällä hetkellä kaikki lupa- ja vuokraushakulomakkeet sekä hakuohjeet ovat suomenkielisinä tulostettavissa nettisivuiltamme. Ruotsinkielisinä löytyy Metsähallituksen yksityisvesien sekä lohen ja taimenen pyyntipaikkavuokrausten lomakkeet. Ruotsinkieliset lupahakuohjeet tulevat Metsähallituksen nettisivuille elokuun aikana, kun ne on saatu käännettyä.

Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tiedote

Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemiseksi on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.

Perinteinen pelkistetty kalankasvatus- ja tuotantoympäristö on otollinen ympäristö loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä. Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä.

Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Virikekasvatuksen on todettu myös parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

Virikekasvatuksen vaikutuksista on saatu nyt uusia tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Luken yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä Flavobakteeri-infektioista.

”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä.

Virikealtaan edut näkyvät nopeasti

Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. ”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressin sieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, arvioi Ville Räihä.

Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin Flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.

”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Ville Räihä kertoo.

Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.

Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017. Sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemian Biologiset vuorovaikutukset -huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa:

Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, Pekka Hyvärinen ja Anssi Karvonen. Rearing background and exposure environment together explain higher survival of aquaculture fish during a bacterial outbreak. Journal of Applied Ecology 56: 1741-1750. DOI: 10.1111/1365-2664.13393