Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
WEBINAARI: Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöidentarjontaan – osa 2
Jatkamme ”Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan” -webinaarisarjaa lokakuussa.
Milloin?
Tiistaina 29.10. klo 13.30-15.00
Kenelle?
Webinaari on tarkoitettu erityisesti kala-alan yrityksille ja ammattikeittiöille.
Webinaari on osa keväällä 2024 käynnistynyttä webinaarisarjaa, jonka tavoitteena on
lisätä tietoa kotimaisesta kalasta ja ammattikeittiöille soveltuvista kalatuotteista sekä
tuottaa kotimaisia kalareseptejä ammattikeittiöiden hyödynnettäväksi.
ILMOITTAUDU MUKAAN, NIIN SAAT WEBINAARILINKIN SÄHKÖPOSTIISI
Alustava ohjelma
- Tervetuloa
- Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan, Marina Nyqvist,
Österbottens Fiskarförbund - Mitä yrityksillä on tarjolla ammattikeittiöille?
– Mari Palin, Vähäsarja Oy
– Jorma Pesämaa, Maivakka Oy
– Nickles Grundström, Lagerblad Foods Oy
– Janne Johansson, Kalaneuvos Oy
– Katja Ruokolainen, Hätälä Oy
– Jesse Valkama, Kalavapriikki Oy - Mitä ammattikeittiöt odottavat kalatuotteilta?
– Nina Lyytinen, Juvenes Oy
– Regina Ekroos, Espoo Catering Oy
– Muut yritykset vahvistetaan myöhemmin - Keskustelua
- Webinaarin lopetus
Blogi: CATCH – sähköinen saalistodistusjärjestelmä
Viime vuonna annetun yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamista koskevan asetuksen osana hyväksyttiin myös uuden sähköisen CATCH-järjestelmän pakollinen käyttö vuodesta 2026 lähtien. Järjestelmää käytetään EU:n ulkopuolisista maista tuotavien kalastustuotteiden laillisuuden varmentavien saalistodistusten toimittamiseen sille EU:n jäsenmaalle, johon tuotteet ensimmäisenä tuodaan. Järjestelmää voidaan käyttää myös vientiä varten laadittaviin jäsenmaiden antamiin saalistodistuksiin.
Saalistodistusjärjestelmä otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2010 sen varmistamiseksi, että laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta (LIS-kalastus) peräisin olevat kalastustuotteet eivät pääse EU:n markkinoille. Tämä järjestelmä on osa EU:n politiikkaa, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamista. SDG:n tavoite numero 14 on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
Saalistodistus on sen valtion viranomaisten antama, jonka lipun alla kalastava alus on tuotavat kalat pyytänyt. Vuodesta 2026 lähtien kaikki saalistodistukset tulee toimittaa sähköisessä järjestelmässä. Tähän asti Suomessa on ollut oma sähköinen järjestelmä, mutta sen käyttö loppuu, kun EU:n CATCH-järjestelmästä tulee pakollinen. Samalla loppuu mahdollisuus toimittaa saalistodistukset paperilla tai sähköpostilla.
Jäsenvaltioissa vuosina 2024-2025 tehtävä valmistelutyö on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikki toimijat ja viranomaiset ovat tietoisia järjestelmästä ja valmiita käyttämään sitä asetettuun määräaikaan mennessä.
CATCH on siis EU:n laajuinen reaaliaikainen tietojärjestelmä, jolla hallitaan kaikkia EU:n saalistodistusjärjestelmään liittyviä tietoja ja asiakirjoja. CATCH:n päätavoitteena on yksinkertaistaa saalistodistusten myöntämismenettelyjä ja tarjota täysin digitalisoitu ja paperiton sekä yhdenmukainen työnkulku. CATCH tarjoaa myös tukea jäsenvaltioiden valvontaan sovellettavalle riskienhallinnalle.
CATCH:n toivotaan parantavan yritysten ja viranomaisten sekä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Uudella järjestelmällä voidaan mm. estää saalistodistuksessa ilmoitetun kalamäärän ylittäminen hallinnoimalla siihen kirjattua kalamäärää keskitetysti sellaisissa tilanteissa, joissa samaa saalistodistusta käytetään usean pienemmän kalaerän toimittamiseen EU:n markkinoille.
Vaikka CATCH:n käyttö on pakollista ainoastaan EU:n toimijoille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, järjestelmä antaa myös kolmansien maiden toimijoille ja viranomaisille mahdollisuuden laatia, validoida ja siirtää saalistodistuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja suoraan järjestelmässä. Järjestelmä on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja joillakin muilla kielillä. Euroopan komissio edistää CATCH:n käyttöä kolmansien maiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa seminaareilla ja koulutuksella sekä yhteentoimivuusratkaisujen avulla niille kolmansille maille, joilla jo on IT-järjestelmiä saalistodistusten validointia varten.
Suomessa saalistodistukset tarkastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Tulli päästää tuotteet maahan vasta ELY-keskuksen hyväksynnän jälkeen. CATCH on osa EU:n TRACES-järjestelmää, joten siinä lienee paljon tuttua tätä järjestelmää käyttämään tottuneille.
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö
Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.
Kalankasvattajien kesäpäivillä esillä laaja kattaus kehittämistyön tuloksista
EMKVR-ohjelman hankkeet olivat isosti esillä Suomen Kalankasvattajaliiton kuudensilla kesäpäivillä Turussa 28.-29. elokuuta. Tilaisuudesta teki juhlavan se, että samanaikaisesti Suomen Kalankasvattajaliitto juhli 60-vuotista työtään kalankasvatuksen edunvalvojana. Valtiovallan tervehdyksen paikan päälle toi pääministeri Petteri Orpo.
Hylkeiden torjunnasta kuultiin neljä alustusta. Laitakarin Kalan Timo Karjalainen esitteli erilaisia vaihtoehtoja, erityisesti karkottimia. Uusien karkottimien tuottamaa ääntä voidaan vaihdella ja ohjata etänä hylkeiden tottumisen estämiseksi. Kehitteillä on ratkaisuita, joissa toimintaa voisivat ohjata kameran tai kaikuluotaimen havainnot. Tämä säästäisi muuten suurta sähkönkulutusta ja vähentäisi vedenalaista melua. Näistä tullaan kuulemaan lisää myöhemmin, sillä vastikään on käynnistynyt EMKVR-hanke kalastuksen ja vesiviljelyn hyljevahinkojen vähentämiseksi uusin menetelmin. Hankkeesta kertoi Luken Esa Lehtonen.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt kasvuun Suomessa, kun uusia ympäristölupia on myönnetty erityisesti merialueelle. Tilannetta kuvattiin MMM:n Risto Lampisen esityksessä. Samanaikaisesti etsitään uusia alueita, joissa kalaa voisi kasvattaa suuriakin määriä ympäristön hyvän tilan tavoitteiden vaarantumatta. Luken Lauri Niskasen ja Markus Kankaisen esitykset päivittivät tiedon siitä, mitä tapahtuu sijainninohjauksen ja Metsähallituksen vesien käytön edistämisen hankkeissa.
Kalojen hyvinvoinnin ja terveyden merkitys yrityksille on aina ollut suuri. Kaloja hoitavat, ruokkivat, rokottavat ja käsittelevät kasvattajat näkevät hyvinvoivan eläimen merkityksen ja kuluttajat pitävät eläinten hyvinvointia entistä tärkeämpänä. Ruokaviraston Anna-Maria Eriksson-Kallio kertoi, että vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) uudistetaan suosittu Terve Kala -kirja. Luken Antti Kause esitteli onnistunutta EU-hanketta AquaIMPACT, jossa Savon Taimenen emokalastosta etsittiin genomisen valinnan menetelmillä (modernia molekyylibiologiaa hyödyntävää tekniikkaa) flavobakteereita paremmin kestäviä yksilöitä. Työ näyttäisi poikivan jo käytännön hyötyjä yritykselle. Myös Luke tulee lisäämään flavobakteerin vastustuskykyä JALO-ohjelman kaloilla.
Antti Forsman Liviasta päivitti tiedot koulutuksen saralta. Kalatalouden koulutusta peranneen selvityshenkilön raportti on valmis, mutta käytännön toimet tuntuvat menevän jopa päinvastaiseen, epätoivottuun suuntaan. Mika Seppälä (Wesi Solutions) esitteli tekoälyn mahdollisuuksista vesiviljelyssä. Hän on yhdistänyt kokemustaan tekoälyn käytöstä teollisuudesta sekä vaiheita Kuhinan RAS-laitoksella, ja rakentanut Wesi-ohjausjärjestelmää, jonka kokeilut kalankasvatuslaitoksilla on alkanut.
Nämä ja 7 muuta esitystä löytyvät Suomen Kalankasvattajaliiton sivuilta https://www.kalankasvatus.fi/kesapaivat-2024/
Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus
Menekinedistämisen määräaikainen haku avattu
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikainen haku menekinedistämiseen on avattu. Hakumenettely on auki 1.11.2024 asti. Myös suunnitelma rahaston tulevista hakumenettelyistä on päivitetty.
EMKVR:n hakumenettely menekinedistämiseen on avoinna 10.9.–1.11.2024. Hakumenettely on suunnattu yleishyödyllisille toimijoille ja siinä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa. Toimenpiteestä voidaan rahoittaa kalan yleistä menekinedistämistä sekä erilaisia innovatiivisia tapoja vauhdittaa kalan käyttöä esimerkiksi ammattikeittiöissä. Lisäksi voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä laadun kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä kansainvälistymiseen liittyviä toimia.
Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä on päivitetty. Alkuvuodesta 2025 on tarkoitus avata määräaikaiset haut kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin hankkeisiin sekä kalatalouden ympäristöhankkeisiin. Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa.
Luke: Kustannusnousun kurittamat kalamarkkinat piristymässä
Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja kustannusten nousu ovat kurittaneet Suomen kalataloutta, kun kuluttajat ovat tinkineet ruokaostoksissa ja suosineet kalaa edullisempia vaihtoehtoja. Kuluvan vuoden aikana markkinanäkymät ovat kääntymässä myönteisempään suuntaan, sillä hidastuva inflaatio on piristämässä elintarvikemarkkinoita ja kalakauppaa.
Suomen kalamarkkinat supistuneet
Pitkään jatkunut kalamarkkinoiden kasvu taittui viime vuosikymmenellä, kun lohikalojen tuotannon kasvu hidastui, maailmanmarkkinahinnat nousivat ja kulutus lähti laskuun. Vähittäiskauppa oli pitkään säännöllisillä kalakampanjoilla tukenut lohimarkkinoiden kasvua, mutta hintojen noustessa kampanjat vähenivät.
Äkilliset maailmanlaajuiset shokit ovat iskeneet Suomen kalamarkkinoihin 2020-luvulla. Pandemian alkuvaiheissa lohen kysyntä Suomessa kasvoi hetkellisesti. Suomeen tuotiin silloin paljon edullista norjalaista lohta, jota ei markkinahäiriöiden vuoksi saatu vietyä Keski-Euroopan ja Aasian markkinoille.
Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen elintarvikkeiden hintojen nousu oli poikkeuksellisen nopeaa. Kala oli jo ennen sotaa kallista, ja sota nosti hintoja entisestään. Kala ei pärjännyt kotimaan hintakilpailussa. Kala ei ole enää suomalaisille poikkeusolojen edullista ruokaa, vaan se on nykyisin muun Euroopan tapaan kallis elintarvike.
Kalajalostusteollisuus sopeutuu ja kehittyy
Jalostusteollisuus on joutunut sopeutumaan kalliiseen kalaraaka-aineeseen, kohonneisiin tuotantokustannuksiin ja supistuviin markkinoihin. Raaka-aineen käyttöä on monipuolistettu ja kalaa sisältävien tuotteiden tuotevalikoimaa on terävöitetty. Vähittäiskaupan omien merkkien valmistuksen kasvu on parantanut jalostusyritysten tehokkuutta.
Perinteisten kotimaisten kalalajien kysyntä vakaa
Kalastettujen saaliskalojen kaupalliset markkinat ovat kasvatettuihin lohikaloihin verrattuna pienet. Kuha, ahven tai kalastettu lohi ovat kaupan ja ravintoloiden erikoistuotteita, joiden tarjonta on säilynyt niukkana. Lisäksi tuodun lohen korkea hinta on antanut tilaa ja mahdollisuuksia kotimaiselle luonnonkalalle.
Särkikaloilla ei ole vielä ollut vakiintunutta markkina-asemaa. Niiden markkinat ovat muutaman toimijan varassa ja kysyntä väheni vuoden 2023 aikana. Myös muikkumarkkinat heikentyivät mätimarkkinoiden ongelmien takia viime vuonna.
Silakan kulutuksen kasvu taittui
Silakan kysynnän supistuminen pysähtyi muutama vuosi sitten, kun jalostusteollisuus innostui kehittämään uusia silakkatuotteita ja investoi silakanjalostukseen uudelleen. Venäjän hyökkäyssota kuitenkin nosti polttoaineiden hintoja ja kustannusten nousu siirtyi kuluttajatuotteiden hintoihin. Lisäksi viime syksyn keskustelu silakankalastuskiellosta on hämmentänyt kuluttajia. Silakan menekki kääntyi viime vuonna laskuun. Silakka mielletään edulliseksi ravinnoksi eikä kallistunut silakka kiinnosta kuluttajaa. Lisäksi korkea hinta vähensi kaupan kampanjointia.
Silakan hinnan nousu johtui myös maailmanmarkkinatilanteesta. Muutaman vuoden välein toistuva El Niño -sääilmiö lämmitti vesiä Etelä-Amerikassa ja pienensi huomattavasti tärkeimmän raaka-aineen tarjontaa maailman kalajauhotehtaille. Sen seurauksena kalajauhotehtailla oli pula raaka-aineesta ja kaljauhon ja -öljyn maailmanmarkkinahinnat nousivat. Puolet suomalaisten pyytämästä silakasta myydään kalajauhotehtaille, mikä vaikuttaa myös elintarvikkeeksi myytävän silakan hintaan.
Suomen vesiviljelytuotanto kasvaa hitaasti
Vesiviljely-yrityksille on myönnetty viime vuosina uusia kasvatuslupia. Kasvanut tuotantokapasiteetti on realisoitumassa kirjolohituotannoksi vähitellen. Suomalaisten heikentynyt ostovoima heijastui kuitenkin myös kirjolohimarkkinoihin. Vuonna 2023 kotimaan markkinoilla kulutettiin aiempia vuosia vähemmän kirjolohta. Tuoreen kirjolohen tuonti supistui ja vienti Itä-Euroopan markkinoille kasvoi.
Kalan kysyntä on vahvistumassa uudelleen
Kuluttajien ostovoima lähti nousuun vuoden 2023 lopussa, ja kuluvan vuoden aikana myös elintarvikemarkkinat ovat piristyneet. Kalan kysyntä on vahvistumassa, sillä poikkeuksellisen korkea lohen hinta on laskenut ja lohi on aiempaa edullisempaa. Kalan myyntimäärät ovat nousset alkuvuoden aikana ja vähittäiskauppa on lisännyt kalakampanjointia.
Kaija Saarni, Luonnonvarakeskus
Lisätietoa: Kalamarkkinakatsaus 2024
Hyljekorvauksen hakuaikaa jatkettu 27.9. saakka
Tietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston määräaikaista hakumenettelyä hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi on jatkettu 27.9.2024 asti.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta (EMKVR) maksettavaa hyljekorvausta haetaan määräaikaisessa hakumenettelyssä. Vuosia 2022 ja 2023 koskevan korvauksen hakuajan oli tarkoitus päättyä 31.8.2024. Rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä ilmenneen ongelman vuoksi osa hakijoista ei ole kuitenkaan päässyt jättämään hakemusta. Ongelma korjaantuu 6.9. mennessä. Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt pidentää hakumenettelyä 27.9.2024 asti.
Hakemukset tulee jättää rahaston Hyrrä-tietojärjestelmään viimeistään 27.9.2024 puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.6 Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen edistäminen – Hyljekorvaus.
Ammattikalastusmessut houkutteli alan osaajat Porin Reposaareen
Ammattikalastusmessut järjestettiin viiden vuoden tauon jälkeen, ja tapahtumapaikkana toimi Porin Reposaaren kalasatama. Messuilla esiteltiin uusia kalastuksen teknologioita ja toimintatapoja. Seminaariosuuden teemana olivat rysä- ja katiskakalastus.
Valtakunnalliset ammattikalastusmessut järjestettiin 5.-6.7.2024 Porin Reposaaressa. Seminaariosuudessa kuultiin esityksiä ja keskusteltiin rysä- ja katiskakalastuksen kehityksestä ja mahdollisuuksista. Reposaaren kalasatamaan oli saatu suuri joukko näytteilleasettajia, jotka esittelivät uusinta teknologiaa ja työtapoja niin pyydyksissä, kalastusveneissä, hyljekarkottimissa kuin työturvallisuudessakin.
Reposaaressa oli mahdollista vierailla myös kalan lajittelukeskuksessa ja troolari Golden Rosella. Messut olivat kävijöille maksuttomat, sillä niiden järjestämiseen oli saatu tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta sekä Lännen kalaleaderista.
Edellisen kerran ammattikalastusmessut järjestettiin vuonna 2019 Paraisilla.
Lännen kalaleaderin Mika Halttu haastattelee kalastaja Kari Malénia rysäkalastuksesta.
Messukävijät pääsivät vierailemaan troolari Golden Rosella.
Pohjanlahden silakan kalastus täyttää MSC:n kestävän kalastuksen standardit – uudelleen arviointi saatu päätökseen
Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen uudelleen arviointi on saatu päätökseen 28.6.2024. Kyseinen kalastus on todettu täyttävän MSC:n kestävän kalastuksen standardit 1.7.2024 alkaen. Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta 30.6.2029 saakka.
MSC-sertifiointi koskee:
Silakka, Clupea harengus (L., 1758) (syn. Clupea harengus membras (Wulf, 1765))
Pelaginen trooli ja silakkarysä
ICES osa-alueet 30 ja 31 (Pohjanlahti)
Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä 28 troolaria ja 28 rysäkalastajaa. Nämä vastaavat reilusti yli 90 prosenttia Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista (2022 saaliit).
MSC-täysarviointi tehtiin tarjouskilpailun voittaneen LRQA (LRQA Group Limited, Englanti ja Wales) -nimisen sertifiointilaitoksen toimesta. LRQA teki paikkavierailun Suomessa 13.–14.9.2023.
Sertifikaatti uusitaan viiden vuoden välein ja vuosittaiset auditoinnit takaavat, että kyseessä on jatkuva vastuullinen toiminta. Sertifikaattiin liittyy ehto, jota seurataan vuosittaisissa auditoinneissa.
”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että pitkä arviointiprosessi on saatu päätökseen ja että Pohjanlahden silakan kalastus täyttää kestävälle kalastukselle asetetut tiukat ehdot”, Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas toteaa.
Taustaa
Suomen (SAKL) silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus sai ensimmäisen kerran MSC-sertifikaatin 25.6.2018. Sertifikaatti oli alun perin voimassa 24.6.2023 saakka. Koronaepidemian seurauksena sertifikaatin voimassaoloaikaa pidennettiin kuudella kuukaudella 24.12.2023 saakka. MSC hyväksyi 28.8.2023 pyynnön pidentää Pohjanlahden silakan MSC-sertifikaatin voimassaoloaikaa 30.4.2024 saakka, jotta kalastuksen uudelleen arviointi ehditään suorittaa ennen nykyisen sertifikaatin umpeutumista. MSC hyväksyi edelleen 19.4.2024 pyynnön pidentää Pohjanlahden silakan MSC sertifikaatin voimassaoloaikaa 1.7.2024 saakka.
SAKL on omaehtoisesti keskeyttänyt sertifikaatin keskisen silakan ja kilohailin osalta. Sertifikaatti oli siten voimassa Pohjanlahden silakan osalta.
Ennen sertifikaatin umpeutumista oli käynnistettävä kyseisen kalastuksen uudelleen arviointi.
Suomen Ammattikalastajaliiton hallinnoiman hankkeen tavoitteena oli toteuttaa silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen uudelleen arviointi, jotta MSC-sertifikaatin voimassaolo voi jatkua uudelle kaudelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 21.3.2023 myöntänyt hankkeelle EMKVR-tukea. Uudelleen arviointi alkoi valmistelevilla toimilla huhtikuussa 2023.
Kyseessä on ryhmäsertifiointi, jossa SAKL hoitaa sertifiointiin liittyvät toimet sertifiointiryhmään kuuluvien jäsenten puolesta. Liitto on hankkeessa sertifiointilaitoksen asiakas ja toteutuessaan varsinaiset jäsenet saavat sertifikaatin käyttöönsä sen sisällön rajaamin ehdoin. SAKL voi kuitenkin jakaa sertifikaatin myös ulkopuolisille, jos nämä sitoutuvat sertifikaattiin ja osallistuvat sertifikaatin kustannuksiin (huomioiden julkisen tuen).
Hankkeessa toteutettiin täysarviointi tarkoitukseen hyväksytyn tahon toimesta. Arvioitsijan on oltava ASI:n (Accrediation Services International) MSC-sertifiointiin akreditoima. MSC-sertifiointi on ns. kolmannen osapuolen toteuttama tieteellinen arviointiprosessi. Riippumattomat akkreditoidut sertifiointilaitokset suorittavat arvioinnit, millä varmistetaan, että MSC-ohjelma on luotettava ja täyttää ympäristömerkintöjä koskevat ohjeistukset. Arviointiryhmä (n. 3-5 henkilöä) koostuu kansainvälisistä meri- ja kalabiologian asiantuntijoista. Myös muilla sidosryhmillä on mahdollista kommentoida alustavia sertifiointiraportteja ja esittää perusteltu vastalause, mikäli prosessissa on huomattu epäkohtia.
Blogi: Saalisarvion sallittu poikkeama – täydentävä kirjoitelma
Heinäkuun 10. päivä lähestyy, jos ei uhkaavasti niin väistämättä kuitenkin. Tuolloin tulevat sovellettaviksi uudet säännökset kalastuspäiväkirjaan kirjatun arvioidun saalismäärän sallitusta poikkeamasta (MOT) verrattuna purkamisilmoitukseen tai valvontaviranomaisten tekemän tarkastuksen tuloksiin. Aihetta käsiteltiin jo aiemmassa kirjoituksessa 2.1.2024, joten tässä kirjoituksessa ei toisteta kaikkea siinä jo esitettyä.
Sovellettavat EU:n säännöt muuttuvat moneen kertaan: tänä kesänä, tammikuussa 2026 ja tammikuussa 2028. Sen lisäksi on odotettavissa, että myös omat kansalliset sääntömme muuttuvat jollain aikavälillä mm. punnitusmenettelyjen osalta sekä niiden nimettyjen satamien osalta, joihin on sallittua purkaa yli 5 000 kg:n silakka- ja kilohailisaaliita.
Osana heinäkuun muutoksiin valmistautumista Euroopan komissio antoi toukokuussa täytäntöönpanoasetuksen edellytyksistä, joiden täyttyessä kalasatama voidaan hyväksyä sellaisten satamien luetteloon, joissa lajikohtainen saalisarvion sallittu poikkeama lasketaan suhteessa kaikkien lajien kokonaismäärään. Suomessa ei ainakaan vuonna 2024 ole tällaisia Euroopan komission täytäntöönpanosäädöksellä hyväksymiä, ”luetteloon merkittyjä” satamia. Ehdot ovat sen verran kovat.
Tilanne on 10.7.2024 lähtien siis sääntöjen valossa selkeä, mutta ei välttämättä helppo. MOT-sääntöjä on jatkossa toistaiseksi kaksi kokonaisuutta: yksi koskee lajittelemattomana purettua silakan- ja kilohailinkalastuksen saalista, toinen koskee kaikkea muuta.
Todetaan tuo kaikkea muuta tällä kertaa lyhyesti: jos lajia on saaliina yli 100 kg, sallittu poikkeama on 10 % per laji; jos lajia on enintään 100 kg, MOT on 20 % per laji. Tämähän on se kaikkea kalastusta koskeva pääsääntö, jota sovelletaan, ellei poikkeusta ole säädetty. MOT-rajojen ylittäminen tai alittaminen on yhteisen kalastuspolitiikan rikkomus; kaksinkertainen ylittäminen tai alittaminen on vakava rikkomus.
Itämeren silakka- ja kilohailisaaliit
Itämerellä silakan ja kilohailin kalastuksessa lajittelemattomina purettujen saaliiden osalta sääntö itsessään on hyvinkin yksinkertainen: 10.7.2024-10.1.2028 sallittu poikkeama on 20 prosenttia lajia kohden. Jos saalisarvion virhe on vähintään 21 %, kalastusaluksen päällikkö syyllistyy yhteisen kalastuspolitiikan rikkomukseen, josta seuraa rikkomusmaksu. Jos silakan tai kilohailin saalisarvion virhe on vähintään 25 %, kyseessä on vakava rikkomus, josta on määrättävä seuraamusmaksu.
Haasteet tulevat ilmi, kun tehdään esimerkkilaskelmia erilaisilla saaliskoostumuksilla. Alla olevassa taulukossa sallittu poikkeamaväli kertoo, kuinka paljon kalastuspäiväkirjaan kirjattu saalisarvio saa enintään poiketa purkamisilmoitukseen kirjatusta tai valvontaviranomaisen tarkastuksessa havaitsemasta määrästä. Viimeinen sarake kertoo, kuinka suuren poikkeaman jälkeen arvion virhe katsotaan vakavaksi rikkomukseksi; vakava rikkomus on kyseessä ensimmäisen luvun alittuessa tai toisen luvun ylittyessä.
| Laji | Kalastuspäiväkirja | Sallittu poikkeamaväli | Vakavan rikkomuksen rajat |
| Silakka | 70 000 kg | 56 000 – 84 000 kg | 52 500 kg / 87 500 kg |
| Kilohaili | 28 000 kg | 22 400 – 33 600 kg | 21 000 kg / 35 000 kg |
| Kuore | 1 600 kg | 1 280 – 1 920 kg | 960 kg / 2 240 kg |
| Kolmipiikki | 350 kg | 280 – 420 kg | 210 kg / 490 kg |
| Simppu | 51 kg | 41 – 61 kg | 30 kg / 72 kg |
| Ahven | ei merkitty | 0 – 50 kg | – / 51 kg |
Sääntö vaikuttaa erityisen haasteelliselta niiden lajien kohdalla, joita saaliissa on vain vähän. Vanhojen sääntöjen mukaan kalastuspäiväkirjaan ei ole tarvinnut merkitä sellaisten lajien saaliita, joiden määrä on enintään 50 kg. Tämä sääntö pysyy voimassa 9.1.2026 saakka. Sen jälkeen kaikkien lajien kaikki määrät on kirjattava. Mitä pienempi on saalislajin määrä, sitä huolellisempi pitää sen arvioinnissa olla.
Usein voi olla niinkin, että jompikumpi Suomen troolikalastuksen päälajeista esiintyy saaliissa vain vähäisessä määrin. Tällöin saa senkin lajin arvion kanssa olla tarkkana:
| Laji | Kalastuspäiväkirja | Sallittu poikkeamaväli | Vakavan rikkomuksen rajat |
| Silakka | 113 000 kg | 90 400 – 135 600 kg | 84 750 kg / 141 250 kg |
| Kilohaili | 5 000 kg | 4 000 – 6 000 kg | 3 750 kg / 6 250 kg |
Seuraamusjärjestelmän lakimuutos
EU:n asetukset ovat jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Kalastuksenvalvonnan EU-asetukset sisältävät kuitenkin paljon yksityiskohtia, jotka toimiakseen vaativat kansallista täydentävää lainsäädäntöä.
Seuraamusten piiriin määrätyistä MOT-säännön rikkomuksista eduskunta on hyväksynyt lain, jolla muutetaan yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annettua lakia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 10.7.2024. Lakimuutoksella pyritään varmistamaan, että uudistetun MOT-säännön rikkomisesta määrätään rikkomusmaksu ja vakavasta rikkomuksesta seuraamusmaksu. Lisäksi lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että jokaisesta yhteisen kalastuspolitiikan rikkomuksesta määrätään erikseen laissa säädetty vähimmäisseuraamus.
Suomen lain mukaan vakavasta rikkomuksesta määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 2 000 euroa. EU:n asetus kuitenkin säätää, että seuraamusten arvo on vähintään vakavan rikkomuksen seurauksena saatujen kalastus- tai vesiviljelytuotteiden arvo. Toistuneesta vakavasta rikkomuksesta on määrättävä seuraamuksia, joiden arvo on vähintään kaksi kertaa vakavan rikkomuksen seurauksena saatujen kalastus- tai vesiviljelytuotteiden arvo.
Vakavaan rikkomukseen syyllistyminen on totinen paikka myös tukien kannalta. Jos toimijalle on lainvoimaisella ratkaisulla määrätty seuraamusmaksu vakavan YKP-rikkomuksen takia, hänellä ei esimerkiksi ole erikseen säädetyn kauden ajan oikeutta saada tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Samaten hän menettää oikeuden saada kaupallisen kalastuksen vakuutustukea. Lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana toimijalle maksetut EMKR- ja EMKVR-tuet on perittävä takaisin.
Näytteenotto aluksilla tärkeää
Mitä tiukemmaksi nämä säännöt käyvät ja mitä ankarammiksi seuraamukset kehittyvät, sitä tärkeämpää on, että kalastusaluksilla käytetään kunnolla aikaa ja vaivaa täsmällisen saalisarvion tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellista näytteenottoa jokaisesta troolinvedosta. Silmämääräinen arvio tuottaa helposti väärän tuloksen varsinkin pienikokoisten lajien osalta. Ainoastaan vähälukuiset mutta isokokoiset joukkoon eksyneet sivusaalisyksilöt osuvat kenties herkemmin silmään kuin näytteeseen. Lähtökohtana kannattaa siis pitää, että aluksella otetaan ja analysoidaan jokaisesta troolinvedosta niin monta näyte-erää, että kalastuspäiväkirjaan kirjattava saalismäärä ja lajisuhde varmasti pitävät sallitun poikkeaman puitteissa paikkansa. Saalisjakauman optimointia suhteessa omiin kalastusoikeuksiin ei saa tehdä.
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on käynnissä ns. PUKEVA-hanke kalansaaliiden punnitusten kehittämiseksi ja niiden valvonnan tehostamiseksi. Hanke on poikinut esiselvityksen uuden teknologian mahdollisuuksista varsinkin kalansaaliin lajisuhteen tarkaksi määrittämiseksi. Seuraavaksi tavoitteena on kokeilla joitain menetelmiä käytännössä, ja tätä tarkoittava hanke on tilattu Luonnonvarakeskukselta. Ihanteellinen lopputulos olisi löytää sellainen teknologia, jonka avulla saaliin määrä ja lajisuhde voidaan tarkasti määritellä jo aluksella ilman käsityönä tehtävää näytteiden analysointia. Näistä mahdollisuuksista ja niiden kustannuksista on kuitenkin vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Toistaiseksi paras tekninen innovaatio näytteenottoon lienee kymmenen litran ämpäri.
Loppukaneetti
Varmuuden vuoksi vielä yksi selvennys. Niin kauan kuin alus ei ole kalastuspäiväkirjavelvoitteen piirissä, sen harjoittamaa kalastusta ei tietenkään voi koskea myöskään MOT-sääntö. Kalastuspäiväkirja vaaditaan kaikilta, siis kaikkein pienimmiltäkin aluksilta vuodesta 2028 lähtien. Siihen saakka päiväkirjavelvoite koskee vähintään kymmenen metrin pituisia aluksia, tai vähintään kahdeksan metrin pituisia, jos saaliina on yli 250 kilogrammaa turskaa tai 2 tonnia pelagisia kantoja. Pelagisilla kannoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä silakkaa ja kilohailia, olivatpa ne avomerellä tai rannikolla
Mitä tulee lähimpiin naapurimaihin, myöskään Viroon tai Ruotsiin ei ministeriön saaman tiedon mukaan tule tänä vuonna komission luetteloon merkittyjä satamia. Sama tilanne on todennäköisesti kaikissa Itämeren maissa ehkä Tanskaa lukuun ottamatta. Muuallakin siis noudatetaan edellä kuvattuja sääntöjä, mutta on mahdollista, että näinkin vaikeaa kokonaisuutta päädytään joissakin kohdin soveltamaan eri tavoin eri maissa.
Huom: Tämä teksti on laadittu säädösmuutosten hahmottamisen avuksi ja perustuu alustavaan analyysiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetuksen muutosten vaikutuksista eikä siihen voi vedota mahdollisissa säädösten soveltamiseen liittyvissä tulkinta- tai ristiriitatilanteissa.
Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö
Tekstiä muokattu 20.8.2024: Tarkennettu pelagisten kantojen tarkoittavan tässä yhteydessä silakkaa ja kilohailia.
Eduskunta hyväksyi muutoksia yhteisen kalastuspolitiikan rikkomuksista määrättäviin seuraamuksiin
Eduskunnan täysistunto hyväksyi 18.6.2024 muutoksia lakiin yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta.
Seuraamusten määräämistä koskevia säännöksiä muutettiin niin, että Ruokavirasto määrää rikkomusmaksun tai vakavasta rikkomuksesta seuraamusmaksun jokaisesta teosta tai laiminlyönnistä erikseen siihen syyllistyneelle toimijalle. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi jokaisesta myöhästyneestä purkamis- tai myynti-ilmoituksesta määrätään vähintään 300 euron rikkomusmaksu. Mikäli kalan ensiostaja toimittaa myöhässä kymmenen eri kalaerän myynti-ilmoitukset, tälle määrätään vähintään 3 000 euron rikkomusmaksut.
Euroopan unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän muuttamista koskevan asetuksen täytäntöön panemiseksi lakiin lisättiin myös uusi vakavaa rikkomusta koskeva säännös. Ruokavirasto määrää seuraamusmaksun vakavasta rikkomuksesta sille, joka jättää noudattamatta velvollisuuden kirjata kalamäärät kalastuspäiväkirjaan tarkasti sallitun poikkeaman mukaisesti siten, että poikkeamaa purettuihin määriin tai tarkastuksen tuloksiin verrattuna on pidettävä vakavana rikkomuksena kalastuksenvalvonnan muutosasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla.
Käytännössä vakavan rikkomuksen kynnys ylittyy silakan ja kilohailin lajittelemattomana puretun saaliin kohdalla, jos kalastuspäiväkirjaan kirjattujen arvioiden ja aluksesta purettujen tai tarkastuksen tuloksena saatujen määrien välinen ero on vähintään 25 prosenttia lajia kohti. Muiden saaliiden kohdalla vakavan rikkomuksen kynnys ylittyy, kun sallitun poikkeaman ylittävä kalastustuotteiden määrä on vähintään 100 prosenttia sallitusta poikkeamasta.
Jos sallittua poikkeamaa koskeva vakava rikkomus on olosuhteet ja teon seuraukset huomioon ottaen vähäinen eikä sillä ole tavoiteltu taloudellista hyötyä, Ruokavirasto voi päättää, että teko on rikkomus eikä vakava rikkomus, ja määrätä siitä rikkomusmaksun vakavasta rikkomuksesta annettavan seuraamusmaksun sijaan.
Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 10.7.2024.
Hyljekorvausten hakumenettely aukeaa ja uudet investointitukitasot tulevat voimaan
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta kaupallisille kalastajille maksettavien hyljekorvausten hakumenettely aukeaa kesäkuussa, ja haettaviksi tulevat vuosien 2022 ja 2023 korvaukset. Lisäksi EMKVR:n uudet tukitasot yksityisissä investointihankkeissa tulevat voimaan.
Valtioneuvosto antoi 6.6.2024 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) koskevan valtioneuvoston asetuksen muutoksen. Asetuksella säädetään ensinnäkin uudesta hyljekorvausjärjestelmästä ja toiseksi EMKVR:n yksityisten investointihankkeiden tukitasojen muutoksista.
Hyljekorvausten haku aukeaa 17.6.2024
Hyljekorvausjärjestelmällä korvataan hylkeiden rannikkokalastukselle aiheuttamia vahinkoja. Korvauksia voidaan maksaa ryhmään I kuuluville kaupallisille kalastajille. Vastaava korvaus oli käytössä rahaston edellisellä ohjelmakaudella.
Hyljekorvauksen laskentaperusteena ovat hakijan saalisilmoitukset sekä Luonnonvarakeskuksen alueelliset kalan tuottajahintatilastot. Kertakorvauksen määrä hyljekorvaushankkeissa on 15 prosenttia rannikkokalastussaaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Jos tuen lopullinen määrä jäisi pienemmäksi kuin 750 euroa, tukea ei myönnetä.
Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2024, ja siinä myönnetään laskennalliset korvaukset hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuosilta 2022 ja 2023.
Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ei enää katsota laskennallisesti kuuluvan sisälle korvaukseen, mutta peruskorvaustaso pysyy silti samana (15 %), joten muutos ei vaikuta kalastajien saamiin korvauksiin. Merimetsovahinkojen korvausjärjestelmää selvitetään parhaillaan valtionhallinnossa.
EMKVR:n tukitasoihin muutoksia
EMKVR:stä maksettavien yksityisten investointitukien tukitasot muuttuvat 13.6.2024 alkaen. Vesiviljelyn yksityisten investointien tuen enimmäismäärää lasketaan nykyisestä 40 prosentista 30 prosenttiin investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Lisäksi kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja tukkukaupassa asetetaan hankekohtainen euromääräinen tukikatto yksityisille investointihankkeille. Investoinnin enimmäistuki voi jatkossa olla 600 000 euroa hanketta kohden ja asetuksessa mainittujen korotusperusteiden täyttyessä enintään 800 000 euroa. Myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan liittyvissä yksityisissä kehittämishankkeissa tuen hankekohtainen enimmäismäärä on jatkossa 800 000 euroa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi jatkossakin myöntää korkeampaa tukea strategisesti merkittäviin hankkeisiin kuultuaan ensin maa- ja metsätalousministeriötä.
Tukitasojen muutoksen taustalla on EMKVR-rahoituksen kova kysyntä. Erityisesti vesiviljelyn investoinneissa rahoitus on loppumassa kesken ohjelmakauden 2021–2027. Muutoksen tarkoituksena on turvata rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle.
Linkit
Päätös hyljekorvausten määräaikaisen haun avaamisesta
Hyljekorvaukset haetaan Hyrrä-järjestelmästä
Hyljekorvausten hakuohje
Lisätietoa
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162
erityisasiantuntija Minna Uusimäki, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162284
erityisasiantuntija Antony Starr, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162106
Selvitys ehdottaa kalatalousalan AMK-koulutuksen aloittamista uudelleen
Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.
Kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka luovutettiin keskiviikkona 12.6. ministeri Sari Essayahille.
Selvityshenkilö, MMT Susanna Kumpulaisen tehtävänä oli selvittää kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistella esitys alan koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi.
Selvityksessä ehdotetaan kalatalouden koulutuksen aloittamista osana Turun ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) -koulutusta. Yhteistyökumppanina toimisi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), johon keskitettäisiin kalatalouden ylempi AMK-koulutus. AMK-tasoinen kalatalousalan koulutus päättyi Suomessa vuonna 2010.
Koulutuksen ja urapolkujen kehittämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen roolina olisi kehittää kalatalousalaa.
”Kalatalouden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen osaamisella. Tähän tulisi kytkeä opetustoiminta ja yritysten kehittämishaasteet”, Kumpulainen sanoo.
Viiden vuoden sisällä alan eläköitymiset ovat johtamassa siihen, että pelkkä koulutuksen lisääminen ei pysty vastaamaan osaajapulaan ilman ulkomaista työvoimaa. Selvityksen mukaan tähän tulee varautua hyödyntämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPAn) rahoitusmahdollisuudet ja erilaiset koulutusmenetelmät, joita ovat mestari-kisälli, työssäoppiminen ja harjoittelu.
Kalatalousalan vetovoimaa ja yhteistyötä parannetaan
Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alan vetovoimaa ja tunnettuutta lisätään kampanjalla ja että vetovoimatyö vakiinnutetaan osaksi alan toimintaa. Viestinnässä tulisi tuoda esille kalatalouden vahvuuksia, joita ovat ympäristöystävällisyys, eettisyys, kala terveellisenä ja suositeltuna ravinnonlähteenä sekä alan merkityksellisyys huoltovarmuuden kannalta.
Lisäksi raportti esittää kalatalousverkoston toiminnan vahvistamista siten, että tiedon kulku ja yhteistyö paranevat.
”Kalatalouden vahvuus on paikallislähtöinen kehittäminen. Kala-aktivaattorien yhteistyötä tulisi tiivistää kalatalousverkostossa niin, että koulutukseen, vetovoimaan sekä TKI-toimintaan liittyvät hankkeet olisivat valtakunnallisesti hyödynnettäviä”, Kumpulainen sanoo.
”Selvitys on erittäin tarpeellinen kalatalouden tulevaisuuden kannalta. Koulutusmahdollisuudet ovat kehittämisen ytimessä”, ministeri Sari Essayah sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä opetushallinnon kanssa muodostetaan kalatalousalan järjestöistä ja keskeisistä toimijoista verkosto tukemaan raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden edistämistä ja toimien priorisointia.
Linkit
Selvitys: Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet – Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
Edellinen MMM:n tiedote aiheesta
Kalatalouskoulutusselvitys Hankeikkunassa
Lisätiedot
Erityisasiantuntija Minna Uusimäki, maa- ja metsätalousministeriö,
etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 284