Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokoavat yhteen alan osaajat ja ideat jo yhdeksättä kertaa
Kalatalouden Innovaatiopäivät kokosivat tänä vuonna yhdeksättä kertaa yhteen kalatalousalan toimijat, yritykset, tutkijat, hallinnon, järjestöt ja muut sidosryhmät keskustelemaan ja kehittämään suomalaista kalataloutta. Tapahtuman järjesti Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Ensimmäisen päivän ohjelmasta ja kustannuksista vastasivat kalastuksen, vesiviljelyn, ympäristön ja Blue Productsin innovaatio-ohjelmat yhdessä. Toisen päivän kokonaisuuden järjesti Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.
Vuonna 2017 ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät ovat vuosien varrella vakiintuneet tärkeäksi vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, jossa alan viestintä, verkostoituminen ja kehittämistyö kietoutuvat yhteen. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa innovaatio-ohjelmista, kuulla palautetta tehdyistä toimista ja niiden toteutuksesta, sekä toimia koko kala-alan yhteisenä keskustelufoorumina.
Tänäkin vuonna ohjelma oli rakennettu osallistujien toiveiden ja palautteen pohjalta.
”Vuodesta toiseen eniten kiitosta saavat yritysten puheenvuorot, niin myös tänä vuonna. Niissä tuotiin esiin käytännön kokemuksia, oivalluksia ja innovaatioita kalatalouden arjesta”, kertoi Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Torstaiaamupäivältä Partanen nosti esiin Fisionäärit-opiskelijatiimin, joka sai tämän vuoden palautekyselyssä erinomaiset arvioinnit. Fisionäärit esitteli yleisölle kampanjansa, jolla tiimi voitti Seafood Innovation -kilpailun. Yritysten näkökulmat toivat esiin konkreettisia seikkoja ja osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja markkinointi voivat yhdessä vahvistaa kalan asemaa suomalaisessa ruokaketjussa.
Perinteiseen tapaan tapahtumassa kuultiin myös alan ulkopuolinen keynote-puheenvuoro, joka tarjosi uusia ajatuksia ja inspiraatiota oman työnsä kehittämiseen. Tänä vuonna puhujavieraana oli valmentaja ja kirjailija Marjo Rantanen, joka käsitteli asiakaslähtöisyyttä osana arjen työtä. Hänen mukaansa asiakasymmärrys ei ole erillinen projekti tai kampanja, vaan asenne ja osa päivittäistä tekemistä.
”Kun pysähdymme hetkeksi miettimään, mitä asiakas todella tarvitsee, syntyy arvoa molemmille osapuolille – ei vain kaupallista hyötyä, vaan myös luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, Rantanen tiivisti esityksessään.
Jo useampana peräkkäisenä vuotena Innovaatiopäivien suurin osallistujaryhmä ovat olleet alan yritysten edustajat, mikä on ollut järjestäjän kannalta erittäin myönteistä. Sekä tapahtuman että innovaatio-ohjelmien päätavoitteena on vastata juuri yritysten tarpeisiin ja toteuttaa toimenpiteitä ja kehitysprojekteja niiden pohjalta. Innovaatiopäivien ydin kiteytyikin yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa yhteistä suuntaa suomalaiselle kalataloudelle. Päivissä tutkimus, elinkeinoelämä, hallinto, järjestöt ja muut sidosryhmät kohtasivat. Sen tuloksena syntyi uusia ideoita kestävän ja kilpailukykyisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Teksti ja kuvat: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Innovaatiopäivien esitykset saatavilla
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen Helsingissä 29.-30.10.2025. Tapahtuma kokosi noin 200 osallistujaa yrityksistä, järjestöistä, tutkimuksesta ja hallinnosta kuulemaan ja keskustelemaan alan tuoreimmista kehityskuluista.
Tapahtumassa pidettyjen esitysten materiaalit löydät nyt täältä.
Miten viestiä EMKVR-hankkeesta? Tietoisku luvassa 4.11. Teamsilla!
Kaikkien EMKVR:n tuensaajien tulee tiedottaa hankkeistaan ja niihin saadusta EU-rahoituksesta. Tuki on tuotava esiin kaikessa hanketta koskevassa viestinnässä ja viestintäkanavissa, jotka on suunnattu suurelle yleisölle tai hankkeen osallistujille.
Miten EMKVR-tuesta sitten tulisi viestiä? Tule langoille tiistaina 4.11. klo 15-16 kuulemaan napakka tietoisku aiheesta. Teams-tilaisuus on Kansallisen kalatalousverkoston järjestämä eikä ennakkoilmoittautumista vaadita. Tilaisuus tallennetaan ja se julkaistaan myöhemmin Kalatalousverkoston YouTube-tilillä.
Vuoden 2026 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku ELY-keskuksesta alkaa 24.10.2025
ELY-keskus avaa vuoden 2026 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien
haun ajalle 24.10.-12.12.2025 klo 16:15 mennessä.
Kiintiönhaku
Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.
Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.
Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet
sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.
On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2025 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.
ELY-keskus tekee vuoden 2026 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan
rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2026.
Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku
Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain kalastuslain 379/2015, 88 §, mukaisille ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan
toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2026 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän
käyttöoikeuden haku.
Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:
- Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 0,666 ‰
- Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 10,581 ‰
Huom. Ei-siirrettävä käyttöoikeus silakankalastukseen myönnetään vain vuodelle 2026.
- Lohi / Suomenlahti / 3D32: 30,00 ‰
- Lohi Itämeren pääallas ja Pohjanlahti/ 3BCD-F / 0,410 ‰
Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen
on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse
osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 12.12.2025 klo 16:15 mennessä.
Lomakepyynnöt ja tiedustelut:
Kalastusmestari Veera Salmi, puh. 0295 022 541 veera.salmi@ely-keskus.fi
Ryhmäpäällikkö Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.f
Innovaatiosetelit, aloittavan kalastajan setelit ja kunnostussetelit nyt haettavissa
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa saatiin käyttöön neljä uutta tukimuotoa, kun valtioneuvosto hyväksyi niin sanottuja setelimalleja koskevan asetusmuutoksen. Jatkossa tukea voi hakea kertakorvauksena pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin, kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen sekä pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin.
EMKVR:ssä on 13.10.2025 alkaen käytettävissä neljä uutta tukimuotoa: tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin, tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen, tuki kalastuksen yritystoiminnan käynnistämiseen sekä tuki pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin. Taustalla on EMKVR:ää koskevan valtioneuvoston asetuksen (757/2022) muutos.
Tuki myönnetään kertakorvauksena
Kaikki neljä tukimuotoa on tarkoitettu pienille hankkeille ja ne myönnetään kertakorvauksina. Hakija toimittaa hakemuksen yhteydessä hankesuunnitelman, jossa on arvioitu mahdollisimman tarkasti hankkeessa tehtävät toimenpiteet ja kustannukset sekä hankkeen tulos. Tuki maksetaan tuloksen saavuttamisen perusteella, ei toteutuneiden kustannusten. Tämän vuoksi uusia tukimuotoja kutsutaan myös lyhyesti setelimalleiksi – tukipäätöksessä määritellään hankkeessa tavoiteltava tulos, ja tuen saaja saa kustannusarvion perusteella ”setelin”, eli summan, jolla tulos tulee saavuttaa. Maksatusvaiheessa ei siis tarvitse toimittaa kuitteja, vaan osoittaa saavutettu tulos tukipäätöksessä määritellyllä tavalla, esimerkiksi loppuraportilla.
Tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin
Tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin eli innovaatioseteli on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen hankkeisiin. Tavoitteena on tukea yritysten innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittämistä. Yritykset voivat ostaa tuella innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita tai vuokrata innovaatiotoimintaan liittyviä tiloja, laitteita tai koneita. Lisäksi tukea voi saada yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen hankkimiseen.
Tuen enimmäismäärä on 7 500 euroa ja se voi kattaa enintään 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Yritykselle voidaan myöntää korkeintaan yksi innovaatioseteli vuodessa.
Tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen
Aloittavien kalastajien tukemiseksi käyttöön tulee kaksi uutta tukimuotoa: tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja tuki kalastuksen yritystoiminnan käynnistämiseen. Tavoitteena on tukea uusien kalastajien aloittamista pienimuotoisessa rannikko- ja sisävesikalastuksessa.
Kokeiluseteli on tarkoitettu hakijoille, jotka haluavat kokeilla kaupallista kalastusta tekemättä vielä suuria investointeja. Kokeilun kesto voi olla enintään vuoden, ja tuen määrä on enintään 5 000 euroa ja enintään 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tukea voi käyttää esimerkiksi toimitilojen, kalastusaluksen ja pyydysten vuokraamiseen ja osaamisen hankkimiseen.
Käynnistysseteli on tarkoitettu hakijoille, joilla ei ole ollut aiemmin kalastuksen yritystoimintaa ja jotka ovat päättäneet aloittaa kaupallisen kalastuksen. Aiemmin myönnetty kokeiluseteli tai aiempi satunnainen ja pienimuotoinen kalastuksesta saatu tulo eivät olisi esteitä käynnistyssetelin myöntämiselle. Myös kalastuksen käynnistysseteliä voi käyttää esimerkiksi tilojen, alusten ja pyydysten vuokriin, osaamisen hankkimiseen sekä pienhankintoihin. Tuen määrä on enintään 10 000 euroa ja 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Aloittavien kalastajien käytössä ovat edelleen myös normaalit EMKVR:n investointituet suurempiin ja pitkäaikaisempiin hankintoihin.
Tuki pieniin kalataloudellisiin kunnostuksiin
Tuki pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin eli kunnostusseteli voidaan myöntää pieniin, yleishyödyllisiin kunnostushankkeisiin, joilla on kalataloudellista merkitystä. Tukea voi käyttää kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen, kunnostuksiin liittyvien palveluiden hankintaan sekä tarvittavien materiaalien ja tarvikkeiden ostoon. Tukea voi saada samaan kohteeseen ja käyttötarkoitukseen vain kerran.
Tuen määrä on enintään 10 000 euroa ja enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyitä koskevan suunnitelman.
Suunnitelman mukaan kalasatamia ja purkupaikkoja koskeva haku avattaisiin loppuvuodesta 2025, ja siinä myönnettäisiin rahoitusta enintään miljoona euroa.
Keväällä 2026 avattaisiin kaupallista kalastusta, vesiviljelyä ja kalan jalostusta koskevat hakumenettelyt, joissa haettaisiin yleishyödyllisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta myönnettäisiin enintään 500 000 euroa kutakin toimialaa kohden. Samoin menekinedistämiseen avattaisiin yleishyödyllinen hakumenettely, jossa rahoitusta voitaisiin myöntää enintään 500 000 euroa. Lisäksi keväällä avattaisiin kalataloudellisia kunnostuksia koskeva haku (rahoitus enintään 300 000 euroa) sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva haku (enintään 300 000 euroa).
Hyljekorvaukset tulisivat haettavaksi jälleen kesällä 2026.
Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa.
Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Hyljekorvausten haku päättyy 31.8.2025
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Korvauksia voi hakea hylkeiden vuonna 2024 aiheuttamista vahingoista. Haku päättyy 31.8.2025.
EMKVR:stä maksettavia hyljekorvauksia voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon vuodelta 2024. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2025. Tukea haetaan rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä.
Blue Products -ohjelma selvittää pilaantuvien kyttyrälohien hyödyntämistä lisäarvotuotteiden raaka-aineena
Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on vieraslaji, jonka määrän lisääntyminen Suomen vesissä on mahdollista tulevina vuosina Norjan torjuntatoimista huolimatta. Kyttyrälohien fileelaatu heikkenee sukukypsyyden edetessä, ja kudun jälkeen kalat kuolevat nopeasti. Tarvitaan ratkaisuja kyttyrälohen hyödyntämiseksi myös silloin, kun se ei laadultaan sovi suoraan ihmisravinnoksi.
Blue Products -ohjelmassa tutkitaan syksyllä, voidaanko jauhatusmenetelmällä (kalajauhe) ja fermentoinnilla valmistaa kyttyrälohesta lisäarvotuotteita. Lisäksi selvitetään, voidaanko fraktiointimenetelmällä tuottaa arvokkaita jakeita hyvällä saannolla kyttyrälohen puristemassasta.
Analyysia varten tarvittavat kalat pyytää Tenojoelta utsjokelainen kalastaja. Kalat pyydetään eri kypsyysasteisina ja toimitetaan Luonnonvarakeskukseen (Luke) ja Turun yliopistoon analysoitaviksi. Luke valmistaa kalajauheen, fermentoi sitä lisäarvotuotteiksi ja tekee kemiallisia peruskoostumusanalyysejä sekä mikrobiologisia turvallisuustutkimuksia. Turun yliopisto analysoi kalan rasvakoostumuksen ja sen hapettuneisuuden sekä tutkii kalajauheista ja fermentoiduista tuotteista haihtuvat yhdisteet.
Odotetut tulokset ja hyödyntäminen
- Hankkeessa luodaan tietopohja jokeen pilaantuvien kyttyrälohien hyödyntämispotentiaalista lisäarvotuotteiden, kuten eläinrehujen tai muiden teollisten sovellusten raaka-aineena.
- Tulokset tarjoavat konkreettista tietoa tehokkaista hyödyntämismahdollisuuksista ja tukevat samalla vieraslajien hallintaa sekä sinisen biotalouden kehittämistä.
- Tuloksia hyödynnetään pohjana laajemmalle kansainväliselle tutkimus- ja tuotekehityshankkeelle.
- Hankkeen tulokset esitellään kalatalousverkostolle talvella 2025–2026 jatkokeskustelun ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden pohjaksi.
Teksti: Marina Nyqvist
Kuva: Juuso Lukkari
EMKVR:n määräaikaisissa hauissa rahoitettiin 25 hanketta vuonna 2024
EMKVR:ssä avattiin useita määräaikaisia hakumenettelyä vuonna 2024. Hakumenettelyt kohdistuivat kalasatamien ja purkupaikkojen kehittämiseen, kalastuksen, vesiviljelyn, jalostuksen ja menekinedistämisen yleishyödyllisiin hankkeisiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Kalasatamat ja purkupaikat
Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelyn kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä ajalle 5.2.2024. Haku päättyi 5.4.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 1 500 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 2 910 950 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Kalajoen Etelänkylän Jako- ja Kalastuskunta: Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 19 885 euroa
EMKVR:n tuki: 15 908 euroa (80 %)
Kalajokisuulla ei ole kalastajille tilaa, josta saisi jäitä kalojen ja nahkiaisten säilöntää varten. Etelänkylän jako- ja kalastuskunta on rakentamassa kalastajille huoltorakennusta omaan satamaan, mihin tarvitaan lisäksi jääkone, joka on käytössä jokaiselle Kalajoen ammattikalastajalle samoilla ehdoilla. Huoltorakennusta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa myös kalastajille muihin tukitoimiin esimerkiksi kalojen ja nahkiaisten varastointiin ja noutopisteeksi.
Lumijoen kunta: Lumijoen Varjakan sataman nosturi
Hankkeen kokonaiskustannukset: 16 000 euroa
EMKVR:n tuki: 12 800 euroa (80 %)
Lumijoen Varjakan sataman Kalahallin kiskonosturin hankinta. Vajaasti hyödynnettyjä vähempiarvioisia kalalajeja (särki, lahna, säynävä, hauki) olisi saatavilla runsaasti, mutta niitä ei voida juurikaan hyödyntää nosturin puutteen takia, vaan joudutaan keskittymään arvokkaampien kalalajien hyödyntämiseen. Tällä hetkellä kalasaaliit nostetaan käsin veneestä laiturille ja kannetaan halliin. Hankkeessa investoidaan kiskonosturiin ja sen asennukseen. Näin helpotetaan ja nopeutetaan saaliin liikuttelua suoraan veneestä kalahalliin. Hanke edistää erityisesti kalan elintarvikekäytön lisäämistä ja vähempiarvoisten kalalajien hyödyntämistä.
Jakobstads stad: Utveckling av infrastrukturen vid Ådö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 610 000 euroa
EMKVR:n tuki: 488 000 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan Ådön kalasatamaan uusi laituri ja kylmävarasto erillisellä tilalla kalastusvälineiden säilyttämistä varten. Lisäksi asennetaan 1–2 vesipistettä varmistamaan hygieenisen ja sujuvan makeanveden saanti.
Kattelussaaren yht.vesialueiden osakaskunta: Kattelussaaren kalankäsittelykonttihanke 2024–2027
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 000 euroa
EMKVR:n tuki: 81 600 euroa (80 %)
Kattelussaaren kalankäsittelykonttihankkeen tarkoituksena on hankkia uudenlainen kalankäsittelykontti sekä kunnostaa osakaskunnan vanhan jäähileaseman jäähilekone, sosiaalitilat, kylmälaitteet, sähköt (aurinkosähköjärjestelmä) ja (jäte)vesijärjestelmä. Uusi kalankäsittelynkontti lisää kalastajien välistä yhteistyötä, parantaa sisävesikalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kehittää uusia toimintatapoja.
Kokkolan Kalastajainseura ry, Karleby Fiskaregille rf: Jäähilekone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 25 970,04 euroa
EMKVR:n tuki: 20 456 euroa (80 %)
Trullevin kalasatamaan hankitaan uusi toimintavarma jäähilekone, joka on kaikkien Trullevin kalasatamaa käyttävien kaupallisten kalastajien käytettävissä käyttömaksua vastaan.
Merikarvian kunta: Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 104 000 e
EMKVR:n tuki: 83 200 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan kalasammioiden säilyttämistä varten linnuilta suojattu tila laiturialueen välittömään läheisyyteen. Samaan tilaan sijoitetaan myös sesonkiaikaan käytössä oleva kylmäkontti. Lisäksi kalastuksenvalvonnan punnitusvaatimusten kiristyessä satamaan hankitaan tarkistettavissa oleva vaaka.
Rauman kaupunki: Rauman kalasataman kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 150 000 euroa
EMKVR:n tuki: 120 000 euroa (80 %)
Rauman kalasatamaa kehitetään investoimalla kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliiden punnitusjärjestelmään, jotka kaikki tulevat kalastajien yhteiskäyttöön.
Investoinnit palvelevat erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta. Sataman varustelutason kehittämisellä varaudutaan kasvavaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saaliiden käsittelyyn, jotka ovat tyypillisesti satoja tai tuhansia kiloja. Nykytilanteessa käsittely on työergonomian ja laatuvaatimusten kannalta hankalaa. Punnitusjärjestelmän kehittämisellä vastataan kalakaupan ja kalastuksenvalvonnan tuleviin vaatimuksiin saaliiden punnitsemista.
Säkylän kunta: Pyydyshuoltohallin laajennus
Hankkeen kokonaiskustannukset: 85 000 euroa
EMKVR:n tuki: 68 000 e (80 %)
Hankkeessa kunta rakentaa kalastajille pyydyshuoltorakennuksen Säkylän kalasatamaan. Hanke toteutetaan rakentamalla verkkovarastoon kerrosalaltaan noin 80 m2:n suuruinen laajennus pyydyksien käsittelyä varten.
Socklot Samfällighet rf: Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 35 500 e
EMKVR:n tuki: 28 400 euroa (80 %)
Hankkeessa investoidaan asfaltointiin ja venerampin rakentamiseen sekä aurinkopaneelien asentamiseen. Kohderyhmänä ovat kalastajat ja tavoitteena on parantaa kaupallisen kalastuksen edellytyksiä Grisselön kalasatamassa.
Ådö fiskehamns framtid rf: Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter
Hankkeen kokonaiskustannukset: 66 079,60 euroa
EMKVR:n tuki: 52 863,68 euroa (80 %)
Ådön kalasatama on elinvoimainen satama, jossa on paljon kaiken ikäisiä aktiivisia kalastajia. Viime vuosina vajaasti hyödynnettyjen lajien (lahna, särki, muikku) kalastus on lisääntynyt. Saalista käytetään yhä enemmän ravinnoksi rehun sijaan. Hankkeessa investoidaan toiseen jääkoneeseen jääkapasiteetin lisäämiseksi ja korkean laadun varmistamiseksi.
Padasjoen kunta: Padasjoen kalasataman kunnostus ja kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 128 000 euroa
EMKVR:n tuki: 102 400 euroa (80 %)
Pääosin alkuperäiskuntoinen, vuonna 1997 rakennettu Padasjoen kalasatama sijaitsee Padasjoen laivarannassa. Sesonkiaikoina sataman tilat ovat maksimikäytössä ja kalojen käsittelyä joudutaan osana päivistä ajallisesti porrastamaan. Satamaan on saatu lisää nuoria kalastajia ja tulevaisuus näyttää hyvältä.
Hankkeessa kunnostetaan mm. käsittelytilojen lattioiden pinnoitukset, uusitaan rakennusten katot ja asennetaan katolle aurinkopaneelit. Myös rakennusten julkisivut maalataan ja piha-alueen asfaltoinnit uusitaan ja kaadot korjataan. Hankkeeseen sisältyy myös laiturirakenteiden korjaus ja uudistaminen, jäähdytys- sekä lämmitysjärjestelmän kehittäminen (energiatalouden parantaminen) sekä jäähiletuotantokapasiteetin lisäys.
Asikkalan kunta: Asikkalan kirkonkylän purkupaikan kehittämishanke
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 884 euroa
EMKVR:n tuki: 82 307,20 (80 %)
Asikkalan kunnassa ei ole tällä hetkellä tarvittavia fasiliteetteja kaupallisille kalastajille. Alueella on kaupallista kalastusta, mutta ei yhtään kaupallisten kalastajien tarpeita vastaavaa purkupaikkaa tai jäähileasemaa. Aiemmissa selvityksissä parhaimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Asikkalan Kirkonkylän koulutuskeskus Salpauksen satama-alue/purkupaikka Purkupaikalle hankintaan jäähileasema ja laiturialuetta sekä valaistusta parannetaan alueen kaupallisille kalastajille sopivaksi
Kaupallisen kalastuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Kaupallisen kalastuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 6 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 471 803 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy: Kalatalouden kuljetuslogistiikan kehittäminen Kainuussa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 69 306 euroa
EMKVR:n tuki: 55 444 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on edistää kalatalouden kuljetusketjua Kainuussa parantamalla kalastajien välistä yhteistyötä, vahvistaa kalastajien liiketoiminnan kannattavuutta ja näin edistää yritystoiminnan kasvua. Kuljetuksella on iso merkitys Kainuussa, jossa maakunnan sisäiset etäisyydet ja välimatkat päämarkkinoihin ovat pitkiä. Haasteena on myös se, että keskeiset kalaa kuljettavat yritykset ovat vähentäneet tai jopa luopuneet toiminnasta. Hankkeen toimenpiteet aloitetaan tekemällä haastattelututkimus kalastajille ja muille sektorin keskeisille toimijoille, jotta saataisiin selville ne tarpeet ja pullonkaulat, joita kalatalouden logistiikassa tällä hetkellä Kainuussa on. Tämän jälkeen siirrytään käytännön toimenpiteisiin yhteistyön lisäämiseen, kuten työpajoihin ja benchmarking-matkaan. Hankkeen kolmas toimenpidekokonaisuus liittyy niihin uusiin teknologioihin, joilla voidaan parantaa kalastajien logistiikkaa ja yhteistyötä. Erilaiset sovellukset ja alustat sekä kylmäratkaisuihin liittyvät ratkaisut ovat tässä tarkastelun kohteena. Hankkeen tuloksena kainuulaisten kalataloussektorin toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja logistiikkaketjun kehittämiseen on tuotettu arvokasta tietoa. On tuotettu tietoa uusista teknologioista, joiden avulla logistiikka-ketjua voidaan tehostaa ja laatua parantaa. Hankkeen toiminta keskittyy Kainuun kunnista Kajaaniin, Kuhmoon, Paltamoon, Sotkamoon ja Suomusalmelle.
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä
Hankkeen kokonaiskustannukset: 305 662,56 euroa
EMKVR:n tuki: 244 530,05 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Vesiviljelyn yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Vesiviljelyn innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen vesiviljelyssä ja kalastuksessa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 72 393,57 euroa
EMKVR:n tuki: 57 914,86 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Itä-Suomen yliopisto: Kasvien ja mikrobien tuottamat sekundaarimetaboliitit vesihomeen torjunnassa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 186 636 euroa
EMKVR:n tuki: 149 308 euroa (80 %)
Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen.
Luonnonvarakeskus: FLAVOVALINTA – Kirjolohen elossasäilymisen parantaminen valintajalostuksella flavobakteeria vastaan
Hankkeen kokonaiskustannukset: 123 898,20 euroa
EMKVR:n tuki: 92 772,20 euroa (74,9 %)
Flavobakteerien infektiot ovat Suomessa eniten tappioita aiheuttava bakteeriryhmä kalanviljelyn alkutuotannossa. Kirjolohen poikasviljelyssä Flavobacterium psychrophilum aiheuttaa kirjolohen kylmän veden tautia, ja Flavobacterium columnare aiheuttaa kolumnaaritautia lämpimän veden aikaan. Modernit valintajalostusohjelmat perustuvat genomiseen valintaan, jossa yksilöiden perinnöllinen potentiaali periyttää ominaisuuksia ennustetaan käyttäen luonnostaan yksilöissä esiintyvää DNAn vaihtelua. Määritys tehdään yhdistämällä tietoa kymmenistä tuhansista DNA-merkeistä sekä kaloista mitatuista ominaisuuksista. Menetelmä on tarkempi kuin perinteinen sukupuuhun perustuva valinta, ja soveltuu erinomaisesti parantamaan kaloilla tautien vastustuskykyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Luken ylläpitämään kansalliseen kirjolohen JALO-valintaohjelmaan genominen arvostelu, jolla parannetaan kirjolohen elossasäilyvyyttä sekä F. psychrophilum että F. columnare infektiota vastaan. Poikaskuolleisuuden odotetaan vähentyvän kymmeniä prosentteja jo muutaman vuoden kuluessa sekä pitkänajan kuluessa parantuvan kumulatiivisesti sukupolvesta toiseen tehtävällä valinnalla. FLAVOVALINTA vaikuttaa merkittävästi poikastuotannon ja jatkokasvatuksen kannattavuuteen, kalaterveyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä vähentää antibioottien käyttöä, jotka kaikki ovat EMKVR-ohjelman tavoitteita. Luken kansallisella valintaohjelmalla perinnöllisesti parannettu kalamateriaali pystytään helposti levittämään kaikille yrityksille, ja siten koko kalankasvatuksen arvoketjun hyödyksi.
Jalostuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Jalostuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Aktion Österbotten rf: Laatukalaa pakkasesta ja PFAS haltuun
Hankkeen kokonaiskustannukset: 300 000 euroa
EMKVR:n tuki: 240 000 e (80 %)
Suomalainen kuluttajalle kalan tuoreus on aina ollut laadun tae. Vähittäismyymälöiden kalatiskeiltä saa kuitenkin harvoin samana päivänä pyydettyä kalaa, koska luonnonkalan logistinen ketju on usein hyvin pitkä. Tuoreesta kalasta voidaan kuitenkin valmistaa pakastefileitä, joiden säilyvyysaika on huomattavasti tuoreita fileitä pidempi.
Hanke toteutetaan kahtena osakokonaisuutena. Ensimmäinen osakokonaisuus keskittyy pakastuksen hyödyntämiseen kotimaisen kalan tarjonnan tasaamiseksi vähittäiskauppamarkkinoilla. Toisessa osakokonaisuudessa testataan teknologisia keinoja PFAS-yhdisteiden poistamiseksi kaloista kalajauhoa mallina käyttäen.
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 15.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen erityistavoitteesta. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 5 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 850 888 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr: Vauhtia vaellukseen II
Hankkeen kokonaiskustannukset: 342 704,50 euroa
EMKVR:n tuki: 274 163,60 euroa (80 %)
Vauhtia vaellukseen II-hanke keskittyy poistamaan virtavesistä vaellusesteitä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää kalataloutta poistamalla kalojen kutuvaellusta ja luonnollista elinkiertoa estäviä vaellusesteitä.
Vaelluskalapopulaatiot ovat maailmanlaajuisesti hälyttävästi pienentyneet ja erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa. Suomessakin lähes kaikki vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon ovat erilaiset virtavesien patorakennelmat, jotka katkaisevat vapaan uomajatkumon ja estävät vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueilleen ja sieltä pois. Suomessa vaelluskaloille esteellisiä patoja on noin 2 000–3 000, minkä lisäksi esteellisiä tierumpuja arvioidaan olevan noin 30 000.
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry: Tulosperusteisten rahoitusmallien soveltaminen kalojen lisääntymisalueiden ennallistamiseen rannikkoalueilla
Hankkeen kokonaiskustannukset: 164 249,30 (euroa)
EMKVR:n tuki: 131 399,44 euroa (80 %)
Hankkeessa kunnostetaan rannikon uhanalaisia pienvesiä ja pilotoidaan uusien, tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalavesien hoitoon. Kunnostusten suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaavat Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Kohteet valitaan aiempien kartoitusten perusteella yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Hankkeessa toteutettavat kunnostustoimet, kuten fladojen ja kluuvien kunnostaminen, tarjoavat käytännön kokeiluun tarvittavan pohjan.
Luonnonvarakeskus ja Motiva rakentavat kunnostusten seurannan tulosperusteisen rahoitusmallin, joka tarjoaa mahdollisuuden systemaattisesti seurata ja arvioida kunnostustoimien vaikutuksia sekä tulevaisuudessa rahoittaa kalojen elinympäristökunnostuksia tulosperusteisesti.
Itä-Suomen yliopisto: Tarjouskilpailujen hyödyntäminen vaellusesteiden poistamisen kustannustehokkaassa kohdentamisessa – kohti pilotointia
Hankkeen kokonaiskustannukset: 234 655,90 (euroa)
EMKVR:n tuki: 187 724,70 euroa (80 %)
Virtavesiekosysteemien ja niissä elävien sekä lisääntyvien kalavarojen tilan parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten vaellusreittien avaamista ja lisääntymisalueiden ja veden laadun parantamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.
Erityisesti vaellusesteiden poistamiset ovat hallinnollisesti raskaita ja toteutukseltaan vaikeita. Niukat resurssit tulisi kohdentaa eniten ekologisia hyötyjä tuottavien, erityisesti uhanalaisten kalalajien kantoja potentiaalisesti vahvistavien, vaellusesteiden poistoon. Virtavesien vaellusesteiden poistamisen ja käytäntöön siirtymisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa ja käytännön ohjeistusta prosessin etenemisestä. Tässä hankkeessa luodaan tietopohja menetelmän käytännön soveltamiselle Suomessa.
Menekinedistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 10.9.2024 määräaikaisen hakumenettelyn menekinedistämisen toimenpiteestä. Haku päättyi 1.11.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 9 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 1 434 998 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:
Vedestä lautaselle
Hankkeen kokonaiskustannukset: 113 651 euroa
EMKVR:n tuki 73 478 euroa (65 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää kalatuotteiden arvoketjua, kehittää uusia innovatiivisia kalatuotteita yhdessä kalastajien, kalajalostajien ja ammattikeittiöiden kanssa sekä kehittää tuotteita vähempiarvoisista kalalajeista tarjottavaksi ammattikeittiöihin. Tehtävät toimet hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeessa kehitetään erilaisia innovatiivisia tapoja vähemmän hyödynnettyjen kalalajien ja jalostuksen sivutuotteiden käyttämiseksi ammattikeittiöissä. Ammattikeittiöiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta he voivat tarjota hankkeessa kehitettyjä kalatuotteita asiakkailleen. Hankkeen avulla edistetään ja parannetaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja menekkiä elintarvikkeena. Tavoitteena on edistää kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta erilaisista sertifikaateista ja saada niitä käyttöön sekä parantaa laatua ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Hankkeen toimet edistävät toimialaa koskevaa vuoropuhelua sekä lisäävät alan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kansainvälisyyttä tuomalla uusia tuotteita ammattikeittiöiden kautta kansainvälisten matkailijoiden saataville. Hankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, ammattikeittiöt sekä kalatalousalan toimijat alueella. Hankkeen toimenpiteet suunnataan pääasiassa Koillismaan alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Posiolle sekä Kainuuseen, mutta viestinnän avulla pyritään tavoittamaan kala-alasta kiinnostuneita laajemminkin koko Suomen alueelta.
ProAgria Pohjois-Suomi ry: Lähikalan menekinedistäminen Perämeren alueella
Hankkeen kokonaiskustannukset: 28 528 euroa
EMKVR:n tuki: 22 822,26 euroa (80 %)
Hankkeen tarkoituksena on lähikalan menekinedistäminen kuluttajien keskuudessa videomarkkinoinnilla ja tunnettuuden lisäämisellä yleisötapahtumissa. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat: alueellinen mainoskampanja tv:ssä ja suoratoistopalvelussa, 1-2 kpl suurelle yleisölle suunnattua lähikala-aiheista tapahtumaa tai infopistettä Perämeren kalatalousalueella, kannustaa kala-alan toimijoita yhteistyöhön ja suunnittelemaan yhdessä, osallistumaan ja/tai järjestämään oma lähikala-aiheinen tapahtuma
Sodankylän kunta: Lappilaista kalaa ammattikeittiöihin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 125 000 euroa
EMKVR:n tuki: 112 500 euroa (90 %)
Lapissa on tehty määrätietoista työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Lähiruokahankintojen kasvaessa on tarve lisätä lähikalan käytön mahdollisuuksia ammattikeittiöissä, jalostusketjuja ja verkostoja. Kalastussesonkien ja ammattikeittiöiden tarpeen yhteensovittaminen vaatii työtä. Tämä hanke keskittyy lappilaisen lähikalan menekin edistämiseen, jossa tulee yhteensovittaa ammattikeittiöiden hankinnat, kalan tuotanto ja tuotejalostus, varastointi ja jakelu. Hankkeen tavoite on löytää käytännön ratkaisuja edellä mainittuihin asioihin.
Kantri ry: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 114 000 euroa
EMKVR:n tuki: 91 200 euroa (80 %)
Suoramyynnin yleisimmät vaikeudet liittyvät toiminnan aloittamiseen ja asiakaskunnan tavoittamiseen. Kalastajien kommentit kertovat, että riittävän asiakaskunnan saavuttaminen väkirikkaallakin seudulla edellyttää sinnikästä esillä oloa ja markkinointia esimerkiksi some-kanavilla. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen myös asiakkaiden suunnalta; lähellä toimivaa suoramyyntiä tekevää toimijaa ei ole helppo löytää, sillä kaikki toimijat eivät osaa markkinoida palveluitaan. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytännönläheisellä työskentelyllä digitaaliset ratkaisut pysyväksi toimintatavaksi kalastusyrityksen suoramyynnissä, jokaisen kalastusyrittäjän henkilökohtaisesti tarvitsemassa laajuudessa. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja ammattikeittiöiden luonnonkalan käyttöä kustannustehokkaasti ja kohdentamaan kysyntä ja tarjonta nykyistä paremmin. Kolme tärkeintä syytä järjestää hanke ovat 1) madaltaa kalastajan kynnystä ottaa käyttöön tehokkaampia liiketoiminnan muotoja 2) lisätä pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta 3) lisätä lähikalan käyttöä kuluttajien ja ravintoloiden keskuudessa. Hankkeessa on kaksi kokonaisuutta: 1) Verkkoselaimilla ja mobiilivälineillä toimiva ”Löydä lähikalastajasi”-karttapalvelu, josta kuluttaja voi löytää oman asuin-, mökki- tai matkailupaikkakuntansa lähimmät kalan tarjoajat. 2) Digitaalisten suoramyyntikanavien jalkauttaminen.
Hyljekorvaushaku avoinna elokuun loppuun
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Korvauksia voi hakea hylkeiden vuoden 2024 aiheuttamista vahingoista. Haku päättyy 31.8.2025.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukea voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Korvausta haetaan hylkeiden vuonna 2024 aiheuttamista vahingoista ja tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon kyseiseltä vuodelta. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2025. Tukea haetaan rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä.
Hyrrässä siirrytään uuteen käyttöliittymään
Hyrrässä on siirrytty uuteen käyttöliittymään tukimuoto kerrallaan. Nyt on vuorossa EMKVR, jonka tukihakemukset siirtyvät uuden käyttöliittymän puolelle 13.6.2025 alkaen. Jo aloitetut hakemukset ja meneillään olevat hankkeet säilyvät kuitenkin toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella.
Hyrrässä siirrytään 13.6.2025 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tukihakemusten osalta uuteen käyttöliittymään. Käyttöliittymäuudistuksen tavoitteena on käyttäjäystävällisyyden parantaminen. Hakijoille muutos näkyy Hyrrän etusivulta alkaen, jossa EMKVR-tuet ovat heti valittavissa. Jatkossa ei siis tarvitse erikseen siirtyä sivun yläreunasta alkuperäiseen käyttöliittymään, vaan EMKVR-tuet löytyvät suoraan Uusi hakemus -valikosta. Hakemuksessa täytetään edelleen samat tiedot kuin aiemminkin, mutta sivun ulkoasu ja rakenne muuttuvat.
Meneillään olevat ja päättyneet hankkeet sekä vanhassa käyttöliittymässä aloitetut hakemukset säilyvät toistaiseksi vanhan käyttöliittymän puolella. Näiden hankkeiden osalta hakijan tulee edelleen siirtyä vanhan käyttöliittymän puolelle valitsemalla Hyrrään kirjautumisen jälkeen sivun yläreunasta ”Siirry alkuperäiseen Hyrrään tästä”. Vanhassa käyttöliittymässä voi entiseen tapaan jatkaa keskeneräisen hakemuksen täyttämistä, tehdä muutoshakemuksia, hakea maksatusta sekä tarkastella omien hankkeiden tietoja.
Hyvin kasvatettu kala -kampanja vahvistaa luottamusta kotimaiseen ruokaan ja tukee vastuullista tulevaisuutta
Keväällä 2025 toteutettu Hyvin kasvatettu kala -kampanja on osa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, jota koordinoi Pro Kala ry. Ohjelma on EU:n osarahoittama. Suomen Kalankasvattajaliitto on vastannut tämän kampanjaosuuden toteutuksesta ohjelman partnerina.
Kampanjan tarkoituksena on kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää. Kampanjan avulla kuluttajien tietoisuuteen on tuotu suomalaisen kalankasvatuksen vastuullisuutta, kalojen hyvinvointia sekä kalan ekologisia ja ravitsemuksellisia hyötyjä. Kampanja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa, ja se vastaa suoraan alan kohtaamiin haasteisiin, kuten tiedon puutteeseen ja mielikuviin sekä alan houkuttelevuuteen nuorten ja päättäjien silmissä.
Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: Suomessa kasvatettu kala on hyvin hoidettua, terveellistä, eettisesti tuotettua ja vastuullinen valinta.
”Käsityksemme mukaan suomalainen kalankasvatus on suurelle yleisölle varsin tuntematon toimiala. Kampanjan viesti on yksinkertainen: hyvin kasvatettu kala on ympäristöystävällinen tuote, voi hyvin ja maistuu kaikille”, sanoo Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja uutta tietoa
Kampanja käynnistettiin mittavalla kauppakeskusmainonnalla ympäri Suomen. Mainosnäytöt sijoitettiin strategisesti ruokakauppojen läheisyyteen, ja näkyvyyttä kertyi noin 20 miljoonaa näyttökertaa. Valituissa kohteissa kampanjaa elävöitti myös lohimaskotti Pirjo, joka jakoi esitteitä ja keskusteli kuluttajien kanssa. Kohtaamisista saatu palaute oli erittäin myönteistä.
Samanaikaisesti käynnistettiin monikanavainen sosiaalisen median kampanja, johon sisältyi myös erityisesti nuorille kohdennettua viestintää. Keskiössä on Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla sijaitseva kampanjasivu, joka tarjoaa kuluttajille tietoa kalankasvatuksesta sekä kalojen hyvinvoinnista, ympäristövaikutuksista ja ruokaturvasta helposti omaksuttavassa ja visuaalisessa muodossa.
”Halusimme tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua kalankasvatukseen myös virtuaalisesti. Toukokuussa julkaistava kalankasvatuslaitoksen virtuaalivierailu tuo esiin arjen, joka yleensä jää kuluttajalta piiloon”, Janne Sankelo toteaa.
Miksi kampanja on tärkeä?
Suomalainen kalankasvatus on keskeinen osa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Se työllistää ihmisiä eri puolilla maata ja tarjoaa ravinteikasta lähiruokaa. Kala on myös yksi ympäristöystävällisimmistä proteiininlähteistä. Alan toiminta on kuitenkin yhä heikosti tunnettua, siihen liittyy vahvoja harhaluuloja.
”Tarvitsemme kampanjan, joka paitsi myy kalaa myös rakentaa luottamusta ja kertoo tarinaa kalankasvatuksen todellisuudesta. Ilman ymmärrystä ei synny arvostusta, ja ilman arvostusta ei synny kestävää kysyntää”, Sankelo sanoo.
Kampanjalla on myös laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat kotimaista työtä, maaseutuelinkeinoja ja ilmastotavoitteita. Kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista ja tarjota vaihtoehtoja lihalle.
Kampanja on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisu Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 sisältää vaiheet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseen.
”Kampanja saattaa saada jatkoa. Kyse olisi pikemminkin markkinointiviestinnästä, ja yritysten rooli kampanjan suunnittelussa kasvaisi”, Sankelo toteaa lopuksi.