Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Katse kauteen 2026–2028 – Polttoaineen kallistuminen vauhdittaa vihreää siirtymää
Kalatalouden kehittämisohjelmassa (KaKe) suunnataan katse tulevalle kaudelle 2026–2028. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat kalastuksen kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä asteittainen irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Kehityssuunta on selvä, sillä esiin nousee vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sekä tietopohjainen kalastuksen hallinta.
Kalastuksen kehittämisohjelman vastuuhenkilö ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen muistuttaa, että vihreä siirtymä on hidas prosessi eikä kaikkia tavoitteita saavuteta yhden kauden aikana. Lisäksi ammattikalastus on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
– Vihreässä siirtymässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Aiemmin motivaatiota ohjasi enemmän ympäristöystävällisyys, mutta nyt myös polttoaineiden saatavuus ja hinnan nousu korostavat muutoksen tarvetta. Samalla kyse on kalastuksen kannattavuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta, Keskinen kertoo.
Kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääntely, kalakantojen tila ja kuluttajien ostovoima. Viime vuosina erityisesti ostovoiman heikkeneminen on näkynyt kalamarkkinoilla.
– Kala on monelle suhteellisen arvokas elintarvike. Siksi kuluttajien ostovoimalla on suuri merkitys koko alan kannattavuudelle, Keskinen toteaa.
Energiakatselmusten avulla kohti toimivia ratkaisuja
Yksi tulevan kauden konkreettisista toimista on energiakatselmusten edistäminen yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) kanssa. Vapaaehtoisissa katselmuksissa ulkopuolinen asiantuntija arvioi kalastajan energiankulutusta ja tunnistaa kohteita, joissa toimintaa voidaan tehostaa ilman suuria investointeja.
Tavoitteena on löytää helposti toteutettavia ratkaisuja, joilla polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää nykyisellä kalustolla. Kalastajilla on mahdollisuus hyödyntää myös innovaatioseteleitä oman toimintansa kehittämiseen.
Kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on Keskisen mukaan kasvanut selvästi:
– Monet kalastajat tekevät jo omia kokeilujaan ja laskelmiaan löytääkseen tapoja vähentää energiankulutusta ja samalla kustannuksia.
Kokeiluja uusilla energiaratkaisuilla
Tänä vuonna käynnistyy Tampereen yliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyö, jossa sisävesikalastukseen soveltuva pieni troolausalus muutetaan dieselkäyttöisestä hybridikäyttöiseksi ja verkkokalastukseen soveltuva alus muutetaan sähköiselle voimalinjalle. Kyseessä on kokeiluluonteinen hanke, jonka avulla kerätään tietoa uusien ratkaisujen käytännön mahdollisuuksista. KaKen piirissä valmistellaan myös sähkövenekokeilua ammattikalastajille.
Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin korkeat investointikustannukset sekä tukipolitiikkaan liittyvät reunaehdot. Esimerkiksi moottorin tehon kasvattaminen ei ole mahdollista, jos investointiin haetaan tukea.
Siitä huolimatta Keskinen näkee kehityksen etenevän oikeaan suuntaan:
–Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka parantavat sekä energiatehokkuutta että kalastuksen kannattavuutta. Näitä asioita ei voi tarkastella toisistaan erillään.
Tietopohjainen kalastuksen hallinta vahvistuu
Vihreän siirtymän rinnalla KaKe panostaa kalastuksen tietopohjan vahvistamiseen. Tulevina vuosina ohjelmassa kehitetään uusia työkaluja kalastuksen kestävyyden arviointiin.
Yksi keskeisistä hankkeista on kuhan kalastuksen arviointiin tarkoitettu pituusjakaumaan perustuva malli, jota kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Menetelmän avulla voidaan suhteellisen pienellä otannalla arvioida, onko kalastus kestävällä tasolla.
– Tarkoituksena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka antaa olennaista tietoa ilman laajoja ja kalliita tutkimusaineistoja. Näin voidaan arvioida aiempaa paremmin, kuinka paljon kalaa voidaan pyytää kestävällä tavalla, Keskinen kertoo.
Toinen merkittävä avaus on Perämeren muikun eli maivan kannanarvioinnin käynnistäminen. Muikku on Perämeren alueen ammattikalastajille yksi tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista, mutta sen kannan tilasta on Suomessa toistaiseksi ollut vähän systemaattista tietoa verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin.
Viime vuosina saaliit ovat kasvaneet, ja myös kalastajien keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, onko kalastus varmasti kestävällä tasolla. Kannanarvioinnissa hyödynnetään saalisnäytteitä, joiden perusteella arvioidaan muun muassa muikun ikärakennetta ja kokonaissaaliita. Tarkastelussa huomioidaan myös hylkeiden aiheuttama saalistus.
Tietopohjan vahvistamisen tavoitteena on tarjota entistä paremmat edellytykset kalastuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
– Kun päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta, pystytään paremmin turvaamaan sekä kalakantojen kestävyys että ammattikalastuksen tulevaisuus, Keskinen summaa.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tapio Keskinen, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Kuvat: Timo Ruokonen
Rysäkuvauksilla selvitetään kalojen käyttäytymistä rysän suuaukolla. Yhteistyössä Krakenia Oy ja International Seafood Consulting Group.
Kansainväliset kalamessut Barcelonassa avasivat uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia
Barcelonassa järjestetty maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global, kokosi yli 2000 alan yritystä yhteen huhtikuun lopulla. Suomen yhteisellä maaosastolla mukana olleet kuusi yritystä saivat messuilta mukaansa uusia kontakteja, ideoita sekä näkyvyyttä kala-alan keskuudessa.
Seafood Expo Global -messut kokosivat kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa yhden katon alle. Messut ovat suomalaisille kala-alan yrityksille vuoden tärkein kansainvälisen alan tapahtuma, tarjoten mahdollisuuksia asiakkaiden tapaamiseen sekä uusien kontaktien luomiseen.
Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista kala-alan yritystä esittelivät ja maistattivat tuotteitaan niin kansainvälisille ostajille kuin myös yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla olivat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.
Messujen jälkeen katse kääntyy tulevaan
Messujen päätyttyä yritysten katseet kääntyvät vahvasti tulevaan, sillä tapahtumasta käteen jääneet kokemukset ja kohtaamiset olivat poikkeuksetta positiivisia. Varsinainen työ alkaa, kun aloitettuja keskusteluja ja yhteistyökuvioita lähdetään syventämään arjessa.
”Keskitymme jatkamaan messuilla aloitettuja keskusteluja sekä kehitysprojekteja. Tällaiset tapahtumat ovat erittäin hyviä, jotta meillä on mahdollisuus hahmottaa yrityksen ja tuotteiden kiinnostavuutta myös kansainvälisesti”, Disas Caviarin myyntijohtaja Juha Alanen kertoo.
Vaikka messujen tavoitteet ja merkitys vaihtelevat vuosittain, ne toimivat aina tärkeänä peilinä tulevaisuuden kasvusuunnitelmille. Siinä missä yhdelle pääpaino oli tällä kertaa nykyasiakkaiden suhteiden lujittamisessa, siintävät seuraavissa tavoitteissa jo uudet maanosat.
”Tulevaisuudessa tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan myyntiä erityisesti Amerikan ja Länsi-Euroopan suuntaan, emmekä myöskään ole unohtaneet Aasiaa ja Australiaa kiinnostavina markkina-alueina”, Länsirannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu tiivistää.
Inspiraatiota ja uskoa omaan tekemiseen
Asiakaskohtaamisten lisäksi messut ovat yrityksille korvaamaton paikka ammentaa uusia ideoita, inspiraatiota ja toimialan tuoreimpia innovaatioita. Paikan päällä pääsee konkreettisesti näkemään, mihin suuntaan koko ala on kehittymässä.
”Messut ovat myös tapa pysyä ajan tasalla alalla tapahtuvista uutisista ja innovaatioista. Koska myös laitevalmistajat ovat messuilla edustettuna, se on hyvä tilaisuus tutustua myös uudenlaisiin tuotantoratkaisuihin. Meille messut on ehdottomasti myös yksi parhaista tilaisuuksista tavata nykyisiä yhteistyökumppaneita ja löytää uusia”, Troolari Olympoksen toimitusjohtaja Mauno Leppik summaa.
Parhaimmillaan messut antavatkin yrityksille vahvan vahvistuksen sille, että tehdyt strategiset valinnat ja investoinnit kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.
”Messut osoittivat meille sen, että olemme oikealla tiellä paitsi vientipanostuksemme, mutta ennen kaikkea sen suhteen, että RAS (Recirculating Aquaculture System) eli kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa. Se kiinnostaa alan ammattilaisia joka vuosi yhä enemmän”, Finnforelin myyntijohtaja Kimmo Jokinen kertoo.
Suomalainen osaaminen loisti Seafood Excellence Global -finaalissa
Messuilla järjestetään vuosittain arvostettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun kovatasoiseen finaaliin raivasi tiensä peräti kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe ja kalakasvisnugetti sekä Kalaneuvos Oy:n Rapea kirjolohileike. Vaikka varsinaista voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, oli kolmen tuotteen pääsy finaaliin 17 eri maan ja 38 finalistin joukkoon jo itsessään vahva osoitus suomalaisesta osaamisesta.
Finaalipaikat osoittavat suomalaisten yritysten osuvan suoraan globaalien markkinoiden ytimeen, sillä nykyisin kuluttajien toiveissa korostuvat helpot, valmiit, laadukkaat ja vaivattomat ratkaisut.
”Osallistuimme kilpailuun uutuustuotteellamme Kalaneuvos Rapea kirjolohileike, joka edustaa juuri sitä suuntaa, joka esiintyy myös kuluttajien toiveissa. Menestys kilpailussa todisti meille, että valittu innovaatiosuuntamme toimii myös kansainvälisesti ja näiden teemojen parissa jatkamme myös tuotekehityksen osalta”, kertoo Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.
Tuoteominaisuuksien lisäksi nykyisessä markkinatilanteessa korostuvat laajemmat arvot. Asiakaskohtaamisissa nousivat vahvasti esiin vastuullisuus ja läpinäkyvyys, joista on tullut alalla jo ehdottomia perusvaatimuksia.
Kilpailumenestys ja messunäkyvyys tukevat suoraan myös yritysten strategisia tavoitteita ja kansainvälistymistä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen alustan verkostoitua maailmalla.
”Laadukkaan tuotteen esittely on vaikuttavampaa, kun taustalla on onnistumista kilpailussa. Tuotteitamme maistaneet muistavat meidät ja tuotteemme, joten jatkumo messuilta arkeen jatkuu helpommin. Onnistumisten ohella niin tuotteet kuin tuotekehitys saavat positiivista rohkaisua”, Hätälän vientipäällikkö Ville Viksten kertoo.
Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Malin Lönnroth, Pro Kala ry Toiminnanjohtaja
malin.lonnroth@prokala.fi
040 669 2694
Huoltovarmuusteemainen hankehaku avattu
Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana huoltovarmuus. Haun tavoitteena on vahvistaa kalatalouden roolia kansallisessa huoltovarmuustyössä sekä kehittää toimialalle soveltuvia varautumisen ja yhteistyön toimintamalleja.
Rahoitettavilla hankkeilla voidaan määritellä kalatalouden huoltovarmuuden kehittämistarpeita koko arvoketjun näkökulmasta sekä toteuttaa konkreettisia toimia, jotka parantavat alan varautumista, toimintakykyä ja häiriönsietoa. Hankkeilla voidaan edistää toimialan tietämystä huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Tavoitteena on tuottaa ehdotuksia, toimintamalleja tai käytännön ratkaisuja kalatalouden huoltovarmuustyön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakuaika päättyy 11.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Määräaikainen haku kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä on avattu
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä. Haku päättyy 30.9.2026.
Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Hakumenettelyssä sovelletaan seuraavia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita:
• Hanke edistää kalan elintarvikekäytön lisäämistä.
• Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena.
• Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista.
• Hanke edistää pienimuotoista rannikko- ja sisävesikalastusta.
• Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa.
• Hanke edistää kalastajien välistä yhteistyötä.
• Hanke vähentää toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.
• Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista.
• Hanke edistää kattavan kalasatama- ja purkupaikkaverkoston ylläpitoa ja kehittämistä.
Hakuaika päättyy 30.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.1 Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen –Kalasatamat ja purkupaikat.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn – haku päättyy 31.8.2026
Korvauksia voi hakea hylkeiden vuonna 2025 aiheuttamista vahingoista. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää elinvoimakeskuksen liite.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukea voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Korvausta haetaan hylkeiden vuonna 2025 aiheuttamista vahingoista ja tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon kyseiseltä vuodelta. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Hakumenettely on avoinna 1.6.–31.8.2026. Tukea haetaan rahaston Hyrrä-tietojärjestelmässä.
Pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jatkuvaan hakuun 28.5.2026 alkaen
Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jatkuvaan hakuun.
Päätöksellä halutaan mahdollistaa tuen hakeminen pieniin kalasatama- ja purkupaikkainvestointeihin ympäri vuoden. Määräaikaiseen hakuun keskitetään isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet.
Jatkuvassa haussa kalasatama- ja purkupaikkahankkeiden tuen määrä on enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa. Isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jäävät määräaikaiseen hakuun.
Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastus täyttää MSC:n kestävän kalastuksen kriteerit
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tuella on selvitetty Pohjanlahden silakan MSC-täysarviointia ja uudelleen arviointia. Hanketyö jatkuu selvittämällä Pohjanlahden silakan verkkokalastuksen sekä keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin sertifiointimahdollisuuksia.
Mikä on MSC?
Johanna Vepsä, MSC:n Suomen ja Baltian maiden maajohtaja, selventää MSC:n periaatteet.
”Marine Stewardship Council eli MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio ja standardin asettaja kestävälle kalastukselle sekä luonnonvaraisten vastuullisesti pyydettyjen merenelävien toimitusketjulle. MSC:n kestävän kalastuksen standardi noudattaa tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja. Standardissa on kolme perusperiaatetta, jotka jokaisen kalastusyrityksen tulee täyttää: kestävät kalakannat, ympäristövaikutusten minimointi ja tehokas kalastuksenhallinta”.
MSC:n kestävän kalastuksen standardi perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vastuullisen kalastuksen ohjeisiin. Sertifiointijärjestelmä on lisäksi arvioitu ja hyväksytty ISEAL:in (International Social and Environmental Accreditation and Labelling) kansainvälisten hyvien käytäntöjen mukaiseksi. ISEAL arvioi kestävyystandardien uskottavuutta maailmanlaajuisesti. MSC-arvioinnin suorittaa aina ulkopuolinen, riippumaton ja akkreditoitu sertifiointilaitos.
Arjessa MSC:n sininen ympäristömerkki auttaa kuluttajia valitsemaan vastuullisesti pyydettyä kalaa.
Ryhmäsertifikaatti myönnetty Suomen Ammattikalastajaliitolle 2018
Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) EMKR-kauden (2014–2020) hankkeessa toteutettiin silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen ensimmäinen MSC-täysarviointi. Hankkeen myötä Suomen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastus sertifioitiin 25.6.2018 alkaen.
Yksittäiset kalastajat tai alukset eivät voi olla MSC-sertifioituja, vaan ainoastaan kalastustoiminta. Ryhmäsertifikaatti on SAKL:n hallinnassa ja koskee vain jäsenmaksunsa suorittaneita yrityksiä. SAKL voi kuitenkin jakaa sertifikaatin myös ulkopuolisille toimijoille, jos nämä sitoutuvat sertifikaattiin ja osallistuvat sertifikaatin kustannuksiin, julkinen tuki huomioiden. Ryhmäsertifikaatin mukaisesti SAKL hoitaa sertifiointiin liittyvät toimet sertifiointiryhmään kuuluvien jäsenten puolesta.
MSC-sertifiointi on ollut merkittävää Suomen kalataloudelle, koska silakka on sekä määrällisesti että arvon näkökulmasta Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji. Sertifioinnin tavoitteena on ollut edistää silakan kysyntää kotimaassa sekä parantaa silakan vientiedellytyksiä.
EMKR-hankkeen tiedot:
Hankenumero: 33214
Hankkeen nimi: MSC täysarviointi
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat 203 000 € ja EMKR-tukea myönnettiin 195 000 euroa (96,06 %).
Hanke kalatalouden tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa
Sertifiointityö jatkuu EMKVR-kaudella
EMKVR-kauden hankkeessa toteutetaan Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen uudelleen arviointi, jotta MSC-sertifikaatin voimassaolo voisi jatkua nykyisellä rahoituskaudella. Sertifiointi edistää silakan kalastuksen toimintaedellytyksiä, ja tavoitteet ovat linjassa Kotimaisen kalan edistämisohjelman kanssa.
Nykyinen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen MSC-sertifikaatti on voimassa 30.6.2029 saakka. Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä Suomesta 26 troolaria ja 27 rysäkalastajaa. Nämä vastaavat yli 90 prosentista Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista (vuoden 2025 saalis: 55 800 tonnia). Sertifioinnilla voidaan parantaa markkinoiden avoimuutta, kuluttajien luottamusta sekä edistää vientiä vastuullisuutta arvostaville markkinoille. Hankkeen aikana Ruotsin kalastus on liittynyt Pohjanlahden sertifikaattiin ja sertifikaatti on nykyisin yhteinen Swedish Pelagic Federation (SPF) tuottajaorganisaation kanssa.
Mikko Malin, SAKL:n toimitusjohtaja, kertoo MSC uudelleen arviointi -hankkeen etenemisestä.
Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun ja parhaillaan selvitetään mahdollisuutta liittää Pohjanlahden silakan sertifikaattiin myös verkolla kalastettu silakka. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käynnistää keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin uudelleen arviointi kalastusten saamiseksi sertifioinnin piiriin”.
”Selvitystyötä tehdään yhteistyössä muiden Itämeren jäsenvaltioiden kalastusjärjestöjen kanssa. Keskisen silakan kalastuksen sertifioinnissa aiheuttaa haasteita erilainen silakkakantojen tila Itämeren eri osissa. Vaikka Suomen lähivesillä silakkakantojen tila on hyvä, niin eteläisellä Itämerellä tilanne varsin toisenlainen. Kyseessä on varsin suuri kannanhoitoalue, jossa eri silakkakantojen tila vaihtelee varsin paljon. Suomen Ammattikalastajaliitto onkin esittänyt keskisen silakan kannanhoitoalueen jakoa kahteen osaan, jolloin eri osakantojen kalastuksensäätely voitaisiin tehdä paremmin sekä kestävämmin. Tämä mahdollistaisi myös jatkossa sertifioinnin laajentamisen myös Saaristomerelle, Ahvenanmerelle, Suomenlahdelle ja Itämeren pääaltaan pohjoisiin osiin”.
EMKVR-hankkeen tiedot:
Hankenumero: 232842
Hankkeen nimi: MSC uudelleen arviointi
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat yhteensä 199 500,00 € ja EMKVR-tukea on myönnetty 189 983,85 € (95,23 %).
Hanke kalatalouden tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa
Lisätietoja MSC:stä ja SAKL:n hankkeista:
https://www.msc.org/fi
https://sakl.fi/msc/
EMKVR:n määräaikaisten hakujen suunnitelmaa päivitetty
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman.
Kesällä 2026 avataan hyljekorvauksia, kalasatamia ja menekinedistämistä koskevat hakumenettelyt. Hyljekorvauksiin on varattu n. 1,0 milj. euroa ja kalasatamiin 1,0 milj. euroa. Menekinedistämisessä avataan teemoitettu hakumenettely huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin. Huoltovarmuushankkeisiin rahoitusta voidaan myöntää enintään 300 000 euroa.
Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran syyskuussa.
Suunnitelma EMKVR:n hakumenettelyistä Manner-Suomessa
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
EMKVR:n määräaikaiset hakumenettelyt avattu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta on avattu määräaikaiset hakumenettelyt kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Hakuaika päättyy 5.6.2026.
Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, joilla luodaan laajasti toimialaa hyödyttävää uutta tietoa tai ratkaisumalleja keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi tai kasvumahdollisuuksien avaamiseksi. Rahoitettavien toimien tulee hyödyttää erityisesti kaupallisia kalastajia. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Vesiviljelyn määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta suunnataan Kansallisen vesiviljelystrategian mukaisesti. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita, joilla luodaan laajasti toimialaa hyödyttävää uutta tietoa tai ratkaisumalleja keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi tai kasvumahdollisuuksien avaamiseksi. Jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita rahoitetaan yhteensä enintään 500 000 eurolla.
Menekinedistämisen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa kalan yleistä menekinedistämistä sekä erilaisia innovatiivisia tapoja vauhdittaa kalan käyttöä. Lisäksi voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä laadun kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä kansainvälistymiseen liittyviä toimia. Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 500 000 euroa.
Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty haku: ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät vesiekosysteemien biologista monimuotoisuutta sekä suojelua ja ennallistamista sekä yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät ympäristön ja kalavarojen tilan parantamista. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.6.2026. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.
Päätökset hakumenettelyiden avaamisesta
Kalan jalostuksen TKI-hankkeet
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset
Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
Hyljekorvauksilla edistetään hylkeiden ja kaupallisen kalastuksen rinnakkaiseloa
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta myönnetään tukea hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Tavoitteena on edistää hylkeiden ja kaupallisen kalastuksen rinnakkaiseloa ja turvata kalastuselinkeinon jatkuvuus.
Itämeren alueella lisääntyneet hyljekannat aiheuttavat taloudellisia tappioita ammattikalastukselle ja etenkin pienimuotoiselle rannikkokalastukselle. Hylkeet aiheuttavat vahinkoja karkottamalla kaloja, syömällä saaliskaloja pyydyksistä ja rikkomalla pyydyksiä. Hyljekorvauksien lisäksi EMKVR:stä rahoitetaan investointeja ja kehittämishankkeita, joilla edistetään esimerkiksi hylkeenkestävien pyyntimenetelmien sekä hyljekarkottimien käyttöönottoa ja kehittämistä. Hyljekorvauksia myönnetään ainoastaan 1-ryhmän kaupallisille kalastajille.
Hyljekorvauksia myöntävät Lapin ja Lounais-Suomen elinvoimakeskukset sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Korvauksen laskentaperuste
Manner-Suomessa myönnetty korvaus on 750 €-5 000 € tuensaajaa kohden. Korvauksen määrä on 15 prosenttia edeltävän vuoden rannikkokalastussaaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Jos tuen lopullinen määrä jää pienemmäksi kuin 750 euroa, tukea ei myönnetä. Jos saaliin laskennallinen arvo on yli 10 prosenttia korkeampi kuin korvausvuoden kirjanpidossa oman saaliin myynnistä ilmoitettu tulo ilman nuotta- ja troolisaalista, laskennan perusteena sovelletaan kirjanpidon myyntituloa. Saaliin laskennallinen arvo perustuu kalastajien tekemiin saalisilmoituksiin sekä Luonnonvarakeskuksen alueellisiin kalan tuottajahintatilastoihin.
Ahvenanmaalla korvaus on enintään 7 000 €, eikä maksettavalle korvaukselle ole alarajaa. Saaliin laskennalliseen arvoon käytetään maakuntahallituksen laskemia keskihintoja.
Manner-Suomessa maksetut hyljekorvaukset 2024
Vuonna 2024 myönnettiin vuosien 2022 ja 2023 hyljekorvaukset.
| Elinvoimakeskus | Maksettu korvaus | Tuensaajien määrä, kpl |
| Lapin elinvoimakeskus | 161 990,35 € | 37 |
| Lounas-Suomen elinvoimakeskus | 1 087 282,05 € | 173 |
Manner-Suomessa maksetut hyljekorvaukset 2025
| Elinvoimakeskus | Maksettu korvaus | Tuensaajien määrä, kpl |
| Lapin elinvoimakeskus | 78 698,83 € | 33 |
| Lounas-Suomen elinvoimakeskus | 587 668,30 € | 175 |
Ahvenanmaan kalastajille maksetut hyljekorvaukset
| Korvausta koskeva vuosi | Maksettu korvaus | Tuensaajien määrä, kpl |
| 2022 | 106 513,77 € | 24 |
| 2023 | 103 882,68 € | 24 |
| 2024 | 94 812,18 € | 25 |
Hyljekorvaukset julkaisujärjestelmässä Kajussa.
Lisätietoja
Söderkultalahti, P. & Rahikainen, M. 2022. Kaupallisten kalastajien ilmoittamat hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat saalisvahingot 2021. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 28/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
https://jukuri.luke.fi/items/3f55860a-9787-4489-9448-d265873d8b49
Svels, K., Salmi P., Mellanoura J. & Niukko J. 2019. The impacts of seals and cormorants experienced by Baltic Sea commercial fishers. Natural resources and bioeconomy studies 77/2019.
https://jukuri.luke.fi/items/f84ff33d-f672-4e3c-b409-240cff54071f
Luonnonvarakeskuksen alueelliset kalan tuottajahintatilastot
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__kal/
Maa- ja metsätalousministeriö nostaa vesiviljelyinvestointien tukitasoa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa
Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut elinvoimakeskuksia tuen enimmäismääristä liittyen investointeihin, joilla vesiviljely-yritykset sopeutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviin investointeihin on tarpeen voida myöntää enintään 50 % tukea.
Lämpimät säät ja kuivuus ovat viime vuosina vaikeuttaneet erityisesti sisävesien kalankasvatusta. Sisävesillä tuotetaan poikaset sekä ruokakalan kasvatukseen että luonnonvesien kalanistutuksiin, minkä vuoksi sisävesien kalankasvatuksen vaikeudet heijastuvat laajasti koko kalatalousketjuun aina merialueen kalankasvatuksesta jalostukseen sekä uhanalaisten kalakantojen säilytystoimiin ja istutuksiin.
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen edellyttää investointeja, joilla voidaan suojata kaloja korkeilta lämpötiloilta ja kuivuuden aiheuttamilta vaikutuksilta. Tarvittavat investoinnit ovat kuitenkin kalliita, ja monien yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena. Tarvittavat investoinnit ovat kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeitä ja edellyttävät korkeampaa tukitasoa. Korotetulla tukitasolla pyritään varmistamaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti, jotta kotimaisen kalankasvatuksen jatkuvuus ja kalaraaka-aineen saatavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tehtäviksi investoinneiksi voidaan katsoa seuraavat toimet:
- veden lämpötilan alentamisen mahdollistavat investoinnit,
- syvänneputkien rakentaminen,
- veden riittävyyden turvaaminen esim. kierrättämällä, patoamalla tai uudelleen johtamalla,
- hapetusjärjestelmien rakentaminen ja
- merikasvatuksessa tuotannon siirtäminen viileämmille alueille.
Maa- ja metsätalousministeriö avaa kyselyn silakan rysäkalastuksen tulevista järjestelyistä
Eduskunta hyväksyi vuonna 2022 muutokset lakiin Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta. (1048/2016, muut. 3/2023) Muutosten myötä siirrettävien käyttöoikeuksien soveltaminen silakan rysäkalastuksessa päättyy vuoden 2026 lopussa. Vuodesta 2027 alkaen silakan rysäkalastusta harjoitetaan kaikille rysäkalastajille tarkoitettujen erillisten kalastuskiintiöiden puitteissa. Kiintiöt määritellään kahdelle alueelle: Suomenlahti ja Saaristomeri sekä Pohjanlahti. Lakiin sisältyvät myös kyseisiä erillisiä kiintiöitä koskevat vähimmäis- ja enimmäismäärät.
Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen silakan rysäkalastuksen nykytilasta sekä tulevien järjestelyjen tarpeista vuodesta 2027 eteenpäin. Selvitys annetaan nyt tiedoksi samalla kun ministeriö avaa verkkokyselyn silakan rysäkalastuksesta. Vastaamalla kyselyyn kaupalliset kalastajat ja muut tahot voivat esittää näkemyksensä siitä, miten rysäkalastusta tulisi säädellä vuodesta 2027 alkaen.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään ministeriön valmistellessa ehdotuksia tulevasta säätelystä. Ehdotukset lähetetään lausunnoille vuoden 2026 aikana, ja valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupallisen kalastuksen järjestöjen kanssa.
Kysely on avoinna 31.3.2026 saakka.