Manner-Suomen määräaikaisissa kalasatama- ja purkupaikkahauissa on myönnetty tukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa 30 hankkeelle. Posion Mourusalmen kalasataman investoinneilla on sujuvoitettu kalasataman logistiikkaa, vähennetty ympäristövaikutuksia ja parannettu kalastajientyöergonomiaa ja -turvallisuutta.
Mourusalmen kalasataman jatkokehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa alueen toimintaympäristöä sekä investoida kalansäilytyslaitteisiin. Lisäksi haluttiin parantaa kalasataman energiatehokkuutta asentamalla aurinkovoimala. Posion kunta oli jo aiemmin vuonna 2023 hankkinut kalasatamaan omarahoitteisesti kalan massauskoneen, joka on lisännyt alueen kalasaaliin hyödyntämistä ja kasvattanut saaliin jalostusastetta. Tuotantoasteen kasvettua kalasataman yhteyteen tarvittiin lisää pakaste- ja varastotilaa. Pakkasvaraston laajentuessa myös energiankulutus kasvaa, joten energiatehokkuutta haluttiin parantaa investoimalla myös aurinkovoimalaan.
Lapin ELY-keskus (nykyinen elinvoimakeskus) myönsi Posion kunnalle vuonna 2023 avatussa kalasatama- ja purkupaikkahaussa tukea 83 008 euroa. EU-rahoituksen osuus tuesta oli 49,5 % ja EMKVR-tuki oli yhteensä 80 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Hanke päättyi kesällä 2025. Hankkeen aikana suunnitellut toimet ja investoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti.
Posion kunnan hankekoordinaattori Jenni Peteri ja ammattikalastaja sekä Mourusalmen kalasataman vastuuhenkilö Timo Posio kertovat investointien vaikutuksista.
Hankkeen toimenpiteet ovat monitahoisesti hyödyttäneet kalasataman käyttäjiä, lisänneet toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähentäneet toiminnan ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet ja investoinnit ovat sujuvoittaneet ammattikalastajien työskentelyä sekä satamarakennuksen sisällä että sen välittömässä läheisyydessä.
Uudet pakkasvarastot ovat tulleet todella tarpeeseen; Kovimpina sesonkeina Mourusalmen kalasataman kaikki pakkasvarastot ovat täynnä. Ennen investointia osa kalapakasteista jouduttiin siirtämään Kuusamoon pakkasvarastoon. Sataman pakkaset ovat vähentäneet huomattavasti kalatalouden logistiikkatarpeita ja siten myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähentyneet. Turhan logistiikan väheneminen on tehostanut ammattikalastajien ajankäyttöä ja vähentänyt tapaturmariskiä sekä parantanut niin elintarvikehygieniaa kuin työergonomiaakin. Näiden myötä investointi on lisännyt työhyvinvointia ja parantanut toiminnan kannattavuutta.
Satamarakennukseen rakennettu kylmä varastotila on mahdollistanut muun muassa ammattikalastuksessa käytettävien kuormalavojen ja säilytyslaatikoiden säilyttämisen sisätiloissa. Se on parantanut omavalvontaa, kun tavarat ovat poissa muun muassa haittaeläinten ulottuvilta. Kylmä varastotila on lisännyt työergonomiaa ja vähentänyt niin sanottua turhaa logistiikkaa. Lisäksi kalasatamaan hankitut yhteiskäyttöiset reikäkorit kalojen käsittelyyn ja varastoimiseen ovat lisänneet toiminnan laatua, työnteon sujuvuutta ja elintarvikehygieniaa.
Satamarakennukseen rakennettu lämmin varastotila on mahdollistanut kalataloudessa eri sesonkeina käytettävien laitteiden varastoimisen. Tämä tuo tarvittaessa lisätilaa tuotantotiloihin, kun tilassa tarvitsee olla vain kyseisenä sesonkina käytettävät laitteet. Se on lisännyt tuotantotilojen käytön joustavuutta ja työergonomiaa. Lämmin varastotila on myös vähentänyt turhaa logistiikkaa ja parantanut elintarvikehygieniaa, kun osa pakkausmateriaaleista voidaan säilyttää lähellä tuotantoa ja niiden asianmukainen säilytys on helpottunut.
Satamarakennukseen hankittu sähköavusteinen pumppukärry on lisännyt hyvin merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja työturvallisuutta. Nykyisin tuhannen kilon kalalavaa voi liikutella jopa yhden henkilön voimin ja kehoa kaikin puolin säästäen. Sähköavusteinen pumppukärry on erityiseksi avuksi isompien saapuvien kalaerien liikuttelussa ja raskaiden lavojen siirtelyssä pakkaskontteihin ja pakkaskonteista.
Uusi etiketöintivaaka on mahdollistanut toiminnan monipuolisen kehittämisen ja merkittävästi sujuvoittanut työtä. Etiketöintivaa’an avulla saadaan lain ja asetusten vaatimat tiedot asianmukaisesti esille ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Uudet etiketit helpottavat tuotteiden jäljitettävyyttä ja laajentaa myyntimahdollisuuksia myös kauppoihin. Nykyiset myyntipakkaukset ovat myös fiksumman näköisiä ja kuluttajaystävällisempiä. Etiketöintivaaka lisää myös toiminnan kannattavuutta, kun tuotteen hinta muodostuu grammalleen tuotteen todellisen painon mukaan.
Hankkeen avulla kunnostettiin lähtevän kalan lastausalue satamarakennuksen ulkopuolella. Lastausalueen vaateroinnilla on ollut suuri merkitys ammattikalastajien työergonomian lisäksi myös sidosryhmäyhteistyöhön ja sen sujuvuuteen.
Mourusalmen kalasatamaan hankitun aurinkovoimalan tuotanto on kesäkaudella parhaimmillaan kattanut laajennuksessa lisättyjen pakkasvarastojen sähkön tarpeen. Lisäksi se on joinain hetkinä kevät- ja syyskaudella tuottanut enemmän kuin kuluttanut.
Sataman laajennusosa lämmin ja kylmä varastotila sekä pakkasvarastot
Kuinka moni kalastaja on hyötynyt investoinneista, ja mitkä ovat olleet laajemmat vaikutukset kalastuselinkeinon kannalta?
Investoinneista on suoraan hyötynyt kymmenkunta kalastajaa. Lisäksi ne ovat lisänneet kiinnostusta kala-alaa kohtaan. Hankkeen aikana tehdyt toimet ja investoinnit ovat lisänneet merkittävästi ammattikalastajien työergonomiaa ja -hyvinvointia sekä vähentänyt tapaturmariskejä, millä on suora yhteys kalastajien positiivisten tulevaisuuden näkymien lisääntymiseen. Kalasataman kehittäminen on myös lisännyt Posiolla kiinnostusta kala-alasta ja olemassa olevien kalastajien jaksamista ja pysyvyyttä alalla. Myös ammattikalastajien välinen yhteistyö on lisääntynyt.
Hankkeen toimilla ja investoinneilla on ollut merkittäviä vaikutuksia turhan logistiikan vähenemiseen ja siten elintarvikehygienian ja työhyvinvoinnin parantumiseen. Lisääntynyt pakkasvarastointitila on kannustanut lisäämään kalastuksen kapasiteettia ja kehittämään jatkojalostamista. Kesäajalla pakkastilojen sähköntarve on suurin, jolloin myös aurinkovoimalan sähköntuotanto on suurin. Tämä vähentää suoraan toiminnan ympäristövaikutuksia ja lisää sähkön omavaraisuutta. Näillä kaikilla vaikutuksilla on vaikutusta kala-alan kannattavuuden parantumiseen ja siten myös kiinnostukseen toimia kalastajana monimutkaisista byrokratiaviidakoista huolimatta.
Mourusalmen kalasataman alueen kehittäminen jatkuukahden EMKVR-hankkeen tuella
Mourusalmen kalasatama-alueen kehittämistä jatketaan sekä kalastajien että kunnan toimesta ja yhteistyössä. Kehittämisen jatkumisen esimerkkeinä ovat jo myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kaksi hanketta: Paikallinen kala kannattavaksi (Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin puoltama hanke) ja Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen. Paikallinen kala kannattavaksi -hankkeen toimenpiteissä keskitytään jatkojalostamisen lisäämiseen ja yhteistyöhön kunnan valmistuskeittiön kanssa. Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen -hankkeessa keskitytään sataman työergonomiaa ja siisteyttä lisääviin toimenpiteisiin sekä huoltovarmuuteen.
Kalasatamaa on tarkoitus kehittää myös tulevaisuudessa kalastajien ja kunnan välisellä yhteistyöllä niistä tarpeista, joita katsotaan tarpeellisiksi. Posion kunnan päivitetyssä kuntastrategiassa kalatalous ja elintarvikeala on nostettu yhdeksi päätoimialoista, mikä kertoo alan merkittävyydestä myös kunnalle. Suunnitelmissa on tarkastella koko alueen kehittämistä myös matkailullisesti merkittäväksi kohteeksi.
Nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten.
Ammattikalastajien keskuudessa on otettu kiitoksella vastaan kalasataman yhteiskehittäminen sekä kehittämisen ja rahoitusten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vanhemmat kalastajat ovat kommentoineet, että ”nämähän olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten”.
Määräaikaisia kalasatama- ja purkupaikkahakuja on avattu 6/2023, 3/2024, 11/2025 ja 6/2026. Kesäkuussa avatun määräaikaisen haun hakuaika jatkuu 30.9.2026 saakka. Pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet (tuen määrä enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa) on siirretty jatkuvaan hakuun 28.5.2026 alkaen.
Katso alta tiedot myönteisen päätöksen saaneista hankkeista.
Vuoden 2023 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %:
Lapin ELY-keskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
266558
Kuusamon kaupunki
Alakitkan kalasataman laite- ja kalustohankinnat
97 920 €
263737
Posion kunta
Kalasataman jatkokehityshanke 2024
83 008 €
267070
Sodankylän kunta
Lokan kalahallin laajennus ja nykyisten tilojen sekä jätevesijärjestelmän saneeraus
567 400 €
Pohjois-Savon ELY-keskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
262053
Lahden kaupunki
Järvikalan lajittelutila Lahden Niemen satamaan II
53 889,60 €
257372
Pihtiputaan kunta
Ukonniemen kalasataman kehittämisen investoinnit
200 528,80 €
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
267024
Porin kaupunki
Rannikkokalastajien lajittelutila
486 400,00 €
Vuoden 2024 haku, EU:n osuus tuesta 49,5 %–50 %:
Lapin ELY-keskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
287591
Inarin kunta
Veskoniemen kalahallin laajennus
313 600 €
288984
Kalajoen Etelänkylän kk
Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone
Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn
28 400 €
289127
Säkylän kunta
Pyydyshuoltohallin laajennus
68 000 €
287963
Ådö fiskehamns framtid rf
Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter
52 863,68 €
Vuoden 2025 haku, EU:n osuus: 49,7 %:
Lapin elinvoimakeskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
374419
Lumijoen kunta
Varjakan kalahallin ilmalämpöpumput
3 412 €
372544
Posion kunta
Kalasataman kehittäminen – työergonomian ja saatavuuden turvaaminen
34 176 €
377217
Sodankylän kunta
Lokan ja Siltaharjun kalahallien kalustohankinnat
38 896 €
377318
Tornion kaupunki
Leton kalahallin kehittäminen
23 600 €
Itä-Suomen elinvoimakeskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
377275
Hirvensalmen kunta
Kissakosken kalasataman tuotantokapasiteetin lisäys ja työturvallisuuden parantaminen
181 520 €
366356
Kiteen kaupunki
Kesälahden kalasataman kehittäminen
158 000 €
363852
Pielaveden kunta
Säviän kalasatama
161 442,24 €
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Hankenumero
Tuensaaja
Hankkeen nimi
EMKVR-tuki
377033
Kokkolan kaupunki
Marinkaisten kalasataman parantaminen
27 296 €
377093
Malax Fiskargille rf
Klimatsmart kylanläggning
41 251,60 €
376904
Rauman kaupunki
Kalasataman kehityshanke 2026
81 600,00
376985
Uudenkaupungin kaupunki
Uudenkaupungin kalasataman kehittäminen
240 000 €
EMKVR-tuki yleishyödyllisissä investointihankkeissa on pääasiassa enintään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tarkemmat tiedot myönnetyistä EMKVR-tuista kalasatamiin ja purkupaikkoihin löytyy tukien julkaisujärjestelmässä Kajussa.
Innovaatio-ohjelmien kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään tänä vuonna Turussa 11.–12.11.2026.
Lisätietoja ohjelmasta julkaistaan myöhemmin, mutta luvassa on jälleen inspiroivia kohtaamisia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja uusia näkökulmia kalatalouden kehittämiseen. Merkitse päivät jo nyt kalenteriisi!
Blue Products 3.0 -ohjelmassa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa etsitty uusia tapoja jalostaa kotimaista kalaa sekä hyödyntää tehokkaammin kalanjalostuksen sivuvirtoja.
Kuluneella ohjelmakaudella työ on tuottanut tuloksia, jotka ulottuvat kalan säilyvyyden parantamisesta uusien tuotteiden kehittämiseen ja arvokkaiden yhdisteiden talteenottoon. Yhteinen tavoite on selvä: saada kotimaisesta kalasta enemmän irti.
Parempaa laatua ja pidempää säilyvyyttä
Yksi mielenkiintoisista toimenpiteistä kuluvalla kaudella on ollut tutkimus otsoniveden vaikutuksesta silakan säilyvyyteen, jonka parissa työskentely etenee. VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) toteuttaa tutkimusdemon otsoniveden vaikutuksiin liittyen.
– Tutkimuksen avulla selvitämme, parantaako silakkafileiden huuhtelu otsonoidulla vedellä niiden säilyvyyttä tai aiheuttaako se mahdollisesti rasvojen hapettumisesta johtuvia makuvirheitä, VTT:n erikoistutkija Heikki Aisala kertoo.
Otsonivesi on herättänyt viime vuosina runsaasti keskustelua elintarvikealalla, sillä se nähdään potentiaalisena vaihtoehtona erinäisille kemiallisille torjunta-aineille. Tarkoituksena onkin siis selvittää miten otsonivesi vaikuttaa juuri kalatalouden tuotteisiin.
Otsonivesikäsittely tunnistettiin yritysyhteistyössä kiinnostavaksi prosessivaihtoehdoksi, minkä vuoksi sen soveltuvuutta tutkittiin rajatulla koesarjalla. Tarkastelun kohteena on erityisesti menetelmän vaikutus säilyvyyteen sekä mahdolliset laadulliset haittavaikutukset kuten esimerkiksi hapettuminen. Saadut tulokset toimivat pohjana jatkopilotoinnille ja menetelmän käyttökelpoisuuden arvioinnille.
Uudet tuotekokeilut saaneet positiivista palautetta
Ammattikeittiöihin kohdistuva tuotekehitystyö on edennyt jo useamman vuoden ajan yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja ruokapalveluiden kanssa. Kuluvalla kaudella Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) on aloitettu monikäyttöisen hybridimassan kehittäminen osana Blue Products 3.0- ohjelmaa.
Tarkoituksena on kehittää yhteiskehittämisen mallilla perusmassoja, joita voidaan hyödyntää erilaisten kalatuotteiden kuten murekkeiden ja pihvien valmistuksessa ammattikeittiöissä – erityisesti ruokapalveluissa. Tämä vahvistaa sekä elinkeinokalatalouden ja ruokapalveluiden yhteistyötä että edistää kotimaisten, vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä.
– Tuotteiden yhteiskehittäminen on edennyt sujuvasti pilottiryhmän kesken. Ryhmä koostuu niin kalatalouden kuin ruokapalveluiden edustajista, eri oppilaitosten asiantuntijoista ja TKI-toimijoista, Xamkin projektipäällikkö Jari Kantanen kertoo.
Tuotteissa on hyödynnetty muun muassa muikkua, särkeä ja lahnaa. Kala on yhdistetty kotimaisiin kasvipohjaisiin raaka-aineisiin, kuten härkäpapuun, kauraan ja herneeseen.
– Meillä oli alusta saakka päämääränä kehittää tuote, jota ei tehtäisi pelkästään kalan ehdoilla, vaan sellainen, joka palvelisi koko pilottiryhmän tarpeita. Koko prosessi lähti liikkeelle selvityksestä, mitä tuotteeseen vaaditaan, jotta sitä voidaan hyödyntää laajasti eri ruokapalveluissa, Kantanen avaa tuotekehittelyn taustaa.
Tuotteet ovat saaneet jo positiivista palautetta eri maistatustilaisuuksissa. Yhteiskehittämisen pilottiryhmä sai arvioida kuutta eri massaa, joista kolme parasta valittiin jatkokehitykseen. Xamkissa jatketaan tulevan kauden aikana näiden massojen kehittämistä ja viimeistelyä.
Fermentointi avaa uusia mahdollisuuksia silakan sivuvirtojen hyödyntämiseen
Silakan jalostuksen sivuvirroista onnistuttiin kuluvan kauden aikana erottamaan kalaöljyä täysin uudella ja hellävaraisella tavalla: fermentoimalla.
Silakan fermentointia on tutkittu kolmea eri mikrobikantaa käyttäen. Tuloksissa nousi esiin, että fermentoinnin avulla sivuvirroista onnistuttiin erottamaan noin neljäsosa kalan sisältämästä rasvasta. Saadun öljyn määrää on tulevaisuudessa mahdollista kasvattaa hyödyntämällä sellaisia mikrobikantoja, jotka tuottavat enemmän rasvoja ja proteiineja hajottavia entsyymejä.
– Erityisen kiinnostavaa prosessin osalta on juuri se, että eri mikrobeilla fermentoiduilla öljyillä havaittiin olevan yksilöllisiä ominaisuuksia, mikä luo pohjaa lopputuotteen räätälöinnille. Tätä lupaavaa prosessia hienosäädetään ja kehitetään eteenpäin Turun yliopiston toimesta fermentointitutkimukselle myönnetyllä erillisrahoituksella, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori Tanja Seppälä.
Turun yliopistola on ohjelmakauden aikana on myös toteutettu selvitys silakan ja kolmipiikin rasvaprofiilista, jota on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi ravintolisien kehityksessä. Menetelmän avulla saatiin selville, että kolmipiikki sisältää hyvin pitkäketjuisia monityydyttömättömiä rasvahappoja, joilla on merkittäviä biologisia tehtäviä ihmisen elimistössä. Nämä rasvahapot ovat kalaraaka-aineissa suhteellisen harvinaisia, joten löydös antaa suuria mahdollisuuksia kotimaisen kalan hyödyntämiseen esimerikiksi juuri farmaseuttisessa kontekstissa.
Seuraava askel: tutkimuksesta markkinoille
Monet ohjelman kiinnostavimmista löydöksistä ovat nyt vaiheessa, jossa niiden hyödyntämistä voidaan alkaa rakentaa käytännössä. Kehitystyötä ja tuotekonsepteja lähdetään viemään yhdessä eteenpäin kohti kotimaisia sekä vientimarkkinoita.
Tulevalla kaudella keskitytään jatkamaan jo aloitettua työtä, mutta myös rakentamaan uusia mahdollisuuksia. Ohjelmassa on tunnistettu tarve niin pohjoismaiselle kuin eurooppalaiselle yhteistyölle. Mahdollisuuksia nähdään esimerkiksi pilotoinnin ja kaupallistamisen valmistelujen osalta.
– Jatkokaudella keskitymme tutkimusyhteistyön vahvistamiseen sekä uusien rahoitushakemusten valmisteluun yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa, Aisala kertoo.
Yhteistyö ohjelman sisällä jatkuu esimerkiksi uusien kalatuotekonseptien kehityksellä hyödyntäen uusia tekniikoita, kuten 3D-tulostusta, ja laadun parantamista erilaisten pilotointikokeilujen kautta. Jo toteutettua kehitystyötä jatketaan kohti kaupallistamista kotimaisen kala- ja ruoka-alan kanssa.
Kuluttajiin tullaan myös kiinnittämään entistä enemmän huomiota, sillä tulevalla kaudella panostetaan kuluttajatutkimukseen jo konseptinkehitysvaiheessa, jotta uudet kotimaiset kalaan perustuvat tuotteet palvelisivat kuluttajia entistä paremmin.
Teksti: BYROON Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Kalatalouden kehittämisohjelmassa (KaKe) suunnataan katse tulevalle kaudelle 2026–2028. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat kalastuksen kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä asteittainen irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Kehityssuunta on selvä, sillä esiin nousee vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sekä tietopohjainen kalastuksen hallinta.
Kalastuksen kehittämisohjelman vastuuhenkilö ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen muistuttaa, että vihreä siirtymä on hidas prosessi eikä kaikkia tavoitteita saavuteta yhden kauden aikana. Lisäksi ammattikalastus on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
– Vihreässä siirtymässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Aiemmin motivaatiota ohjasi enemmän ympäristöystävällisyys, mutta nyt myös polttoaineiden saatavuus ja hinnan nousu korostavat muutoksen tarvetta. Samalla kyse on kalastuksen kannattavuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta, Keskinen kertoo.
Kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääntely, kalakantojen tila ja kuluttajien ostovoima. Viime vuosina erityisesti ostovoiman heikkeneminen on näkynyt kalamarkkinoilla.
– Kala on monelle suhteellisen arvokas elintarvike. Siksi kuluttajien ostovoimalla on suuri merkitys koko alan kannattavuudelle, Keskinen toteaa.
Energiakatselmusten avulla kohti toimivia ratkaisuja
Yksi tulevan kauden konkreettisista toimista on energiakatselmusten edistäminen yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) kanssa. Vapaaehtoisissa katselmuksissa ulkopuolinen asiantuntija arvioi kalastajan energiankulutusta ja tunnistaa kohteita, joissa toimintaa voidaan tehostaa ilman suuria investointeja.
Tavoitteena on löytää helposti toteutettavia ratkaisuja, joilla polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää nykyisellä kalustolla. Kalastajilla on mahdollisuus hyödyntää myös innovaatioseteleitä oman toimintansa kehittämiseen.
Kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on Keskisen mukaan kasvanut selvästi:
– Monet kalastajat tekevät jo omia kokeilujaan ja laskelmiaan löytääkseen tapoja vähentää energiankulutusta ja samalla kustannuksia.
Kokeiluja uusilla energiaratkaisuilla
Tänä vuonna käynnistyy Tampereen yliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyö, jossa sisävesikalastukseen soveltuva pieni troolausalus muutetaan dieselkäyttöisestä hybridikäyttöiseksi ja verkkokalastukseen soveltuva alus muutetaan sähköiselle voimalinjalle. Kyseessä on kokeiluluonteinen hanke, jonka avulla kerätään tietoa uusien ratkaisujen käytännön mahdollisuuksista. KaKen piirissä valmistellaan myös sähkövenekokeilua ammattikalastajille.
Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin korkeat investointikustannukset sekä tukipolitiikkaan liittyvät reunaehdot. Esimerkiksi moottorin tehon kasvattaminen ei ole mahdollista, jos investointiin haetaan tukea.
Siitä huolimatta Keskinen näkee kehityksen etenevän oikeaan suuntaan:
–Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka parantavat sekä energiatehokkuutta että kalastuksen kannattavuutta. Näitä asioita ei voi tarkastella toisistaan erillään.
Tietopohjainen kalastuksen hallinta vahvistuu
Vihreän siirtymän rinnalla KaKe panostaa kalastuksen tietopohjan vahvistamiseen. Tulevina vuosina ohjelmassa kehitetään uusia työkaluja kalastuksen kestävyyden arviointiin.
Yksi keskeisistä hankkeista on kuhan kalastuksen arviointiin tarkoitettu pituusjakaumaan perustuva malli, jota kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Menetelmän avulla voidaan suhteellisen pienellä otannalla arvioida, onko kalastus kestävällä tasolla.
– Tarkoituksena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka antaa olennaista tietoa ilman laajoja ja kalliita tutkimusaineistoja. Näin voidaan arvioida aiempaa paremmin, kuinka paljon kalaa voidaan pyytää kestävällä tavalla, Keskinen kertoo.
Toinen merkittävä avaus on Perämeren muikun eli maivan kannanarvioinnin käynnistäminen. Muikku on Perämeren alueen ammattikalastajille yksi tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista, mutta sen kannan tilasta on Suomessa toistaiseksi ollut vähän systemaattista tietoa verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin.
Viime vuosina saaliit ovat kasvaneet, ja myös kalastajien keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, onko kalastus varmasti kestävällä tasolla. Kannanarvioinnissa hyödynnetään saalisnäytteitä, joiden perusteella arvioidaan muun muassa muikun ikärakennetta ja kokonaissaaliita. Tarkastelussa huomioidaan myös hylkeiden aiheuttama saalistus.
Tietopohjan vahvistamisen tavoitteena on tarjota entistä paremmat edellytykset kalastuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
– Kun päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta, pystytään paremmin turvaamaan sekä kalakantojen kestävyys että ammattikalastuksen tulevaisuus, Keskinen summaa.
Teksti: BYROON Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa: Tapio Keskinen, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Puhelinnumero: +358295327664 Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Kuvat: Timo Ruokonen Rysäkuvauksilla selvitetään kalojen käyttäytymistä rysän suuaukolla. Yhteistyössä Krakenia Oy ja International Seafood Consulting Group.
Barcelonassa järjestetty maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global, kokosi yli 2000 alan yritystä yhteen huhtikuun lopulla. Suomen yhteisellä maaosastolla mukana olleet kuusi yritystä saivat messuilta mukaansa uusia kontakteja, ideoita sekä näkyvyyttä kala-alan keskuudessa.
Seafood Expo Global -messut kokosivat kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa yhden katon alle. Messut ovat suomalaisille kala-alan yrityksille vuoden tärkein kansainvälisen alan tapahtuma, tarjoten mahdollisuuksia asiakkaiden tapaamiseen sekä uusien kontaktien luomiseen.
Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista kala-alan yritystä esittelivät ja maistattivat tuotteitaan niin kansainvälisille ostajille kuin myös yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla olivat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.
Messujen jälkeen katse kääntyy tulevaan
Messujen päätyttyä yritysten katseet kääntyvät vahvasti tulevaan, sillä tapahtumasta käteen jääneet kokemukset ja kohtaamiset olivat poikkeuksetta positiivisia. Varsinainen työ alkaa, kun aloitettuja keskusteluja ja yhteistyökuvioita lähdetään syventämään arjessa.
”Keskitymme jatkamaan messuilla aloitettuja keskusteluja sekä kehitysprojekteja. Tällaiset tapahtumat ovat erittäin hyviä, jotta meillä on mahdollisuus hahmottaa yrityksen ja tuotteiden kiinnostavuutta myös kansainvälisesti”, Disas Caviarin myyntijohtaja Juha Alanen kertoo.
Disas Caviar sai messuilta tietoa yrityksen tuotteiden kiinnostavuudesta.
Vaikka messujen tavoitteet ja merkitys vaihtelevat vuosittain, ne toimivat aina tärkeänä peilinä tulevaisuuden kasvusuunnitelmille. Siinä missä yhdelle pääpaino oli tällä kertaa nykyasiakkaiden suhteiden lujittamisessa, siintävät seuraavissa tavoitteissa jo uudet maanosat.
”Tulevaisuudessa tavoitteena on pyrkiä kasvattamaan myyntiä erityisesti Amerikan ja Länsi-Euroopan suuntaan, emmekä myöskään ole unohtaneet Aasiaa ja Australiaa kiinnostavina markkina-alueina”, Länsirannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu tiivistää.
Länsirannikon Kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu toivoo lisäävänsä myyntiä Amerikan ja Länsi-Euroopan suunnalla.
Inspiraatiota ja uskoa omaan tekemiseen
Asiakaskohtaamisten lisäksi messut ovat yrityksille korvaamaton paikka ammentaa uusia ideoita, inspiraatiota ja toimialan tuoreimpia innovaatioita. Paikan päällä pääsee konkreettisesti näkemään, mihin suuntaan koko ala on kehittymässä.
”Messut ovat myös tapa pysyä ajan tasalla alalla tapahtuvista uutisista ja innovaatioista. Koska myös laitevalmistajat ovat messuilla edustettuna, se on hyvä tilaisuus tutustua myös uudenlaisiin tuotantoratkaisuihin. Meille messut on ehdottomasti myös yksi parhaista tilaisuuksista tavata nykyisiä yhteistyökumppaneita ja löytää uusia”, Troolari Olympoksen toimitusjohtaja Mauno Leppik summaa.
Parhaimmillaan messut antavatkin yrityksille vahvan vahvistuksen sille, että tehdyt strategiset valinnat ja investoinnit kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen.
”Messut osoittivat meille sen, että olemme oikealla tiellä paitsi vientipanostuksemme, mutta ennen kaikkea sen suhteen, että RAS (Recirculating Aquaculture System) eli kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa. Se kiinnostaa alan ammattilaisia joka vuosi yhä enemmän”, Finnforelin myyntijohtaja Kimmo Jokinen kertoo.
Finnforelin edustajat uskovat, että kiertovesikasvatus on tulevaisuuden tapa kasvattaa kalaa.
Suomalainen osaaminen loisti Seafood Excellence Global -finaalissa
Messuilla järjestetään vuosittain arvostettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun kovatasoiseen finaaliin raivasi tiensä peräti kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe ja kalakasvisnugetti sekä Kalaneuvos Oy:n Rapea kirjolohileike. Vaikka varsinaista voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, oli kolmen tuotteen pääsy finaaliin 17 eri maan ja 38 finalistin joukkoon jo itsessään vahva osoitus suomalaisesta osaamisesta.
Finaalipaikat osoittavat suomalaisten yritysten osuvan suoraan globaalien markkinoiden ytimeen, sillä nykyisin kuluttajien toiveissa korostuvat helpot, valmiit, laadukkaat ja vaivattomat ratkaisut.
”Osallistuimme kilpailuun uutuustuotteellamme Kalaneuvos Rapea kirjolohileike, joka edustaa juuri sitä suuntaa, joka esiintyy myös kuluttajien toiveissa. Menestys kilpailussa todisti meille, että valittu innovaatiosuuntamme toimii myös kansainvälisesti ja näiden teemojen parissa jatkamme myös tuotekehityksen osalta”, kertoo Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.
Kalaneuvoksen uutustuote oli yksi Seafood Excellence Global -kilpailun finalisteista.
Tuoteominaisuuksien lisäksi nykyisessä markkinatilanteessa korostuvat laajemmat arvot. Asiakaskohtaamisissa nousivat vahvasti esiin vastuullisuus ja läpinäkyvyys, joista on tullut alalla jo ehdottomia perusvaatimuksia.
Kilpailumenestys ja messunäkyvyys tukevat suoraan myös yritysten strategisia tavoitteita ja kansainvälistymistä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen alustan verkostoitua maailmalla.
”Laadukkaan tuotteen esittely on vaikuttavampaa, kun taustalla on onnistumista kilpailussa. Tuotteitamme maistaneet muistavat meidät ja tuotteemme, joten jatkumo messuilta arkeen jatkuu helpommin. Onnistumisten ohella niin tuotteet kuin tuotekehitys saavat positiivista rohkaisua”, Hätälän vientipäällikkö Ville Viksten kertoo.
Hätälä Oy sai messuilta rohkaisua työnsä tueksi.
Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä.
Teksti: BYROON Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Malin Lönnroth, Pro Kala ry Toiminnanjohtaja malin.lonnroth@prokala.fi 040 669 2694
Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana huoltovarmuus. Haun tavoitteena on vahvistaa kalatalouden roolia kansallisessa huoltovarmuustyössä sekä kehittää toimialalle soveltuvia varautumisen ja yhteistyön toimintamalleja.
Rahoitettavilla hankkeilla voidaan määritellä kalatalouden huoltovarmuuden kehittämistarpeita koko arvoketjun näkökulmasta sekä toteuttaa konkreettisia toimia, jotka parantavat alan varautumista, toimintakykyä ja häiriönsietoa. Hankkeilla voidaan edistää toimialan tietämystä huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Tavoitteena on tuottaa ehdotuksia, toimintamalleja tai käytännön ratkaisuja kalatalouden huoltovarmuustyön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakuaika päättyy 11.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä. Haku päättyy 30.9.2026.
Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Hakumenettelyssä sovelletaan seuraavia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita:
• Hanke edistää kalan elintarvikekäytön lisäämistä. • Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena. • Hanke edistää kalatuotteiden laadun tai jäljitettävyyden parantamista. • Hanke edistää pienimuotoista rannikko- ja sisävesikalastusta. • Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa. • Hanke edistää kalastajien välistä yhteistyötä. • Hanke vähentää toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. • Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. • Hanke edistää kattavan kalasatama- ja purkupaikkaverkoston ylläpitoa ja kehittämistä.
Hakuaika päättyy 30.9.2026. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.
Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.1 Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen –Kalasatamat ja purkupaikat.
Korvauksia voi hakea hylkeiden vuonna 2025 aiheuttamista vahingoista. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää elinvoimakeskuksen liite.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta maksetaan korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista. Tukea voivat hakea ryhmän I kaupalliset rannikkokalastajat. Korvausta haetaan hylkeiden vuonna 2025 aiheuttamista vahingoista ja tuki perustuu hakijan rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon kyseiseltä vuodelta. Tuen määrä on 15 % saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt pienet kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jatkuvaan hakuun.
Päätöksellä halutaan mahdollistaa tuen hakeminen pieniin kalasatama- ja purkupaikkainvestointeihin ympäri vuoden. Määräaikaiseen hakuun keskitetään isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet.
Jatkuvassa haussa kalasatama- ja purkupaikkahankkeiden tuen määrä on enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja enintään 200 000 euroa. Isommat kalasatama- ja purkupaikkahankkeet jäävät määräaikaiseen hakuun.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tuella on selvitetty Pohjanlahden silakan MSC-täysarviointia ja uudelleen arviointia. Hanketyö jatkuu selvittämällä Pohjanlahden silakan verkkokalastuksen sekä keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin sertifiointimahdollisuuksia.
Mikä on MSC?
Johanna Vepsä, MSC:n Suomen ja Baltian maiden maajohtaja, selventää MSC:n periaatteet.
”Marine Stewardship Council eli MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio ja standardin asettaja kestävälle kalastukselle sekä luonnonvaraisten vastuullisesti pyydettyjen merenelävien toimitusketjulle. MSC:n kestävän kalastuksen standardi noudattaa tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja. Standardissa on kolme perusperiaatetta, jotka jokaisen kalastusyrityksen tulee täyttää: kestävät kalakannat, ympäristövaikutusten minimointi ja tehokas kalastuksenhallinta”.
Johanna Vepsä
MSC:n kestävän kalastuksen standardi perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vastuullisen kalastuksen ohjeisiin. Sertifiointijärjestelmä on lisäksi arvioitu ja hyväksytty ISEAL:in (International Social and Environmental Accreditation and Labelling) kansainvälisten hyvien käytäntöjen mukaiseksi. ISEAL arvioi kestävyystandardien uskottavuutta maailmanlaajuisesti. MSC-arvioinnin suorittaa aina ulkopuolinen, riippumaton ja akkreditoitu sertifiointilaitos.
Arjessa MSC:n sininen ympäristömerkki auttaa kuluttajia valitsemaan vastuullisesti pyydettyä kalaa.
Ryhmäsertifikaatti myönnetty Suomen Ammattikalastajaliitolle 2018
Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) EMKR-kauden (2014–2020) hankkeessa toteutettiin silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen ensimmäinen MSC-täysarviointi. Hankkeen myötä Suomen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastus sertifioitiin 25.6.2018 alkaen.
Yksittäiset kalastajat tai alukset eivät voi olla MSC-sertifioituja, vaan ainoastaan kalastustoiminta. Ryhmäsertifikaatti on SAKL:n hallinnassa ja koskee vain jäsenmaksunsa suorittaneita yrityksiä. SAKL voi kuitenkin jakaa sertifikaatin myös ulkopuolisille toimijoille, jos nämä sitoutuvat sertifikaattiin ja osallistuvat sertifikaatin kustannuksiin, julkinen tuki huomioiden. Ryhmäsertifikaatin mukaisesti SAKL hoitaa sertifiointiin liittyvät toimet sertifiointiryhmään kuuluvien jäsenten puolesta.
MSC-sertifiointi on ollut merkittävää Suomen kalataloudelle, koska silakka on sekä määrällisesti että arvon näkökulmasta Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji. Sertifioinnin tavoitteena on ollut edistää silakan kysyntää kotimaassa sekä parantaa silakan vientiedellytyksiä.
EMKR-hankkeen tiedot: Hankenumero: 33214 Hankkeen nimi: MSC täysarviointi Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat 203 000 € ja EMKR-tukea myönnettiin 195 000 euroa (96,06 %).
EMKVR-kauden hankkeessa toteutetaan Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen uudelleen arviointi, jotta MSC-sertifikaatin voimassaolo voisi jatkua nykyisellä rahoituskaudella. Sertifiointi edistää silakan kalastuksen toimintaedellytyksiä, ja tavoitteet ovat linjassa Kotimaisen kalan edistämisohjelman kanssa.
Nykyinen Pohjanlahden silakan trooli- ja rysäkalastuksen MSC-sertifikaatti on voimassa 30.6.2029 saakka. Sertifiointiryhmässä on tällä hetkellä Suomesta 26 troolaria ja 27 rysäkalastajaa. Nämä vastaavat yli 90 prosentista Suomen Pohjanlahden silakan kokonaissaaliista (vuoden 2025 saalis: 55 800 tonnia). Sertifioinnilla voidaan parantaa markkinoiden avoimuutta, kuluttajien luottamusta sekä edistää vientiä vastuullisuutta arvostaville markkinoille. Hankkeen aikana Ruotsin kalastus on liittynyt Pohjanlahden sertifikaattiin ja sertifikaatti on nykyisin yhteinen Swedish Pelagic Federation (SPF) tuottajaorganisaation kanssa.
Mikko Malin, SAKL:n toimitusjohtaja, kertoo MSC uudelleen arviointi -hankkeen etenemisestä.
Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun ja parhaillaan selvitetään mahdollisuutta liittää Pohjanlahden silakan sertifikaattiin myös verkolla kalastettu silakka. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käynnistää keskisen silakan (Suomenlahti, Saaristomeri ja Itämeren pääallas) ja kilohailin uudelleen arviointi kalastusten saamiseksi sertifioinnin piiriin”.
”Selvitystyötä tehdään yhteistyössä muiden Itämeren jäsenvaltioiden kalastusjärjestöjen kanssa. Keskisen silakan kalastuksen sertifioinnissa aiheuttaa haasteita erilainen silakkakantojen tila Itämeren eri osissa. Vaikka Suomen lähivesillä silakkakantojen tila on hyvä, niin eteläisellä Itämerellä tilanne varsin toisenlainen. Kyseessä on varsin suuri kannanhoitoalue, jossa eri silakkakantojen tila vaihtelee varsin paljon. Suomen Ammattikalastajaliitto onkin esittänyt keskisen silakan kannanhoitoalueen jakoa kahteen osaan, jolloin eri osakantojen kalastuksensäätely voitaisiin tehdä paremmin sekä kestävämmin. Tämä mahdollistaisi myös jatkossa sertifioinnin laajentamisen myös Saaristomerelle, Ahvenanmerelle, Suomenlahdelle ja Itämeren pääaltaan pohjoisiin osiin”.
EMKVR-hankkeen tiedot: Hankenumero: 232842 Hankkeen nimi: MSC uudelleen arviointi Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat yhteensä 199 500,00 € ja EMKVR-tukea on myönnetty 189 983,85 € (95,23 %).
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman määräaikaisia hakumenettelyjä koskevan suunnitelman.
Kesällä 2026 avataan hyljekorvauksia, kalasatamia ja menekinedistämistä koskevat hakumenettelyt. Hyljekorvauksiin on varattu n. 1,0 milj. euroa ja kalasatamiin 1,0 milj. euroa. Menekinedistämisessä avataan teemoitettu hakumenettely huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin. Huoltovarmuushankkeisiin rahoitusta voidaan myöntää enintään 300 000 euroa.
Suunnitelma päivitetään kolme kertaa vuodessa, seuraavan kerran syyskuussa.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta on avattu määräaikaiset hakumenettelyt kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Hakuaika päättyy 5.6.2026.
Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, joilla luodaan laajasti toimialaa hyödyttävää uutta tietoa tai ratkaisumalleja keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi tai kasvumahdollisuuksien avaamiseksi. Rahoitettavien toimien tulee hyödyttää erityisesti kaupallisia kalastajia. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Vesiviljelyn määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Rahoitusta suunnataan Kansallisen vesiviljelystrategian mukaisesti. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.
Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita, joilla luodaan laajasti toimialaa hyödyttävää uutta tietoa tai ratkaisumalleja keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi tai kasvumahdollisuuksien avaamiseksi. Jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita rahoitetaan yhteensä enintään 500 000 eurolla.
Menekinedistämisen määräaikaisessa haussa voidaan rahoittaa kalan yleistä menekinedistämistä sekä erilaisia innovatiivisia tapoja vauhdittaa kalan käyttöä. Lisäksi voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä laadun kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä kansainvälistymiseen liittyviä toimia. Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 500 000 euroa.
Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty haku: ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät vesiekosysteemien biologista monimuotoisuutta sekä suojelua ja ennallistamista sekä yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät ympäristön ja kalavarojen tilan parantamista. Haussa voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.6.2026. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.
