Vesiviljelyn kehittämisohjelma

Vesiviljelyn kehittämisohjelma

Kotimaista kalatuotantoa on kasvatettava kestävästi, jotta se voi vastata lisääntyvään kalan kysyntään. Samalla on pidettävä kiinni ympäristön hyvälle tilalle asetetuista tavoitteista. Vesiviljelyn kehittämisohjelmalla (Veke) tavoitellaan kasvua elinkeino- ja ympäristötavoitteet yhteensovittamalla sekä kannattavuutta uusista toimintatavoista ja menetelmistä. 

Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Kuva: Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Kuva: Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Vesiviljelyn kehittämisohjelma 

Kotimaista kalatuotantoa on kasvatettava kestävästi, jotta se voi vastata lisääntyvään kalan kysyntään. Samalla on pidettävä kiinni ympäristön hyvälle tilalle asetetuista tavoitteista. Vesiviljelyn kehittämisohjelmalla (Veke) tavoitellaan kasvua elinkeino- ja ympäristötavoitteet yhteensovittamalla sekä kannattavuutta uusista toimintatavoista ja menetelmistä. 

Ympäristövaikutusten ennakointi ja mittaaminen merialueella tuovat välttämätöntä tietoa tavoitteiden yhteensovittamiseen. Ohjelmassa selvitetään avomerialueen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi muun muassa uuden poikastuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset sekä rannalla että sisä- ja välisaaristossa. Avomerialueella tieto ja ennusteet paikallisista olosuhteista, kuten tuulesta ja aallokosta, auttavat yrityksiä suunnittelemaan käytännön operaatioita. 

Kalojen hyvinvointi on nousemassa merkittäväksi toiminnan kestävyyden kriteeriksi ja kannattavuuden edellytykseksi. Vekessä päivitetään Terve kala -kirja, koulutetaan kalaterveysammattilaisia sekä jalkautetaan hyviä käytäntöjä yrityksiin kouluttamalla kalaterveysvastaavia ja hoitavien eläinlääkäreitä. 

Valtaosa Suomen viljellyistä kaloista tuotetaan jatkossakin verkkoaltaissa. Ainakin suojaisten alueiden laitosten kuormitusta saatetaan voida pienentää maailmalla kehitteillä olevilla kiintoainetta talteen saavilla tekniikoilla. Ravinnekuormitusta voidaan hillitä myös kehittämällä edullisempia vettä kierrättäviä ratkaisuja. 

Ohjelmassa kehitetään digitaalisia ratkaisuja, jolloin kameroita, kaikuluotausta ja sensoreita voidaan hyödyntää muun muassa ruokinnan ohjaamisessa, petojen havainnoinnissa ja torjunnassa, kalojen hyvinvoinnin seurannassa sekä varhaisten varoitus- ja tuotannonohjaus- tai päätöksentekojärjestelmien rakentamisessa. Vekessä keskitytään myös poikastuotannon ja emokalastojen hallintaan, esimerkiksi RAS-poikasten ympärivuotiseen tuotantoon suomalaisesta mädistä ja RAS-poikasten menestymiseen meressä. Lisäksi selvitetään uusien rehuraaka-aineiden vaikutusta kalan aistinvaraiseen laatuun. Toimialan yrityksiltä selvitetään ohjelman teemojen merkitystä ja uusia tärkeitä teemoja vuosittaisella, Suomen Kalankasvattajaliiton tekemällä kyselyllä.

Veke-ohjelman työpaketit: 

  • Ympäristövaikutusten arviointi ja säätely
  • Merikasvatuksen alueet, toimintamallit ja teknologiat
  • Ominaiskuormituksen ja hiilijalanjäljen pienentäminen
  • Kalojen hyvinvointi
  • Digitaaliset ratkaisut
  • Poikastuotannon ja emokalastojen hallinta
  • Kalatuotteiden laatu

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman partnereita ovat:

  • Luonnonvarakeskus (koordinaattori)
  • Suomen ympäristökeskus
  • Ruokavirasto
  • Ilmatieteen laitos
  • Metsähallitus
  • Suomen Kalankasvattajaliitto 
  • Ammattiopisto Livia
  • Jyväskylän yliopisto 
  • Turun yliopisto 

Verkostoon voi liittyä uusia partnereita.

Vesiviljelyn kehittämisohjelmalle on myönnetty rahoitusta 1,8 miljoonaa euroa vuosille 2023-2026.

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ohjelmakaudella 2014-2020