Lajittelusäleikön kehittäminen palkittiin Itämeren parhaana hankkeena
Suomalainen Euroopan kalatalousrahaston rahoittama hanke valittiin Itämeren alueen parhaaksi hankkeeksi Nordic Baltic Award –juhlassa Ruotsissa. Hankkeessa kehitettiin lajittelusäleikkö selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaisten lohikalojen vaellusalueilla. Itämeren parhaasta hankkeesta oli kisaamassa ehdokkaita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta ja Puolasta.
Itämeren alueen parasta hanketta lähdettiin etsimään vuoden 2018 alussa. Kilpailu oli avoin kaikille Euroopan kalatalousrahastosta tai Maaseuturahastosta rahoitetuille hankkeille – joko tältä tai edelliseltä toimintakaudelta (2006–2013). Suomen karsintaan ilmoittautui yhteensä 30 hanketta, joista maaseutuverkoston ohjausryhmä valitsi kolme finalistia.
Eri maiden omien karsintojen jälkeen jäljellä oli lopulta kustakin maasta kolme finalistia. Parhaiden 21 hankkeen toteuttajat kutsuttiin 18.-19.5. Ruotsin Örnsköldsvikissä järjestettyyn maaseutuparlamenttiin. Lauantain 19.5. gaalaillassa näistä finalisteista palkittiin kolme voittajaa. Yksi voittajista oli vuosina Suomessa 2012–2014 toteutettu kalataloushanke Lajittelusäleikön kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto selektiivisen troolikalastuksen edistämiseksi uhanalaistten lohikalojen vaellusalueilla.
Hankkeen tavoitteena oli kestävämpi troolikalastus sisävesillä
Voittajahankkeen tavoitteena oli kehittää Suomen sisävesillä tapahtuvaan muikun troolikalastukseen soveltuva tekninen ratkaisu, jonka periaatteena on estää uhanalaisten lohikalojen joutuminen varsinaisen saaliin joukkoon, ja ohjata ne ulos troolista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen toteuttaja on vuonna 2007 perustettu ja Joensuussa toimipistettään pitävä suomalainen kehittämisyhtiö Future Missions oy. Yhtiön teemoina ovat kestävän kalastuksen ja uhanalaisten lohikalojen suojelu, ja lisäksi sillä on vientitoimintaa. Yhtiön taustalla on kaksi tuotantotalouden diplomi-insinööriä, Samuli Taponen ja Niilo Valkonen. Molemmilla kalastus on lähellä sydäntä. Yhtiössä erikoista on myös se, että se ei jaa omistajilleen voittoa, vaan kohdentaa käytettävissä olevat voittovaransa UNESCO:n Man and the Biosphere -ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin.
Yhtiön toinen nokkamies, Niilo Valkonen, kertoo hankkeen idean syntyneen kentällä:
”Alkuperäinen idea on lähtenyt kalastajakentältä, että voisiko jotain tämän tapaista kehittää, ja Pekka Sahama Itä-Suomen kalatalousryhmästä lähti sitä viemään eteenpäin. Hän etsi siihen sopivaa toteuttajaa, ja me otimme haasteen vastaan”, kertoo Valkonen
Alkuvaiheessa käytiin keskusteluita maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja siellä uskottiin myös hankkeeseen. Julkinen rahoitus saatiin Euroopan kalatalousrahastosta. Itse kehittämistyötä varten käytiin ensin läpi aiempia vastaavia tutkimuksia aiheesta. Lopulta kalastajiakin saatiin mukaan hankkeeseen:
”Ne muutamat kalastajat, jotka tähän lähtivät, olivat todella tärkeitä. Erikseen pitää mainita myös Metsähallituksen Mikko Malin, hänellä oli keskeinen rooli. Hän laittoi hankkeen eteen niin sanotusti kroppaa likoon. Hän oli kalastajien kanssa paljon yhteyksissä”, Valkonen sanoo.
Kehittämistyölle jatkoa
Tehdyn kehitystyön hyödyntäminen laajamittaisesti siintää vielä tulevaisuudessa, Kehitystyön aikana kerätystä videomateriaalista nähtiin, että varsinkin lohikalojen osalta periaate toimii hyvin. Lajittelusäleikkö ei kuitenkaan vielä ole Saimaan troolaajilla aktiivikäytössä, sillä sen käyttöä pitää vielä tilastollisesti testata ja todentaa, ettei kalastajille tule saalistappioita sen käytöstä.
”Kalastajien pitää voida luottaa siihen, että siitä ei ole elinkeinolle haittaa”, Valkonen toteaa.
Yksi haasteista ovat myös troolipyydykset, jotka ovat ammattikalastajilla erilaisia – säleikön pitää siis myös olla kustomoitu. Niilo toivoo, että hankekilpailuvoiton myötä hankkeessa tehty kehittämistyö jatkuisi.
Voitto tuli yllätyksenä
Future Missions oy:ssä ei paljon uskottu hankkeen voittomahdollisuuksiin, kun potentiaalisia kilpailijoita oli massiivinen määrä – osallistujamaissa on toteutettu yhteensä peräti 200 000 kehittämis- tai investointihanketta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta ja kalatalousrahastosta vuodesta 2006 lähtien. Kisaan mukaan lähtemisen taustalla oli Pekka Sahama.
”Olin ajelemassa autolla ja Pekka Sahama soitti ja kysyi, että voiko ilmoittaa hankkeen kisaan. Sanoin, että voi”, Valkonen kertoo
Niin vain kävi, että Ruotsin Maaseutuparlamentissa heidän hankkeensa julistettiin yhdeksi kolmesta voittajasta, vaikka aluksi hankkeen toteutuskelpoisuuttakin moni aluksi epäili.
”Tällä kertaa kävi näin”, Niilo iloitsee
Lisää aiheesta: