Kalanviljely Suomessa
Suomessa kala kasvaa puhtaissa vesissä ja on lyhyiden etäisyyksien sekä nopean ja tehokkaan kylmäketjun ansiosta ruokapöydässä tuoreena. Säännöllisen ja luotettavan toiminnan ansiosta kalatiskeillä on sitä mitä luvataan.
Suomessa viljellään eniten kirjolohta (n. 92 %) ja toiseksi eniten siikaa. Lisäksi viljellään kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. Istutuksiin tuotetaan yli kahdenkymmenen kala- ja rapulajin poikasia. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan istukkaiksi mm. lohta, taimenta, nieriää, siikaa, kuhaa ja harjusta.
Suomessa on erinomaiset edellytykset omavaraisuuteen kalantuotannossa, sillä meillä on pitkä rannikko, jokia ja paljon järviä. Suomessa kalanviljelyllä on suurempi merkitys kalatalouden elinkeinona kuin Euroopan maissa keskimäärin. Kalanviljely luo työpaikkoja ja tarjoaa toimeentuloa erityisesti saaristossa ja muilla kaupunkikeskustoista kaukana olevilla paikkakunnilla.
Kalanviljely on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta. Kalanviljely on erityisesti syrjäisten seutujen työllisyyden ja palveluiden säilymisen kannalta merkittävä elinkeino.
Suomen kalanviljely lukuina (Luonnonvarakeskus)
- Suomessa kasvatettiin vuonna 2018 noin 14,3 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kokonaistuotannon määrä oli noin 0,26 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2017.
- Kirjolohta tuotettiin 13,2 miljoonaa kiloa, joka on yli 90 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoonaa kiloa, joka on lähes sama kuin neljänä edellisenä vuotena.
- Muita viljeltyjä ruokakalalajeja, taimenta, nieriää, sampia ja kuhaa viljeltiin yhteensä noin 0,3 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi noin puoli miljoonaa kiloa.
- Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2018 oli 63,2 miljoonaa euroa ja siian 7,9 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 73,5 miljoonaa eli noin 6,3 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017. Ruokakalan tuotannon arvon lasku selittyy osin kirjolohen aiempaa alhaisemmalla tuottajahinnalla (5,15 e/kg)
- Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Erikokoisia kalanpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 50 miljoonaa yksilöä.
- Vuonna 2018 Suomessa toimi 265 kalanviljely-yritystä.
Kalanviljelyn tuotantoprosessi
Suomalaisen kalanviljelyn tuotantomallissa kalat kulkevat sisävesistä merelle: kalanpoikaset kasvatetaan sisävesissä, ruokakala meressä. Kalaa viljellään laitoksissa, verkkoaltaissa, maalla sijaitsevissa uomissa, luonnonravintolammikoissa ja kiertovesilaitoksissa.
Kalanviljelyn tuotantolaitokset voivat olla monentyyppisiä. Laitoksen kokoonpanoon vaikuttavat vesialue ja viljeltävä kalalaji. Varsinkin sisävesillä kalanviljelylaitokset ovat usein yhdistelmiä useammasta laitostyypistä.
Kalojen terveydestä ja ravinnosta huolehditaan hyvin
Vain hyvinvoivasta kalasta saadaan laadukasta ravintoa. Kalankasvattajat panostavat kalojen hyvään terveyteen. Viljelty kala kuoriutuu ja kasvaa puhtaassa vedessä ja saa tarkkaan tutkittua ravintoa. Hyvät kasvuolosuhteet luovat perustan kalojen hyvinvoinnille, ja kalankasvattajien vankka ammattitaito takaa viljeltävän kalan korkean laadun.
Kokeneet kalankasvattajat osaavat tulkita kalojen vointia ja pystyvät tarvittaessa säätämään kasvatusprosessia. Kalankasvattamoilla tehdäänkin töitä viikon jokaisena päivänä. Kalankasvattajien huippuosaaminen ja rakkaus omaan työhönsä näkyvät kuluttajille lähikaupan kalatiskin korkealaatuisena kalatarjontana.
Suomessa kasvatettavat kalat voivat hyvin. Kalakannoissa ei ole ihmiselle haitallisia tauteja. Kasvattamoilla huolehditaan myös siitä, että kasvatuskalat eivät karkaa luontoon. Näin mahdolliset villeille kaloille vieraat loiset ja kalataudit eivät pääse leviämään. Kalatauteja torjutaan kalanviljelylaitoksilla ennaltaehkäisevästi rokottamalla kalat ja panostamalla hyviin viljelykäytäntöihin. Antibioottien käyttö kasvatuskalojen hoidossa onkin tämän ennaltaehkäisevän työn ansiosta vähentynyt merkittävästi.
Kalanrehun tärkeimmät raaka-aineet ovat kalajauho ja kalaöljy. Tuoretta, merestä peräisin olevaa kalaa ei saa käyttää kalanrehuna. Kalajauhon ja kalaöljyn lisäksi kalanrehu voi sisältää kasviöljyjä, soijapohjaisia tuotteita, vehnä- ja maissigluteenia, hernekasveja ja auringonkukkarouhetta. Rehuun lisätään myös vitamiineja ja hivenaineita.
Kalanviljely on luvanvaraista toimintaa
Suomessa kalanviljely on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Valvonnan tavoitteena on turvata ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvointi. Kalankasvattamot tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalanviljelyyn, ja lisäksi vesilaki edellyttää lupia vesialueille rakentamiseen. Myös perkaamon tai muun kalastustuotteita käsittelevän laitoksen toiminta on luvanvaraista.
Luvat säätelevät hyvin tarkkaan kalankasvatuksessa käytettäviä alueita sekä vesiviljelyn tuotantotapoja ja -määriä. Kalankasvatuslaitosten vesienkäsittelyn toimivuus varmistetaan ympäristöluvilla ja säännöllisillä tarkastuksilla. Lisäksi kalanviljelyn omavalvonta edellyttää kaiken toiminnan tarkkaa kirjaamista.
Teksti: Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen ja Kalankasvattajaliiton sivuilta!
