Kuukausi: lokakuu 2018

Älykkyys on päivän sana. EU-aluekehittämisessä edistetään älykkäitä rannikkoalueita (smart coastal areas) meri- ja kalatalouden puolella ja älykkäitä kyliä (smart villages) maaseutupolitiikan puolella. Älykkäät ratkaisut (smart solutions) ovat tuttuja myös kaupunkikehittämisessä. Tämä älykkyys tai ehkä paremmin sanottuna nokkeluus on sukua neuvokkaalle johtamiselle (resourceful leadership): kuinka vähällä saadaan enemmän? Ratkaisun avaimia ovat digitalisaatio, verkkoalustaisuus, paikkatietosovellukset, jakamis- ja kiertotalous jne. Toisin sanoen kyky ajatella ja ratkaista asiat uudella tavalla.

FARNET on Euroopan kalastusalueiden verkosto, joka edistää paikallisyhteisöjen omia alhaalta ylöspäin -kehittämishankkeita, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä alueiden välistä ja

kansainvälistä yhteistyötä. Verkostoon kuuluu paikallisia kalatalousalan toimintaryhmiä, hallintoviranomaisia, kalatalouden toimijoita ja kansalaisia sekä EU-maiden asiantuntijoita.

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on delegoitu kalatalouden toimintaryhmille, jotka koostuvat paikallisviranomaisista sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoista. Toimintaryhmät laativat omista lähtökohdistaan kehittämisstrategiansa, joita toteutetaan kehittämishankkeita tukemalla. Toiminnan rahoitus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.

Eri sektoreiden toimijoita törmäyttävissä kalatalouden toimintaryhmissä luoville ratkaisuille on hyvät lähtökohdat, ja älyhankkeita on jo käynnistynytkin näyttämään mallia muille. Esimerkiksi Itä-Suomen kalatalousryhmän tukemassa Kalatalous tutuksi nuorisolle -hankkeessa on yhdistetty tarve nuorten kesätyöpaikoista ja kalastusyrittäjyyden tunnetuksi tekemisestä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Kerimäen kalatalo ja Vesannon kalaosuuskunta. Kesätyön ja kala-alan ammattiin tutustumisen lisäksi palkattavilta 15-18-vuotiailta nuorilta edellytetään aktiivista viestintää tekemisistään sekä sosiaalisessa mediassa että paikallisessa printtimediassa. Itä-Suomen kalatalousryhmän tuki hankkeelle oli 16 800,00 euroa.

Lounais-Suomen Kalatalouskeskuksen Saaristomeren kala-aitat -hankkeella on rakennettu kala-alan toimijoista paikkatietosovellus (http://www.finlandarchipelago.com), jossa on mukana 48 kalanmyyjää ja kalastajaa, 16 kalastusopasta, viisi kalastustarvikemyyjää ja neljä erityiskalastuskohdetta. Hanke on parantanut kala-alan tuotteiden ja palveluiden näkyvyyttä ja tunnettuutta: kirjaimellisesti laittanut kalan kartalle. Saaristomeren kalatalousryhmä tuki hanketta 6 100,00 euron avustuksella.

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmä on juuri käynnistämässä esiselvitystä älykkäästä, sähkötoimisesta rannikkokalastuksesta kehitysyhtiö Prizztech Oy:n vetämänä. Sähkötoimisista aluksista on jo olemassa osaamista, kokemusta ja testattuja ratkaisuja maailmalla, esimerkiksi useita sähköllä toimivia aluksia ja jopa maailman ensimmäinen autolautta MF Ampere Norjassa. Esiselvityshankkeen tuloksena syntyy monitoimisen, älykkään ja sähköllä käyvän rannikkokalastusaluksen projektisuunnitelma.

Jotta älykkyys ei jäisi vain sanahelinäksi ja hankesuunnitelmien muotitermiksi, FARNET järjestää keväällä 2019 seminaarin, jossa aiheeseen pureudutaan syvemmälle ja päästään vaihtamaan käytäntöjä eri EU-jäsenmaiden kesken. Suomen kalatalousryhmien kautta käynnistyneillä sadoilla hankkeilla on varmasti tilaisuuteen paljon annettavaa – pohjoisten ääriolojen insinöörikansana luova ongelmanratkaisutaito on meillä geeneissä.

 

Petri Rinne
FARNET Geographic Expert

Vuonna 2016 kalataloudessa toimi 1 779 yritystä. Yritykset toimivat merialueen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan aloilla. Suurin osa, eli 73 prosenttia, toimialan yrityksistä oli kalastusyrityksiä.

– Kalatalouden toimialojen kokonaistuotot olivat 901 miljoonaa euroa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Koko kalatalouden jalostusarvo kasvoi lähes viidenneksellä ja oli 146 miljoonaa euroa, kertoo tutkija Markku Kärnä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kalakauppa ja jalostus ovat hyvin keskittyneitä eli kymmenen suurinta yritystä tuottaa selvästi yli 80 prosenttia toimialojen kokonaisliikevaihdosta.

Kalatalous työllisti 2 502 henkilötyövuotta. Kalanjalostus työllisti eniten, 30 prosenttia koko toimialasta. Henkilötyövuosien määrä kasvoi kalakaupassa ja laski kalanjalostuksessa sekä alkutuotannossa.

Kalatalouden nettotulos oli voitollinen ja parempi kuin vuonna 2015 kaikilla toimialoilla. Suurimman nettotuloksen, 6,6 miljoonaa euroa, tekivät kalan vähittäiskauppiaat.

Kalanjalostus ja tukkukauppa kalatalouden suurimmat toimialat

Vuonna 2016 kalatalouden tuotot kääntyivät yhden vuoden laskun jälkeen taas nousuun. Vain kalastusyritysten tuotot laskivat, mutta muiden kalatalouden toimialojen tuotot kasvoivat.

– Eniten kasvoivat kalan tukkukaupan tuotot, 15 prosenttia. Vuonna 2016 kalan tukkukauppiaat tekivät myös kalatalouden suurimmat tuotot, 322 miljoonaa euroa. Kalanjalostuksen tuotot olivat 311 miljoonaa euroa, Kärnä kertoo.

Vesiviljely-yritysten tuotot ja kannattavuus paranivat

Vuonna 2016 Suomessa oli 173 päätoimista vesiviljely-yritystä. Vesiviljely-yritykset jaetaan viiteen luokkaan pääasiallisen tuotantosuunnan mukaan. Luokat ovat ruokakalatuotanto meressä, ruokakalatuotanto sisävesissä, kiertovesikasvatus, poikastuotanto ja luonnonravintolammikkoviljely.

Toimiala työllisti 340 henkilötyövuotta. Vesiviljelyn tuotot kasvoivat 10 prosentilla ja olivat 74 miljoonaa euroa. Yli puolet vesiviljely-yritysten tuotoista, noin 43 miljoonaa euroa, tuli merialueen ruokakalatuotannosta. Tämän luokan yritysten toiminta oli myös kannattavinta. Nettotulos oli voitollinen lähes kaikissa tuotantomuodoissa ja koko toimialan kannattavuus parani.

Toimialan vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat pääosin hyviä tai tyydyttäviä.

Kalatalouden kannattavuustiedot päivitetty Taloustohtori-verkkopalveluun ja tilastotietokantaan

Kalatalousyritysten taloudellisia tunnuslukuja julkaistaan Luken Taloustohtorissa sekä tilastotietokannassa. Palveluissa ovat nähtävissä taloudelliset tunnusluvut vuosilta 2008−2016 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yritysten taloudellisia tunnuslukuja voi tarkastella jalostuksen ja kalakaupan osalta yrityksen suuruusluokan, vesiviljelyssä tuotantosuunnan ja kalastuksessa kalastusmuodon mukaan.

 

//Luonnonvarakeskus 30.10.2018

Kalatalouden toimijoilta olen useasti kuullut, että kalalla riittää kysyntää ja sitä on vesistöissämme runsaasti. Miksi kotimainen kala on sitten niin harvoin lautasella? Vastauksia tähän kysymykseen olen päässyt kuulemaan elinkeinokalatalouden kehittämiseksi vuoden 2017 lopulla perustetuissa kalatalouden kehittämisryhmissä, joiden sihteerinä toimin. Kehittämisryhmiä on kolme: kaupallinen kalastus, vesiviljely sekä kalan jalostus ja kalakauppa. Kehittämisryhmät kattavat koko kalatalouden arvoketjun ja niiden on tarkoitus olla keskustelufoorumi toimialan ongelmien perkaamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.

Kehittämisryhmät koostuvat yritysten, järjestöjen, Luonnonvarakeskuksen ja hallintoviranomaisten edustajista. Puheenjohtajana toimii kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä. Ryhmien ensimmäinen, yhteinen kokous oli loppuvuodesta 2017 ja vuoden 2018 aikana kunkin kehittämisryhmän kanssa on kokoonnuttu käymään läpi toimialan keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Koko arvoketjun yhteinen ja keskeisin haaste on selvä: kalan tuotannon ja saatavuuden parantaminen on toimialan kehittymisen suurin pullonkaula.

Kalatalouden ”alkutuotantoon” kuuluvat kalankasvattajat ja kaupalliset kalastajat. Kalankasvatuksen osalta suurin kehityksen este on kasvatuslupien puute. Kasvatuslupia tulisi myöntää lisää ja lupajärjestelmää kehittää kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Kalan kassikasvatuksen ympäristövaikutusten vähentämisessä on edetty vuosikymmenten aikana huimasti, mutta suuren yleisön mielikuva kalankasvatuksesta meriympäristön pilaajana on pysynyt tiukassa. Kiertovesikasvatuksessa toki nähdään suuria mahdollisuuksia ja Varkauden kiertovesilaitoksen valmistuminen on merkittävä kehitysaskel, mutta tuotantotapa ei vielä tarjoa ratkaisua raaka-ainepulaan.

Haasteita sisävesillä, rannikolla ja avomerellä

Kaupallisen kalastuksen haasteita on paras tarkastella kolmen pyyntitavoiltaan ja -olosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan kalastusmuodon näkökulmista: rannikkokalastuksen, sisävesikalastuksen ja avomerellä tapahtuvaan troolikalastuksen. Rannikkokalastuksen merkittävin ongelma ovat hylkeet ja merimetsot, joiden aiheuttamat saalistappiot ovat paikoin niin vakavia, että kalastus uhkaa loppua kokonaan. Verkkoihin jääneet kuhat, siiat ja muut arvokalat ovat helppoa saalista, ja hylkeet osaavat push-up –rysistäkin käydä hakemassa ruokansa ilman suuria ponnisteluita. Hylje- ja merimetsokantojen vähentäminen siedettävälle tasolle ei poliittisista syistä ole ollut mahdollista.

Sisävesillä keskeisiä haasteita ovat logistiikan, pyydyksien sekä saaliin käsittelyn kehittäminen. Yksittäisten kalastajien saaliiden kuljettaminen jatkokäsittelyyn lukuisilta järviltämme on ollut vaikeaa tehdä kustannustehokkaasti, ja kalastuksen kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia pyydyksiä ja keinoja käsitellä saalista. Esimerkiksi perkuukoneiden käyttö on ollut ongelmallista saaliin epätasaisen kokojakauman vuoksi. Kalastajien pääsy vesille on paikoin myös hankalaa, sillä kalastusalueet ovat jakautuneet useisiin omia yhteisiä vesialueitaan hallinnoiviin osakaskuntiin.

Troolikalastusta ovat vaivanneet etenkin puutteet satamainfrastruktuurissa. Kuntien sitoutuminen kalasatamien kustannuksiin ja ylläpitoon vaihtelee, ja jätevesistä aiheutuvat kustannukset muodostavat huomattavan kuluerän. Rahaa investointeihin tarvittaisiin myös kaluston päivittämiseksi ja tehostamiseksi, mutta rahoitusta on vaikea saada. Ja koska rahaa on vaikea saada, ei uusia kalastajiakaan ole juuri näkynyt. Troolikalastuksen saaliskalat, silakka ja kilohaili, muodostavat valtaosan kaupallisen kalastuksen saaliista ja sen arvosta. Pienikokoinen silakka ja kilohaili menevät pääasiassa vientiin ja rehuksi, mutta enenevissä määrin myös Kasnäsin kalajauhotehtaalle. Isokokoinen silakka soveltuu paremmin kalatiskille fileekalaksi, mutta elintarvikesilakan menekki on pientä. Harri Holkerin neuvoa ei ole kuultu.

Ratkaisuja rahastosta

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on rahoitettu useita rannikko- ja sisävesikalastuksen ongelmien ratkaisuun keskittyneitä kehittämishankkeita. Erityisen tärkeässä asemassa on tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittämisen innovaatio-ohjelma. Ohjelman puitteissa sisävesillä kehitetään uusia pyydyksiä ja logistisia ratkaisuja vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen taloudellisesti kannattavan käytön edistämiseksi. Myös paikallisilla kehittämishankkeilla on tässä suuri rooli. Rannikkokalastuksen hyljeongelmaan kehitetään hylkeenkestäviä pyydyksiä, ja hyljekarkottimien kokeilu aloitettiin Suomenlahdella kesällä ja Saaristomerellä syksyllä. Nähtäväksi jää oppivatko hylkeet älykkäinä eläiminä ohittamaan nämäkin esteet. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa kehitetään myös silakasta uusia elintarvikkeita ja lisäarvotuotteita. Saaliin arvoa halutaan nostaa läpi koko arvoketjun.

Troolikalastuksen haasteisiin vastaamiseksi suunnitteilla on mm. pilottihanke, jossa testataan rahoitusinstrumenttien, kuten lainojen, takauksien ja pääomarahoituksen, käyttöönottoa. Tällä madallettaisiin kynnystä investointeihin nykyisten toimijoiden sekä mahdollisten uusien kalastajien osalta. Lisäksi strategisesti tärkeimmillä kalasatamilla tullaan kokeilemaan pilottihanketta, jossa kumppanuussopimusmallilla pyritään selkeyttämään sataman eri toimijoiden roolit.

Toiveikas tulevaisuus

Pelkillä hankkeilla ei kuitenkaan ratkaista kaikkia toimialan ongelmia, vaan koko arvoketjun täytyy tehdä yhteistyötä, kalastajasta kalakauppiaaseen. Kuluttajille pitää tarjota oikeanlaisia tuotteita sopivaan hintaan. Kalataloushallinnon ja ympäristöhallinnon yhteistyötä ja näkemysten yhteen sovittamista pitää edelleen jatkaa, jotta vesiviljelyn luvituksessa ja haittaeläinten aiheuttamien vahinkojen torjunnassa saavutetaan merkittävää edistystä. Tehokasta viestintää, tuotekehitystä ja innovaatioita tarvitaan. Itse uskon vahvasti elinkeinokalatalouden tulevaisuuteen, koska ihmisten ympäristötietoisuus tulee väistämättä vain lisääntymään. Olisi yksinkertaisesti järjetöntä olla hyödyntämättä todistetusti ympäristöystävällistä, terveellistä ja läheltä saatavaa ruokaa.

 

Tuomas Metsäniemi
Kalatalouden verkostokoordinaattori

https://www.luke.fi/uutiset/suomalaiset-syovat-vain-3-pyytamastaan-silakkasaaliista-%E2%88%92-teollisuus-tahtaa-silakan-ja-kilohailin-elintarvikekayton-lisaamiseen/

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote
2.10.2018 10.00

Kuhan alamitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden ryhmään I kuuluvien päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin. Suomenlahden ja sisävesien ryhmän I kaupallisten kalastajien osalta alamitta nousee samana ajankohtana 40:stä 42 senttimetriin. Muutokset perustuvat vuoden 2016 alussa voimaan tulleen valtioneuvoston kalastusasetuksen siirtymäsäännöksiin. Vapaa-ajankalastuksessa alamitta on jatkossakin 42 senttimetriä.

Kalastusasetuksen (1360/2015) perustelumuistiossa todetaan, että alamittasääntelyn vaikutuksia kuhakantaan ja kuhan kalastukseen seurataan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Muutoksille ei Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman lausunnon ja siitä sidosryhmien kanssa käydyn keskustelun perusteella nähdä maa- ja metsätalousministeriössä tarvetta, ja kalastusasetuksessa aikanaan säädetty järjestely jää voimaan.

Saaristomeren kuhakanta pienentynyt

Saaristomereltä saadaan noin kaksi kolmasosaa merialueilla tapahtuvan kaupallisen kalastuksen kuhasaaliista. Luonnonvarakeskuksen lausunnossa todetaan, että erityisesti pohjoisen Saaristomeren kuhakantaan kohdistuu korkea kalastuskuolevuus ja että nopeakasvuisimmat kuhat pyydetään alueelta tehokkaasti pois. Saaristomeren kuhakannan arvioidaan kaiken kaikkiaan pienentyneen, samoin kuin alueelta saatavien kuhasaaliiden. Suomenlahdella kuhakannan tila on lausunnon mukaan hieman parempi, ja monessa järvessäkin kuhakanta on hyvässä tilassa.

Kuhan alamitan noston tavoitteena on kasvattaa erityisesti Saaristomeren kuhan saaliskokoa, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja estää kuhien keskikoon pienentyminen. Tavoitteena on näin varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys, mikä on keskeinen edellytys sekä kaupallisen että vapaa-ajankalastuksen edellytysten paranemiselle.

Luonnonvarakeskus seuraa maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä jatkossakin kuhakantojen kehitystä ja sääntelyn vaikutuksia kaupalliseen ja vapaa-ajan kalastukseen. Seurannan avulla pyritään varmistamaan se, että merialueen kuhakantojen tila todellakin paranee ja että kalastus pysyy kestävällä tasolla.

Luonnonvarakeskukselta tullaan lisäksi pyytämään arvio kuhalle asetettavan ylämitan, alueellisen ja ajallisen kuturauhoituksen sekä eri pyydysten käytön rajoittamisen tarpeesta ja vaikutuksista alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua varten.

Alamittaa pienemmän kalan pyytäminen on kiellettyä

Alinta pyyntimittaa pienemmän kalan pyytäminen on kalastuslain mukaan kiellettyä, ja pyyntimittojen noudattaminen vaikuttaa eri pyydysten käyttöön ja erityisesti verkkokalastukseen. Kalastajien tuleekin jatkossa ottaa kuhan suurentuvat alamitat huomioon käyttämiensä verkkojen solmuväleissä niin, että alamittaisten kuhien saaminen saaliiksi voidaan välttää. Kalatalousalueilla tulee lisäksi tehdä esitys kalastukseen käytettävien verkkojen solmuvälisääntelyn tarpeesta osana käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua.

Alamitan nostaminen voi Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan aiheuttaa saalismenetyksiä merialueen 1 ryhmän kaupallisille kalastajille. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii huolehtimaan siitä, että kuhan kaupallinen kalastus voisi jatkua kannattavana myös alamittojen noustessa ja että alamitan noususta ja kuhasaaliin väliaikaisesta pienentymisestä aiheutuvia merkittäviä menetyksiä voitaisiin kompensoida erityisellä määräaikaisella tukijärjestelmällä.

Lähde: MMM