MMM: Uusia avauksia suomalaisten kalatuotteiden viennille Kiinaan

Maa- ja metsätalousministeriö  26.3.2019 15.46
TIEDOTE

Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle.

Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019 suomalaisviranomaisten ja maa- ja metsätalousministeriön vienninedistämisvierailun yhteydessä.

– Tämä oli iloinen uutinen ja odotettu lisäys viennin laajentamiselle. Asiat etenivät nyt nopeasti ensimmäisen hyväksynnän jälkeen, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vientilupien avaamista valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Ruokaviraston (aiemmin Elintarviketurvallisuusvirasto) vientitiimin yhteistyöllä. Ruokavirasto toimitti Kiinan viranomaisille laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa, ja kiinalaisviranomaiset tekivät myös tarkastuskäynnin paikan päälle.

– Saadut hyväksynnät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosien pitkäjänteinen työ viennin eteen tuottaa tulosta suomalaisen elintarviketuotannon hyväksi, toteaa vientijaoston päällikkö Jenni Kiilholma Ruokavirastosta.

Lisätietoa:

kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910
ylitarkastaja Tuula Lundén, Ruokavirasto, p. 050 440 8976

EMKR:n määräaikaisella haulla toivotaan yrityslähtöisiä innovaatioita ja konkreettisia kalakantojen kunnostustoimia

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.

Kalatalouden kehitystyöhön vauhtia

Pääosa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman kalatalouden kehittämisrahoista menee monivuotisten kalatalouden innovaatio-ohjelmien kautta (PDF), joissa yksityinen ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä keskeisten kalatalouden kansallisten kehitystavoitteiden eteen. Näiden lisäksi kehitystyötä pyritään edistämään määräaikaisilla hakumenettelyillä, joiden puitteissa voidaan rahoittaa innovaatio-ohjelmien ulkopuolista kehittämistyötä. Nyt haussa olevien kalastuksen ja vesiviljelyn innovointitoimenpiteiden odotetaan antavan lisävauhtia etenkin yrityslähtöiseen kehitystyöhön ja johtavan olemassa olevien innovaatioiden kaupallistamiseen.

– Tällä hetkellä kalatalouden toimialalla tuntuisi olevan paljon positiivista kehitystyötä ja uusia avauksia menossa, ja kehittämishankkeilla voidaan osaltaan vauhdittaa niitä vielä eteenpäin. Tämän vuoksi avasimme mahdollisimman laajalla kirjolla eri toimenpiteitä, Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo

 

Yrityslähtöistä kehittämistä ja valmiita kaupallisia tuotteita

Kalastuksen innovaatioihin (PDF) on nyt jaossa 300 000 euron tukipotti. Kalastuksen innovaatiot -artikla on hyvin laaja ja mahdollistaa monenlaisten hankkeiden rahoittamisen.  Tällaisia ovat esimerkiksi uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden, laitteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto, jotka tukevat toimialan kestävää kasvua, uusien tuotteiden käyttöönottoa tai ympäristövaikutusten vähentämistä.

Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa (PDF) kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä, mutta nyt jaossa olevien kehittämisrahojen toivotaan johtavan nopeammalla aikataululla valmiisiin kaupallisiin tuotteisiin. Tällaisia voisivat olla uudenlaiset elintarviketuotteet esimerkiksi silakasta tai kokonaan uudet korkean lisäarvon kalatuotteet.

– Kalansaaliiden uudenlaisessa hyödyntämisessä on tällä hetkellä hyvää ja nopeaa kehitystä menossa. Tätä kehitystä vauhdittaisimme mielellämme erityisesti yrityslähtöisillä hankkeilla, joissa uusia innovaatiota saataisiin kaupallistettua, Halonen kertoo.

Myös vesiviljelyn innovaatioiden (PDF), joihin on niin ikään varattu 300 000 euroa, osalta Halonen näkee tärkeänä hankkeet, joissa yrityksillä on vahva rooli. Hankkeet voisivat liittyä erityisesti avomeri- tai kiertovesiviljelyn haasteiden selättämiseen tai digitalisaatioon hyödyntämiseen.

– Ja jos löydetään uusia keinoja pienentää vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ja sitä kautta mahdollistetaan toimialan kasvu, niin sellaiset olisivat ehdottomasti mielenkiintoisia, Halonen toteaa

Kuva: Pro Kala ry

Kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi haussa konkreettisia toimia

Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (PDF)-toimenpiteelle on varattu 500 000 euroa. Hallituksen kärkihankerahaa on kohdistettu paljon uhanalaisten vaelluskalalajien lisääntymisedellytyksien parantamiseen, eivätkä ne tässäkään ole poissuljettuja, mutta muidenkin kalalajien elinvoimaisuuteen liittyviä konkreettisia ja vaikuttavia toimia ministeriössä toivotaan.

– Esimerkiksi merialueiden kuha- tai ahvenkantojen elinvoimaisuuteen liittyviä kunnostustoimia tai kokeiluja ei juurikaan tehdä. Olisi toivottavaa saada liikkeelle myös niiden luontaista lisääntymistä edistäviä toimia, Halonen mainitsee

Konkreettisten kunnostustoimien ja uusien kokeilujen lisäksi hankkeet voivat esimerkiksi olla tiedottamista tai lisääntymisalueiden kunnostamiseen liittyvän vapaaehtoistoiminnan edistämistä.

– Olemme avoimia ehdotuksille, Halonen kertoo

 

Tukea tarjolla myös kalasatamien kunnostukselle ja kuhankalastuksen säätelyn muutoksen vaikutusten selvittämiselle

Määräaikaisessa haussa kalasatamien kunnostukseen ja kehittämiseen (PDF) on varattu miljoona euroa. Rahoitusta suunnataan  kaupallisen kalastuksen kannalta keskeisten  satamien ja purkupaikkojen kehittämiseen.

Tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden toimenpiteeseen (PDF) on varattu 300 000 euroa. Tavoitteena toimenpiteessä on erityisesti kuhakantojen säätelyn muutosten eli vuoden 2019 alussa nousseen kuhan alamitan vaikutuksien selvittäminen.

 

Ministeriön päätös (PDF)

Hakuaika päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.