Kalatalouden kehittämisryhmissä haetaan ratkaisuja toimialan haasteisiin

Kalatalouden toimijoilta olen useasti kuullut, että kalalla riittää kysyntää ja sitä on vesistöissämme runsaasti. Miksi kotimainen kala on sitten niin harvoin lautasella? Vastauksia tähän kysymykseen olen päässyt kuulemaan elinkeinokalatalouden kehittämiseksi vuoden 2017 lopulla perustetuissa kalatalouden kehittämisryhmissä, joiden sihteerinä toimin. Kehittämisryhmiä on kolme: kaupallinen kalastus, vesiviljely sekä kalan jalostus ja kalakauppa. Kehittämisryhmät kattavat koko kalatalouden arvoketjun ja niiden on tarkoitus olla keskustelufoorumi toimialan ongelmien perkaamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.

Kehittämisryhmät koostuvat yritysten, järjestöjen, Luonnonvarakeskuksen ja hallintoviranomaisten edustajista. Puheenjohtajana toimii kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä. Ryhmien ensimmäinen, yhteinen kokous oli loppuvuodesta 2017 ja vuoden 2018 aikana kunkin kehittämisryhmän kanssa on kokoonnuttu käymään läpi toimialan keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Koko arvoketjun yhteinen ja keskeisin haaste on selvä: kalan tuotannon ja saatavuuden parantaminen on toimialan kehittymisen suurin pullonkaula.

Kalatalouden ”alkutuotantoon” kuuluvat kalankasvattajat ja kaupalliset kalastajat. Kalankasvatuksen osalta suurin kehityksen este on kasvatuslupien puute. Kasvatuslupia tulisi myöntää lisää ja lupajärjestelmää kehittää kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Kalan kassikasvatuksen ympäristövaikutusten vähentämisessä on edetty vuosikymmenten aikana huimasti, mutta suuren yleisön mielikuva kalankasvatuksesta meriympäristön pilaajana on pysynyt tiukassa. Kiertovesikasvatuksessa toki nähdään suuria mahdollisuuksia ja Varkauden kiertovesilaitoksen valmistuminen on merkittävä kehitysaskel, mutta tuotantotapa ei vielä tarjoa ratkaisua raaka-ainepulaan.

Haasteita sisävesillä, rannikolla ja avomerellä

Kaupallisen kalastuksen haasteita on paras tarkastella kolmen pyyntitavoiltaan ja -olosuhteiltaan toisistaan poikkeavaan kalastusmuodon näkökulmista: rannikkokalastuksen, sisävesikalastuksen ja avomerellä tapahtuvaan troolikalastuksen. Rannikkokalastuksen merkittävin ongelma ovat hylkeet ja merimetsot, joiden aiheuttamat saalistappiot ovat paikoin niin vakavia, että kalastus uhkaa loppua kokonaan. Verkkoihin jääneet kuhat, siiat ja muut arvokalat ovat helppoa saalista, ja hylkeet osaavat push-up –rysistäkin käydä hakemassa ruokansa ilman suuria ponnisteluita. Hylje- ja merimetsokantojen vähentäminen siedettävälle tasolle ei poliittisista syistä ole ollut mahdollista.

Sisävesillä keskeisiä haasteita ovat logistiikan, pyydyksien sekä saaliin käsittelyn kehittäminen. Yksittäisten kalastajien saaliiden kuljettaminen jatkokäsittelyyn lukuisilta järviltämme on ollut vaikeaa tehdä kustannustehokkaasti, ja kalastuksen kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia pyydyksiä ja keinoja käsitellä saalista. Esimerkiksi perkuukoneiden käyttö on ollut ongelmallista saaliin epätasaisen kokojakauman vuoksi. Kalastajien pääsy vesille on paikoin myös hankalaa, sillä kalastusalueet ovat jakautuneet useisiin omia yhteisiä vesialueitaan hallinnoiviin osakaskuntiin.

Troolikalastusta ovat vaivanneet etenkin puutteet satamainfrastruktuurissa. Kuntien sitoutuminen kalasatamien kustannuksiin ja ylläpitoon vaihtelee, ja jätevesistä aiheutuvat kustannukset muodostavat huomattavan kuluerän. Rahaa investointeihin tarvittaisiin myös kaluston päivittämiseksi ja tehostamiseksi, mutta rahoitusta on vaikea saada. Ja koska rahaa on vaikea saada, ei uusia kalastajiakaan ole juuri näkynyt. Troolikalastuksen saaliskalat, silakka ja kilohaili, muodostavat valtaosan kaupallisen kalastuksen saaliista ja sen arvosta. Pienikokoinen silakka ja kilohaili menevät pääasiassa vientiin ja rehuksi, mutta enenevissä määrin myös Kasnäsin kalajauhotehtaalle. Isokokoinen silakka soveltuu paremmin kalatiskille fileekalaksi, mutta elintarvikesilakan menekki on pientä. Harri Holkerin neuvoa ei ole kuultu.

Ratkaisuja rahastosta

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on rahoitettu useita rannikko- ja sisävesikalastuksen ongelmien ratkaisuun keskittyneitä kehittämishankkeita. Erityisen tärkeässä asemassa on tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittämisen innovaatio-ohjelma. Ohjelman puitteissa sisävesillä kehitetään uusia pyydyksiä ja logistisia ratkaisuja vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen taloudellisesti kannattavan käytön edistämiseksi. Myös paikallisilla kehittämishankkeilla on tässä suuri rooli. Rannikkokalastuksen hyljeongelmaan kehitetään hylkeenkestäviä pyydyksiä, ja hyljekarkottimien kokeilu aloitettiin Suomenlahdella kesällä ja Saaristomerellä syksyllä. Nähtäväksi jää oppivatko hylkeet älykkäinä eläiminä ohittamaan nämäkin esteet. Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa kehitetään myös silakasta uusia elintarvikkeita ja lisäarvotuotteita. Saaliin arvoa halutaan nostaa läpi koko arvoketjun.

Troolikalastuksen haasteisiin vastaamiseksi suunnitteilla on mm. pilottihanke, jossa testataan rahoitusinstrumenttien, kuten lainojen, takauksien ja pääomarahoituksen, käyttöönottoa. Tällä madallettaisiin kynnystä investointeihin nykyisten toimijoiden sekä mahdollisten uusien kalastajien osalta. Lisäksi strategisesti tärkeimmillä kalasatamilla tullaan kokeilemaan pilottihanketta, jossa kumppanuussopimusmallilla pyritään selkeyttämään sataman eri toimijoiden roolit.

Toiveikas tulevaisuus

Pelkillä hankkeilla ei kuitenkaan ratkaista kaikkia toimialan ongelmia, vaan koko arvoketjun täytyy tehdä yhteistyötä, kalastajasta kalakauppiaaseen. Kuluttajille pitää tarjota oikeanlaisia tuotteita sopivaan hintaan. Kalataloushallinnon ja ympäristöhallinnon yhteistyötä ja näkemysten yhteen sovittamista pitää edelleen jatkaa, jotta vesiviljelyn luvituksessa ja haittaeläinten aiheuttamien vahinkojen torjunnassa saavutetaan merkittävää edistystä. Tehokasta viestintää, tuotekehitystä ja innovaatioita tarvitaan. Itse uskon vahvasti elinkeinokalatalouden tulevaisuuteen, koska ihmisten ympäristötietoisuus tulee väistämättä vain lisääntymään. Olisi yksinkertaisesti järjetöntä olla hyödyntämättä todistetusti ympäristöystävällistä, terveellistä ja läheltä saatavaa ruokaa.

 

Tuomas Metsäniemi
Kalatalouden verkostokoordinaattori