Paikallisten toimintaryhmien tulevaisuutta ideoitiin työpajassa Lehmonkärjessä
Kalatalouden paikallisten toimintaryhmien ja hallinnon edustajat kokoontuivat 28.–29.1.2020 Asikkalan Lehmonkärkeen ideoimaan toimintaryhmien tulevaisuutta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevalla ohjelmakaudella. Kaksipäiväisessä työpajassa visioitiin niin toimintaryhmien roolia kuin hallintomalliakin.
Työpajan alussa kerrattiin, miksi paikalliset toimintaryhmät on alkujaan perustettu, ja keskusteltiin nykyisen kauden arvioinnista saaduista alustavista tuloksista. Paikallisuuden, verkostoitumisen ja aktivoinnin tuoma merkitys ja lisäarvo korostuivat sekä ryhmille asetetuissa tavoitteissa että toiminnan arvioinnissa.
Toimintaryhmien rooli ja merkitys tulevalla kaudella
Työpajan pääpaino oli tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Ryhmätöissä pohdittiin, miten paikalliset toimintaryhmät voisivat tukea valmisteilla olevan kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita ja tuoda lisäarvoa sen toteuttamiseen, valmisteltiin tulevan toimintaohjelman SWOT-analyysia ja luonnosteltiin toimintaryhmien hallintomallia tulevalle kaudelle.
Toimintaryhmien roolia kotimaisen kalan edistämisohjelmassa hahmoteltiin suunnittelemalla toimenpiteitä, joita ryhmät voisivat rahoittaa. Lisäksi pohdittiin ryhmien tuomaa lisäarvoa ohjelmalle. Toimenpiteistä esiin nousivat erityisesti viestintä, yritysten kehittäminen, aloittavien kalastajien tukeminen, verkostoituminen ja tuenhakijoiden neuvonta. Ryhmien nähtiin tuovat lisäarvoa erityisesti verkostojen rakentajina sekä toiminnan ja muutosten käynnistäjinä. Myös ryhmien roolia neuvojina, sitouttajina ja tietoisuuden levittäjinä paikallistasolla pidettiin tärkeänä.
SWOT-analyysissa hahmoteltiin paikallisten toimintaryhmien toimintaan liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tulevalla ohjelmakaudella. Työskentelyn tuotokset antavat hyvän pohjan toimintaohjelman SWOT-osion kirjoittamiselle.
Tuleva hallintomalli pohdinnassa
Työpajan toisena päivänä keskityttiin tulevan hallintomallin suunnitteluun. Nykyisessä mallissa ongelmana on ollut erityisesti ryhmien aktivointi- ja hallintokulujen liian suuri osuus koko budjetista, joten ensi vuonna alkavalla ohjelmakaudella mallia täytyy viilata vähintään tältä osin. Mahdollisia malleja nykyisen lisäksi olisivat monirahastoisuus, jossa yhteistyö maaseutupuolen kanssa vahvistuisi, ja laajempi kansallinen verkosto, jolla olisi yhteinen rahoituskehys paikallisen kehittämisen hankkeisiin. Työpajatyöskentelyn perusteella päädyttiin siihen, että uuden mallin olisi hyvä olla eräänlainen hybridi, Kalaleader 2.0, joka hyödyntäisi eri mallien parhaat piirteet.
Maa- ja metsätalousministeriö alkaa työpajan tulosten pohjalta valmistella paikallisen kehittämisen SWOT-analyysia sekä ryhmien hallintomallia tulevassa EMKR:ssä. Analyysia ja hallintomallia käsitellään keväällä paikallisen kehittämisen teemaryhmässä sekä tulevan ohjelmakauden valmistelutyöryhmässä.
