Rekrytointihankkeella uusia kalastajia Sodankylään
Muutama vuosi sitten Sodankylässä havahduttiin siihen, että kylän järvillä ei pian ole enää kalastajia paikallisen ammattikunnan ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Lokan luonnonvaraosuuskunnan kalastajat, kuten Risto Pyhäjärvi, olivat huolissaan siitä, että toimijoiden vähäisyyden takia yrittäminen alueella ei ole kilpailukykyistä eikä logistiikan ylläpitäminen kannattavaa. Asialle päätettiin tehdä jotain ja näin syntyi idea uusien kalastajien rekrytointihankkeesta Kalastajanpolusta.
Kalastajanpolun tarkoituksena on ollut tehdä uusien kaupallisten kalastajien ammatinharjoittamisen aloittamisesta mahdollisimman sujuvaa Sodankylän järvillä. Uudet kalastajat on opetettu tuntemaan paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat pyyntimenetelmät sekä muut yleisesti kalastuselinkeinon ja yrittäjyyden kannalta tärkeät taidot. Käytännön kouluttamisen ja sen suunnittelun ovat toteuttaneet Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneet kalastajat ja hankkeen hallinnoinnista, viranomaisyhteistyöstä ja tiedottamisesta on vastannut Sodankylän kunta. Hanke on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Lapin kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Uusia yrittäjiä on aloittanut enemmän kuin mitä osattiin odottaa
Hankkeen saavutukset ovat ylittäneet odotukset, sillä uusia kalastajia on aloittanut tusinan verran. Heistä puolet on päätoimisia ja puolet osa-aikaisia. Kaikki eivät ole käyneet Kalastajanpolun koulutuskokonaisuutta, mutta hankkeen siivellä moni muukin on innostunut lähtemään yrittäjäksi. Esimerkiksi Marjaana Aarnio, joka toimi hankeen alkupuolella sen koordinoijana Sodankylän kunnan puolelta, ryhtyi itsekin kaupalliseksi kalastajaksi määräaikaisen pestinsä päätyttyä kunnalla. Hän kertoo eloisasti, kuinka on tänään tehnyt pannuahventa ja miten fileointi sujuu päivä päivältä sukkelammin.
Motivoituneita uusia yrittäjiä on niin paljon, ettei kaikille halukkaille tahdo löytyä sopivaa asuntoa. Lokan luonnonvaraosuuskunnan jäsenet voivat kuitenkin hetkeksi huokaista helpotuksesta, sillä tällä hetkellä kalastajia on riittävä määrä. Toki rekrytointi jatkuu vielä tulevaisuudessakin, kun vanhoja konkareita jää lisää eläkkeelle.
Aiempi selvityshanke ja Kalastajanpolun ensi askeleet
Kalastajanpolku-hanketta edelsi vuonna 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama Uusien kalastajien rekrytoimisen edellytykset Sodankylässä -selvityshanke. Tiedotuskampanjan avulla Sodankylän tekojärville etsittiin kalastajiksi haluavia yrittäjiä koko maan alueelta yhteistyössä kalatalousoppilaitosten kanssa. Lisäksi selvitettiin asuntotilannetta Lokassa ja toimeentulon rakentumisen edellytyksiä. Yhteydenottoja tuli kolmisenkymmentä ja hankkeen koordinoijat miettivät jo, miten niin ison joukon kouluttaminen onnistuisi.
Itse Kalastajanpolku-hanke pääsi alkamaan hieman myöhässä kesällä 2018. Aarnion mielestä viivästys oli loppujen lopuksi hyvä asia, sillä joillakin hakijoilla oli ajatuksena toteuttaa haaveensa lähteä kauniiseen Lappiin kalastamaan yöttömässä yössä. Hankkeen hiljaiselon aikana ehti kuitenkin punnita, onko todella valmis ja motivoitunut lähtemään yrittäjäksi. Hakijoista karsiutuikin lopulta pienempi joukko, jolla oli paloa lähteä kalastajaksi, mutta myös realistinen kuva kaupallisen kalastuksen arjesta.
Välittävän rekrytointimallin tulevaisuus
Uusia kalastajia on tullut niin omalta kylältä kuin kauempaakin Pohjois-Karjalasta, Kempeleeltä ja Helsingistä asti ja heidän ikähaitarinsa on 19−40 vuotta. Kaikki ovat kalastaneet aiemminkin joko vapaa-ajallaan tai vanhemman kalastusyrityksessä. Tulokkaat ovat olleet ihmeissään siitä, miten sydämellisen vastaanoton he ovat saaneet. Ohjausta on voitu toteuttaa joustavasti erilaiset elämäntilanteet huomioiden; moni on aloittanut kalastusyrittäjyyden pikkuhiljaa kenties toisella paikkakunnalla sijaitsevan vanhan työn ohella. Kun ammattikalastuksen salat ja paikallisten vesistöjen tuntemus ovat alkaneet olla hallussa, uusille kalastajille on valjennut, että kalastuksella voi todella tienata elantonsa. Nuoremmat kalastajat ovatkin innokkaina todella ahkeria ja tuotteliaita kalastajia. Kalaisista Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä kalastetaan erityisesti haukea, ahventa, siikaa ja madetta. Tyypillisesti kala fileoidaan tai laitetaan kalamassaksi ja myydään kalatukkuihin Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin.
Sekä Marjaana Aarnio että Risto Pyhäjärvi, joka toimii hankkeen ohjaajana ja käytännön organisoijana, ovat sitä mieltä, että Lokan kalastajien rekrytointimallia voisi kehittää ja soveltaa myös muualla Suomessa. Tämä oli myös yksi hankkeen alkuperäisistä tavoitteista, sillä kalastajien ammattikunnan vanheneminen on laajempikin haaste Suomessa. Kalastajanpolussa yksi onnistumisen avaimista oli siinä, että Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneemmat kalastajat olivat aidosti vastaanottavaisia: he halusivat opettaa sopivimmat pyyntitekniikat ja näyttää parhaat kala-apajat. Ryhmästä apu löytyy aina läheltä ja aloittelevien kalastajien hupaisille kömmähdyksille on hauskempi nauraa yhdessä. Lisäksi kynnys lähteä yrittäjäksi oli pienempi, kun markkinointi, rahti ja omavalvonta järjestyvät osuuskunnan puolesta ja kalahalli on yhteinen.
Kalastajanpolku alkaa olla kulkenut tiensä päähän, sillä nyt on käsillä viimeiset ohjaukset. Pyhäjärvi ja Aarnio ovat iloinneet siitä, miten EMKR-tuen avulla on saatu aikaan hyvin konkreettista hyötyä ja iloa. Hanke on tarjonnut mahdollisuuden kokeilla käytännönläheistä rekrytointimallia, jota Lokan luonnonvaraosuuskunta aikoo käyttää omatoimisesti tulevaisuudessakin.
Teksti: Tyyni Kantonen
Kuvat: Marjaana Aarnio, Jenni Nousu ja Risto Pyhäjärvi