EMKVR:n määräaikaisissa hauissa rahoitettiin 25 hanketta vuonna 2024

EMKVR:ssä avattiin useita määräaikaisia hakumenettelyä vuonna 2024. Hakumenettelyt kohdistuivat kalasatamien ja purkupaikkojen kehittämiseen, kalastuksen, vesiviljelyn, jalostuksen ja menekinedistämisen yleishyödyllisiin hankkeisiin sekä ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Kalasatamat ja purkupaikat
Maa- ja metsätalousministeriö avasi määräaikaisen hakumenettelyn kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä ajalle 5.2.2024. Haku päättyi 5.4.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 1 500 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 2 910 950 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Kalajoen Etelänkylän Jako- ja Kalastuskunta: Äijän sataman kalastajien huoltorakennuksen jääkone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 19 885 euroa
EMKVR:n tuki: 15 908 euroa (80 %)
Kalajokisuulla ei ole kalastajille tilaa, josta saisi jäitä kalojen ja nahkiaisten säilöntää varten. Etelänkylän jako- ja kalastuskunta on rakentamassa kalastajille huoltorakennusta omaan satamaan, mihin tarvitaan lisäksi jääkone, joka on käytössä jokaiselle Kalajoen ammattikalastajalle samoilla ehdoilla. Huoltorakennusta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa myös kalastajille muihin tukitoimiin esimerkiksi kalojen ja nahkiaisten varastointiin ja noutopisteeksi.
Lumijoen kunta: Lumijoen Varjakan sataman nosturi
Hankkeen kokonaiskustannukset: 16 000 euroa
EMKVR:n tuki: 12 800 euroa (80 %)
Lumijoen Varjakan sataman Kalahallin kiskonosturin hankinta. Vajaasti hyödynnettyjä vähempiarvioisia kalalajeja (särki, lahna, säynävä, hauki) olisi saatavilla runsaasti, mutta niitä ei voida juurikaan hyödyntää nosturin puutteen takia, vaan joudutaan keskittymään arvokkaampien kalalajien hyödyntämiseen. Tällä hetkellä kalasaaliit nostetaan käsin veneestä laiturille ja kannetaan halliin. Hankkeessa investoidaan kiskonosturiin ja sen asennukseen. Näin helpotetaan ja nopeutetaan saaliin liikuttelua suoraan veneestä kalahalliin. Hanke edistää erityisesti kalan elintarvikekäytön lisäämistä ja vähempiarvoisten kalalajien hyödyntämistä.
Jakobstads stad: Utveckling av infrastrukturen vid Ådö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 610 000 euroa
EMKVR:n tuki: 488 000 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan Ådön kalasatamaan uusi laituri ja kylmävarasto erillisellä tilalla kalastusvälineiden säilyttämistä varten. Lisäksi asennetaan 1–2 vesipistettä varmistamaan hygieenisen ja sujuvan makeanveden saanti.
Kattelussaaren yht.vesialueiden osakaskunta: Kattelussaaren kalankäsittelykonttihanke 2024–2027
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 000 euroa
EMKVR:n tuki: 81 600 euroa (80 %)
Kattelussaaren kalankäsittelykonttihankkeen tarkoituksena on hankkia uudenlainen kalankäsittelykontti sekä kunnostaa osakaskunnan vanhan jäähileaseman jäähilekone, sosiaalitilat, kylmälaitteet, sähköt (aurinkosähköjärjestelmä) ja (jäte)vesijärjestelmä. Uusi kalankäsittelynkontti lisää kalastajien välistä yhteistyötä, parantaa sisävesikalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kehittää uusia toimintatapoja.
Kokkolan Kalastajainseura ry, Karleby Fiskaregille rf: Jäähilekone
Hankkeen kokonaiskustannukset: 25 970,04 euroa
EMKVR:n tuki: 20 456 euroa (80 %)
Trullevin kalasatamaan hankitaan uusi toimintavarma jäähilekone, joka on kaikkien Trullevin kalasatamaa käyttävien kaupallisten kalastajien käytettävissä käyttömaksua vastaan.
Merikarvian kunta: Krookan kalasataman hygieniatason parantaminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 104 000 e
EMKVR:n tuki: 83 200 euroa (80 %)
Hankkeessa rakennetaan kalasammioiden säilyttämistä varten linnuilta suojattu tila laiturialueen välittömään läheisyyteen. Samaan tilaan sijoitetaan myös sesonkiaikaan käytössä oleva kylmäkontti. Lisäksi kalastuksenvalvonnan punnitusvaatimusten kiristyessä satamaan hankitaan tarkistettavissa oleva vaaka.
Rauman kaupunki: Rauman kalasataman kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 150 000 euroa
EMKVR:n tuki: 120 000 euroa (80 %)
Rauman kalasatamaa kehitetään investoimalla kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliiden punnitusjärjestelmään, jotka kaikki tulevat kalastajien yhteiskäyttöön.
Investoinnit palvelevat erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta. Sataman varustelutason kehittämisellä varaudutaan kasvavaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saaliiden käsittelyyn, jotka ovat tyypillisesti satoja tai tuhansia kiloja. Nykytilanteessa käsittely on työergonomian ja laatuvaatimusten kannalta hankalaa. Punnitusjärjestelmän kehittämisellä vastataan kalakaupan ja kalastuksenvalvonnan tuleviin vaatimuksiin saaliiden punnitsemista.
Säkylän kunta: Pyydyshuoltohallin laajennus
Hankkeen kokonaiskustannukset: 85 000 euroa
EMKVR:n tuki: 68 000 e (80 %)
Hankkeessa kunta rakentaa kalastajille pyydyshuoltorakennuksen Säkylän kalasatamaan. Hanke toteutetaan rakentamalla verkkovarastoon kerrosalaltaan noin 80 m2:n suuruinen laajennus pyydyksien käsittelyä varten.
Socklot Samfällighet rf: Förbättring av infrastrukturen vid Grisselö fiskehamn
Hankkeen kokonaiskustannukset: 35 500 e
EMKVR:n tuki: 28 400 euroa (80 %)
Hankkeessa investoidaan asfaltointiin ja venerampin rakentamiseen sekä aurinkopaneelien asentamiseen. Kohderyhmänä ovat kalastajat ja tavoitteena on parantaa kaupallisen kalastuksen edellytyksiä Grisselön kalasatamassa.
Ådö fiskehamns framtid rf: Ökad iskapacitet för fiske av underutnyttjade arter
Hankkeen kokonaiskustannukset: 66 079,60 euroa
EMKVR:n tuki: 52 863,68 euroa (80 %)
Ådön kalasatama on elinvoimainen satama, jossa on paljon kaiken ikäisiä aktiivisia kalastajia. Viime vuosina vajaasti hyödynnettyjen lajien (lahna, särki, muikku) kalastus on lisääntynyt. Saalista käytetään yhä enemmän ravinnoksi rehun sijaan. Hankkeessa investoidaan toiseen jääkoneeseen jääkapasiteetin lisäämiseksi ja korkean laadun varmistamiseksi.
Padasjoen kunta: Padasjoen kalasataman kunnostus ja kehittäminen
Hankkeen kokonaiskustannukset: 128 000 euroa
EMKVR:n tuki: 102 400 euroa (80 %)
Pääosin alkuperäiskuntoinen, vuonna 1997 rakennettu Padasjoen kalasatama sijaitsee Padasjoen laivarannassa. Sesonkiaikoina sataman tilat ovat maksimikäytössä ja kalojen käsittelyä joudutaan osana päivistä ajallisesti porrastamaan. Satamaan on saatu lisää nuoria kalastajia ja tulevaisuus näyttää hyvältä.
Hankkeessa kunnostetaan mm. käsittelytilojen lattioiden pinnoitukset, uusitaan rakennusten katot ja asennetaan katolle aurinkopaneelit. Myös rakennusten julkisivut maalataan ja piha-alueen asfaltoinnit uusitaan ja kaadot korjataan. Hankkeeseen sisältyy myös laiturirakenteiden korjaus ja uudistaminen, jäähdytys- sekä lämmitysjärjestelmän kehittäminen (energiatalouden parantaminen) sekä jäähiletuotantokapasiteetin lisäys.
Asikkalan kunta: Asikkalan kirkonkylän purkupaikan kehittämishanke
Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 884 euroa
EMKVR:n tuki: 82 307,20 (80 %)
Asikkalan kunnassa ei ole tällä hetkellä tarvittavia fasiliteetteja kaupallisille kalastajille. Alueella on kaupallista kalastusta, mutta ei yhtään kaupallisten kalastajien tarpeita vastaavaa purkupaikkaa tai jäähileasemaa. Aiemmissa selvityksissä parhaimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Asikkalan Kirkonkylän koulutuskeskus Salpauksen satama-alue/purkupaikka Purkupaikalle hankintaan jäähileasema ja laiturialuetta sekä valaistusta parannetaan alueen kaupallisille kalastajille sopivaksi
Kaupallisen kalastuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Kaupallisen kalastuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 6 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 471 803 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy: Kalatalouden kuljetuslogistiikan kehittäminen Kainuussa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 69 306 euroa
EMKVR:n tuki: 55 444 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on edistää kalatalouden kuljetusketjua Kainuussa parantamalla kalastajien välistä yhteistyötä, vahvistaa kalastajien liiketoiminnan kannattavuutta ja näin edistää yritystoiminnan kasvua. Kuljetuksella on iso merkitys Kainuussa, jossa maakunnan sisäiset etäisyydet ja välimatkat päämarkkinoihin ovat pitkiä. Haasteena on myös se, että keskeiset kalaa kuljettavat yritykset ovat vähentäneet tai jopa luopuneet toiminnasta. Hankkeen toimenpiteet aloitetaan tekemällä haastattelututkimus kalastajille ja muille sektorin keskeisille toimijoille, jotta saataisiin selville ne tarpeet ja pullonkaulat, joita kalatalouden logistiikassa tällä hetkellä Kainuussa on. Tämän jälkeen siirrytään käytännön toimenpiteisiin yhteistyön lisäämiseen, kuten työpajoihin ja benchmarking-matkaan. Hankkeen kolmas toimenpidekokonaisuus liittyy niihin uusiin teknologioihin, joilla voidaan parantaa kalastajien logistiikkaa ja yhteistyötä. Erilaiset sovellukset ja alustat sekä kylmäratkaisuihin liittyvät ratkaisut ovat tässä tarkastelun kohteena. Hankkeen tuloksena kainuulaisten kalataloussektorin toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja logistiikkaketjun kehittämiseen on tuotettu arvokasta tietoa. On tuotettu tietoa uusista teknologioista, joiden avulla logistiikka-ketjua voidaan tehostaa ja laatua parantaa. Hankkeen toiminta keskittyy Kainuun kunnista Kajaaniin, Kuhmoon, Paltamoon, Sotkamoon ja Suomusalmelle.
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä
Hankkeen kokonaiskustannukset: 305 662,56 euroa
EMKVR:n tuki: 244 530,05 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Vesiviljelyn yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Vesiviljelyn innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Luonnonvarakeskus: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen vesiviljelyssä ja kalastuksessa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 72 393,57 euroa
EMKVR:n tuki: 57 914,86 euroa (80 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
Itä-Suomen yliopisto: Kasvien ja mikrobien tuottamat sekundaarimetaboliitit vesihomeen torjunnassa
Hankkeen kokonaiskustannukset: 186 636 euroa
EMKVR:n tuki: 149 308 euroa (80 %)
Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen.
Luonnonvarakeskus: FLAVOVALINTA – Kirjolohen elossasäilymisen parantaminen valintajalostuksella flavobakteeria vastaan
Hankkeen kokonaiskustannukset: 123 898,20 euroa
EMKVR:n tuki: 92 772,20 euroa (74,9 %)
Flavobakteerien infektiot ovat Suomessa eniten tappioita aiheuttava bakteeriryhmä kalanviljelyn alkutuotannossa. Kirjolohen poikasviljelyssä Flavobacterium psychrophilum aiheuttaa kirjolohen kylmän veden tautia, ja Flavobacterium columnare aiheuttaa kolumnaaritautia lämpimän veden aikaan. Modernit valintajalostusohjelmat perustuvat genomiseen valintaan, jossa yksilöiden perinnöllinen potentiaali periyttää ominaisuuksia ennustetaan käyttäen luonnostaan yksilöissä esiintyvää DNAn vaihtelua. Määritys tehdään yhdistämällä tietoa kymmenistä tuhansista DNA-merkeistä sekä kaloista mitatuista ominaisuuksista. Menetelmä on tarkempi kuin perinteinen sukupuuhun perustuva valinta, ja soveltuu erinomaisesti parantamaan kaloilla tautien vastustuskykyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Luken ylläpitämään kansalliseen kirjolohen JALO-valintaohjelmaan genominen arvostelu, jolla parannetaan kirjolohen elossasäilyvyyttä sekä F. psychrophilum että F. columnare infektiota vastaan. Poikaskuolleisuuden odotetaan vähentyvän kymmeniä prosentteja jo muutaman vuoden kuluessa sekä pitkänajan kuluessa parantuvan kumulatiivisesti sukupolvesta toiseen tehtävällä valinnalla. FLAVOVALINTA vaikuttaa merkittävästi poikastuotannon ja jatkokasvatuksen kannattavuuteen, kalaterveyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä vähentää antibioottien käyttöä, jotka kaikki ovat EMKVR-ohjelman tavoitteita. Luken kansallisella valintaohjelmalla perinnöllisesti parannettu kalamateriaali pystytään helposti levittämään kaikille yrityksille, ja siten koko kalankasvatuksen arvoketjun hyödyksi.
Jalostuksen yleishyödylliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden erityistavoitteen toimenpiteestä ”Jalostuksen innovaatiot, kehittäminen ja neuvonta”. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 4 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 632 305 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Aktion Österbotten rf: Laatukalaa pakkasesta ja PFAS haltuun
Hankkeen kokonaiskustannukset: 300 000 euroa
EMKVR:n tuki: 240 000 e (80 %)
Suomalainen kuluttajalle kalan tuoreus on aina ollut laadun tae. Vähittäismyymälöiden kalatiskeiltä saa kuitenkin harvoin samana päivänä pyydettyä kalaa, koska luonnonkalan logistinen ketju on usein hyvin pitkä. Tuoreesta kalasta voidaan kuitenkin valmistaa pakastefileitä, joiden säilyvyysaika on huomattavasti tuoreita fileitä pidempi.
Hanke toteutetaan kahtena osakokonaisuutena. Ensimmäinen osakokonaisuus keskittyy pakastuksen hyödyntämiseen kotimaisen kalan tarjonnan tasaamiseksi vähittäiskauppamarkkinoilla. Toisessa osakokonaisuudessa testataan teknologisia keinoja PFAS-yhdisteiden poistamiseksi kaloista kalajauhoa mallina käyttäen.
Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 15.3.2024 määräaikaisen hakumenettelyn Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen erityistavoitteesta. Haku päättyi 1.5.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 5 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 850 888 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Maailman Luonnon Säätiö – World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto sr: Vauhtia vaellukseen II
Hankkeen kokonaiskustannukset: 342 704,50 euroa
EMKVR:n tuki: 274 163,60 euroa (80 %)
Vauhtia vaellukseen II-hanke keskittyy poistamaan virtavesistä vaellusesteitä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää kalataloutta poistamalla kalojen kutuvaellusta ja luonnollista elinkiertoa estäviä vaellusesteitä.
Vaelluskalapopulaatiot ovat maailmanlaajuisesti hälyttävästi pienentyneet ja erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa. Suomessakin lähes kaikki vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon ovat erilaiset virtavesien patorakennelmat, jotka katkaisevat vapaan uomajatkumon ja estävät vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueilleen ja sieltä pois. Suomessa vaelluskaloille esteellisiä patoja on noin 2 000–3 000, minkä lisäksi esteellisiä tierumpuja arvioidaan olevan noin 30 000.
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry: Tulosperusteisten rahoitusmallien soveltaminen kalojen lisääntymisalueiden ennallistamiseen rannikkoalueilla
Hankkeen kokonaiskustannukset: 164 249,30 (euroa)
EMKVR:n tuki: 131 399,44 euroa (80 %)
Hankkeessa kunnostetaan rannikon uhanalaisia pienvesiä ja pilotoidaan uusien, tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalavesien hoitoon. Kunnostusten suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaavat Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Kohteet valitaan aiempien kartoitusten perusteella yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Hankkeessa toteutettavat kunnostustoimet, kuten fladojen ja kluuvien kunnostaminen, tarjoavat käytännön kokeiluun tarvittavan pohjan.
Luonnonvarakeskus ja Motiva rakentavat kunnostusten seurannan tulosperusteisen rahoitusmallin, joka tarjoaa mahdollisuuden systemaattisesti seurata ja arvioida kunnostustoimien vaikutuksia sekä tulevaisuudessa rahoittaa kalojen elinympäristökunnostuksia tulosperusteisesti.
Itä-Suomen yliopisto: Tarjouskilpailujen hyödyntäminen vaellusesteiden poistamisen kustannustehokkaassa kohdentamisessa – kohti pilotointia
Hankkeen kokonaiskustannukset: 234 655,90 (euroa)
EMKVR:n tuki: 187 724,70 euroa (80 %)
Virtavesiekosysteemien ja niissä elävien sekä lisääntyvien kalavarojen tilan parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten vaellusreittien avaamista ja lisääntymisalueiden ja veden laadun parantamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.
Erityisesti vaellusesteiden poistamiset ovat hallinnollisesti raskaita ja toteutukseltaan vaikeita. Niukat resurssit tulisi kohdentaa eniten ekologisia hyötyjä tuottavien, erityisesti uhanalaisten kalalajien kantoja potentiaalisesti vahvistavien, vaellusesteiden poistoon. Virtavesien vaellusesteiden poistamisen ja käytäntöön siirtymisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa ja käytännön ohjeistusta prosessin etenemisestä. Tässä hankkeessa luodaan tietopohja menetelmän käytännön soveltamiselle Suomessa.
Menekinedistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 10.9.2024 määräaikaisen hakumenettelyn menekinedistämisen toimenpiteestä. Haku päättyi 1.11.2024. Hakumenettelyssä voitiin myöntää tukea yhteensä enintään 300 000 euroa.
Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 9 kappaletta ja tukea haettiin yhteensä 1 434 998 euroa. Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten esittelijät arvioivat kaikki hakemukset yhdessä. Valintakriteerit täyttäviä hakemuksia oli enemmän kuin käytettävissä olevaa määrärahaa, joten rahoitettavaksi valittiin eniten pisteitä saaneet hankkeet. Saman pistemäärän saaneissa hankkeissa asetettiin etusijalle ne hankkeet, joiden arvioitu vaikuttavuus suhteessa haettuun tukeen oli suurin.
Valituksi tulivat seuraavat hankkeet:
Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:
Vedestä lautaselle
Hankkeen kokonaiskustannukset: 113 651 euroa
EMKVR:n tuki 73 478 euroa (65 %)
Hankkeen tavoitteena on kehittää kalatuotteiden arvoketjua, kehittää uusia innovatiivisia kalatuotteita yhdessä kalastajien, kalajalostajien ja ammattikeittiöiden kanssa sekä kehittää tuotteita vähempiarvoisista kalalajeista tarjottavaksi ammattikeittiöihin. Tehtävät toimet hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeessa kehitetään erilaisia innovatiivisia tapoja vähemmän hyödynnettyjen kalalajien ja jalostuksen sivutuotteiden käyttämiseksi ammattikeittiöissä. Ammattikeittiöiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta he voivat tarjota hankkeessa kehitettyjä kalatuotteita asiakkailleen. Hankkeen avulla edistetään ja parannetaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja menekkiä elintarvikkeena. Tavoitteena on edistää kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta erilaisista sertifikaateista ja saada niitä käyttöön sekä parantaa laatua ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Hankkeen toimet edistävät toimialaa koskevaa vuoropuhelua sekä lisäävät alan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kansainvälisyyttä tuomalla uusia tuotteita ammattikeittiöiden kautta kansainvälisten matkailijoiden saataville. Hankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, ammattikeittiöt sekä kalatalousalan toimijat alueella. Hankkeen toimenpiteet suunnataan pääasiassa Koillismaan alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Posiolle sekä Kainuuseen, mutta viestinnän avulla pyritään tavoittamaan kala-alasta kiinnostuneita laajemminkin koko Suomen alueelta.
ProAgria Pohjois-Suomi ry: Lähikalan menekinedistäminen Perämeren alueella
Hankkeen kokonaiskustannukset: 28 528 euroa
EMKVR:n tuki: 22 822,26 euroa (80 %)
Hankkeen tarkoituksena on lähikalan menekinedistäminen kuluttajien keskuudessa videomarkkinoinnilla ja tunnettuuden lisäämisellä yleisötapahtumissa. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat: alueellinen mainoskampanja tv:ssä ja suoratoistopalvelussa, 1-2 kpl suurelle yleisölle suunnattua lähikala-aiheista tapahtumaa tai infopistettä Perämeren kalatalousalueella, kannustaa kala-alan toimijoita yhteistyöhön ja suunnittelemaan yhdessä, osallistumaan ja/tai järjestämään oma lähikala-aiheinen tapahtuma
Sodankylän kunta: Lappilaista kalaa ammattikeittiöihin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 125 000 euroa
EMKVR:n tuki: 112 500 euroa (90 %)
Lapissa on tehty määrätietoista työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Lähiruokahankintojen kasvaessa on tarve lisätä lähikalan käytön mahdollisuuksia ammattikeittiöissä, jalostusketjuja ja verkostoja. Kalastussesonkien ja ammattikeittiöiden tarpeen yhteensovittaminen vaatii työtä. Tämä hanke keskittyy lappilaisen lähikalan menekin edistämiseen, jossa tulee yhteensovittaa ammattikeittiöiden hankinnat, kalan tuotanto ja tuotejalostus, varastointi ja jakelu. Hankkeen tavoite on löytää käytännön ratkaisuja edellä mainittuihin asioihin.
Kantri ry: Digistä tehoa kalan suoramyyntiin
Hankkeen kokonaiskustannukset: 114 000 euroa
EMKVR:n tuki: 91 200 euroa (80 %)
Suoramyynnin yleisimmät vaikeudet liittyvät toiminnan aloittamiseen ja asiakaskunnan tavoittamiseen. Kalastajien kommentit kertovat, että riittävän asiakaskunnan saavuttaminen väkirikkaallakin seudulla edellyttää sinnikästä esillä oloa ja markkinointia esimerkiksi some-kanavilla. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen myös asiakkaiden suunnalta; lähellä toimivaa suoramyyntiä tekevää toimijaa ei ole helppo löytää, sillä kaikki toimijat eivät osaa markkinoida palveluitaan. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytännönläheisellä työskentelyllä digitaaliset ratkaisut pysyväksi toimintatavaksi kalastusyrityksen suoramyynnissä, jokaisen kalastusyrittäjän henkilökohtaisesti tarvitsemassa laajuudessa. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja ammattikeittiöiden luonnonkalan käyttöä kustannustehokkaasti ja kohdentamaan kysyntä ja tarjonta nykyistä paremmin. Kolme tärkeintä syytä järjestää hanke ovat 1) madaltaa kalastajan kynnystä ottaa käyttöön tehokkaampia liiketoiminnan muotoja 2) lisätä pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta 3) lisätä lähikalan käyttöä kuluttajien ja ravintoloiden keskuudessa. Hankkeessa on kaksi kokonaisuutta: 1) Verkkoselaimilla ja mobiilivälineillä toimiva ”Löydä lähikalastajasi”-karttapalvelu, josta kuluttaja voi löytää oman asuin-, mökki- tai matkailupaikkakuntansa lähimmät kalan tarjoajat. 2) Digitaalisten suoramyyntikanavien jalkauttaminen.