Kategoria: Hanke-esimerkkejä

Hankkeen kokonaiskustannukset: 394 970 euroa
EMKVR:n tuki: 315 976 euroa (80 %)

Hankkeessa kehitetään hiilineutraalin kustannustehokkaan hybridikalastusaluksen prototyyppi kaupalliseen sisävesi- ja rannikkokalastukseen. Aluksessa yhdistetään sähköinen lataushybridivoimalinja hiilineutraali energianlähde. Tavoitteena on vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tutkimusongelma keskittyy kehittämään kustannustehokkaan ja teknisesti toimivan hybridikalastusaluksen, joka yhdistää sähköiset ja hiilineutraalit energianlähteet, vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kaupallisessa kalastuksessa. Tämä vaatii monialaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään teknologinen kehitys, operatiivisen tehokkuuden parantaminen ja kestävät energiaratkaisut, sekä huomioidaan kalastusalusten käyttäjien ja sidosryhmien tarpeet, näkemykset ja asenteet hybriditeknologian käyttöönottoon.

Tutkimuskonsortioon kuuluvat Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ammattiopisto Livia. Tampereen yliopiston Mekatroniikan tutkimusryhmä koordinoi hanketta ja vastaa teknisestä suunnittelusta, prototyypin kehittämisestä ja rakentamisesta sekä kustannus-hyötyanalyysistä ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Luonnonvarakeskus vastaa viestinnästä sidosryhmille ja osallistuu kenttätesteihin. Ammattiopisto Livia vastaa kenttätestauksesta osallistuen myös prototyypin rakentamiseen ja validointiin sekä järjestäen työnäytöksiä ja demonstraatioita sidosryhmille.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 77 596,40 euroa
EMKVR:n tuki: 69 836,76 euroa (80 %)

Lännen Kalaleader / Ravakka Ry toteuttaa kesällä 2026 kaupallisille kalastajille suunnatun valtakunnallisen messu- ja seminaaritapahtuman Lahdessa. Tapahtuman teemana on kalastuksen vihreä siirtymä sekä uudet digitaaliset työvälineet. Tapahtuman tavoite on tavoittaa noin 400–500 sisävesien ja rannikon kalastajaa, esitellä heille alan uusia innovaatioita ja saada heidät pohtimaan alan tulevaisuutta kestävien polttoaineratkaisujen ja digitaalisuuden kautta.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 107 027,44 euroa
EMKVR:n tuki: 85 622 euroa (80 %)

Hankkeessa kehitetään ja viimeistellään IoT-pohjainen kalalaskuri, joka mahdollistaa rysäpyydysten saaliin reaaliaikaisen etäseurannan. Teknologian avulla kalastajat voivat tarkistaa saaliin määrän, kalojen koon ja lajin suoraan puhelimestaan tai tietokoneeltaan, mikä vähentää turhia vesillelähtöjä ja parantaa kalastuksen tehokkuutta, kannattavuutta sekä työturvallisuutta. Rysäkalastus vaatii usein pitkiä koentamatkoja merellä epävarmoissa olosuhteissa ilman tietoa saaliin määrästä. Edullinen IoT-kalalaskuri tarjoaa tähän modernin ratkaisun vähentämällä polttoaineenkulutusta ja työaikaa sekä tukemalla kalastuksen vihreää siirtymää. Samalla teknologia lisää alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa tuomalla uudenlaisia digitaalisia työkaluja perinteiseen elinkeinoon.

Vuoden 2025 aikana laitetta testataan käytännön olosuhteissa neljän ammattikalastajan rysillä Suomenlahdella ja Selkämerellä. Testijakson aikana kerätään kattavaa video- ja sensoridataa, jonka perusteella kehitetään tekoälyyn pohjautuva videon analyysityökalu kalan tunnistamiseen sekä viimeistellään laitteen tekninen dokumentaatio.

Hankkeen päätavoitteena on saattaa kalalaskuri tuotantovalmiuteen kevääseen 2026 mennessä, jotta rannikkokalastajat voivat ottaa teknologian laajasti käyttöön. Tämä mahdollistaa konkreettiset taloudelliset ja ympäristöhyödyt sekä tukee kestävän kalastuksen tavoitteita 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 153 143 euroa
EMKVR:n tuki: 122 520 euroa (80 %)

Kalojen kiertovesikasvatuksessa systeemiin voi muodostua mikrobitoiminnan myötä makuvirheitä aiheuttavia yhdisteitä, jotka herkästi kertyvät kalaan aiheuttaen epämiellyttävää maamaista makua kalaan. Kalojen makuvirheet ja niiden torjunta aiheuttavat kalankasvatukselle globaalisti merkittäviä taloudellisia tappioita.

Luonnonvarakeskus ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet kemiallisesti käsiteltyyn kuitumateriaaliin perustuvan kaappariratkaisun kalankasvatuksen makuvirheongelmien torjumiseksi. Kehitetyn kaappariratkaisun toimivuutta on tutkittu Luken Laukaan vesiviljelylaitoksella pienessä mittakaavassa. Saatuja tuloksia voidaan pitää kansainvälisestikin merkittävinä, sillä viime vuosina kiertovesikasvatuksen makuhaittojen vähentämiseksi ei ole julkaistu uusia ja merkittävästi tilannetta parantavia ratkaisuja.

Tämän hankkeen tavoitteena on jatkaa kaapparimateriaalien kehittämistä kohti kaupallista mittakaavaa. Tarkoitus on skaalata makuvirheiden kaappaamisteknologiaa Laukaan testialustalla suoritettavilla koesarjoilla. Kehitystyön onnistuessa tämän kaksivuotisen hankkeen toisena vuonna suoritetaan koe yhteistyössä suomalaisen kaupallisen kiertovesilaitoksen kanssa. Hankkeessa selvitetään myös makuvirhekaappaamisen kaupallista kannattavuutta. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 39 735,86 euroa
EMKVR:n tuki: 31 788,69 euroa (80 %)

Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 256 239 euroa
EMKVR:n tuki: 204 991 euroa (80 %)

Kasvatettu kirjolohi on tuotantoeläin, jonka luontaista käyttäytymistä ja hyvinvointia kasvatus muuttaa. Ihmisten vastuulla on pitää huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Kalojen hyvinvointi ja terveys on yritysten mielestä tärkein kehittämisen teema ja se kiinnostaa yhä enemmän myös tavallisia kuluttajia.

Kalatautien ehkäisy ja hyvinvoinnin takaavat tainnutusmenetelmät ovat monien kehittämishankkeiden ja tutkimusten aiheena. Sen sijaan kalojen eväkulumien ja selkärangan epämuodostumien estäminen hallitaan huonosti ja niitä esiintyy liikaa. Päälle näkyvät ongelmat kiinnittävät tavallisten kansalaisten huomion ja erityisesti eväkulumia voidaan käyttää myös yhtenä hyvinvoinnin mittareista.

Tämä hanke keskittyy tuotanto-olosuhteissa syntyvien eväkulumien ja selkärankavaurioiden etiologiaan, ts. syiden ja taustalla olevien tekijöiden selvittämiseen. Hankkeessa seurataan yrityksissä samoja kalaparvia alkukasvatuksesta teurastukseen ja tutkitaan yhtäaikaisesti eväkulumien ja selkärankavaurioiden ilmentymistä (mm. histologia ja röntgenkuvaukset) sekä kalojen mikrobistoa molekyylibiologisin menetelmin. Töiden päävastuussa ovat Turun yliopisto ja Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus koordinoi hanketta.   

Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroa
EMKVR:n tuki: 300 000 euroa (80 %)

Kalan käytön Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista huolimatta varsinkin kotimaisen vajaasti hyödynnetyn kalan kulutus on vähäistä. Yhtenä syynä tähän on, että markkinoilla olevien kalatuotteiden valikoima tai laatu eivät miellytä kuluttajaa. Erilaiset kalan perkuu- ja fileointijäännökset päätyvät Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen rehuksi. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kalaraaka-aineet tulisi käyttää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja hyödyntää ensisijaisesti elintarvikkeeksi.

Tässä hankkeessa päätavoitteena on lisätä kotimaisten, myös vajaasti hyödynnettyjen, kalalajien elintarvikekäyttöä, luoda uusia käyttömahdollisuuksia kalojen perkuun sivuvirroille, ja tuoda tietoa uusista kestävistä teknologisista ratkaisuista kalatalouden yrityksille. Tämä toteutetaan kehittämällä vajaasti hyödynnetyistä kaloista sekä kalasivuvirroista bioprosessointiteknologialla kestävästi tuotettuja uudenlaisia ruokatuotteita sekä ainesosia käytettäväksi elintarvikkeissa tai ravintolisissä.

Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Aktion Österbotten r.y:n yhteistyönä.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 156 512 euroa
EMKVR:n tuki: 125 209 euroa (80 %)

Viime vuosikymmenen aikana virtavesien kunnostus- ja ennallistamistoimet ovat yleistyneet Suomessa, mutta erityisesti palautettavien meri- ja järvitaimenen elinkierron onnistumisesta on yhä merkittäviä tietopuutteita. Elvytystoimien vaikuttavuutta ei ole arvioitu systemaattisesti, ja seuranta on hajanaista. Pelkkä poikastuotantopotentiaali ei riitä elvytyksen onnistumisen mittariksi vaan on olennaista ymmärtää, kuinka paljon palautettavat kannat tuottavat vaelluspoikasia ja moniko niistä palaa kutemaan.

VANA-hankkeen tavoitteena on parantaa taimenkantojen elvytys- ja hoitotoimien vaikuttavuuden arviointia kehittämällä käytännön työhön soveltuvia seurantamenetelmiä. Hankkeessa koostetaan olemassa oleva tieto vaellusseurannoista, sen menetelmistä, rajoitteista ja tietopuutteista. Lisäksi kehitetään uudenlaisia seurantaratkaisuja hyödyntäen PIT-teknologiaa ja uudemman sukupolven geneettisiä menetelmiä taimenten vaelluskäyttäytymisen, vaelluspoikastuotannon, kutukannan ja geneettisen monimuotoisuuden arvioimiseksi. Hankkeen tutkimus- ja kehitystyössä hyödynnetään mm. kahta olemassa olevaa PIT-seurantakohdetta: Helsingin Longinojaa ja Oulun Hupisaarten puroja.

Hankkeessa tuotetaan julkaistavaksi taustaselvitys seurantojen nykytilasta ja kehitystarpeista, sekä (loppu)raportti, johon kootaan kerättävien aineistojen pohjalta tarkennettuja suosituksia ja kehittämistoimenpiteitä seurantamenetelmien käytännön soveltamiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan muita julkaisuja sekä viestinnällisiä sisältöjä kohderyhmien käyttöön.

Hanke tukee KYMPPI – Kalatalouden ympäristöohjelman tavoitteita erityisesti vaelluskalojen elinkierron palauttamisen ja seurannan kehittämisen osalta. Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat kalataloushallinto, ELY-keskukset, kunnostushankkeiden toteuttajat, tutkijat, vesienhoidon asiantuntijat, vapaaehtoisjärjestöt ja vesialueiden omistajat.

Vaikuttavuutta tehdään näkyväksi raporttien, seminaarien, verkkoviestinnän ja median välityksellä.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 126 960 euroa
EMKVR:n tuki: 101 568 euroa (80 %)

Uhanalaisten vaelluskalavarojen säilyttämisen ja elvyttämisen ensisijaisena tavoitteena on turvata niiden geneettinen monimuotoisuus ja siten sopeutumiskyky luonnonvalintaa varten. Vuoksen vesistöalueella hoidettavien järvilohi- ja järvitaimenkantojen perinnöllinen muuntelu on hyvin heikko ja sukusiitosriski ilmeinen, mikä voi hankaloittaa niiden luonnonkierron synnyttämistä alkuperäisille tai uusille elinalueille. Populaatioiden perinnöllistä kapeutta voidaan laajentaa ainoastaan tuomalla niihin uusia geenimuotoja kantaristeytysten keinoin.

Tässä hankkeessa edistetään Suomen puolella lisääntyvän Hiitolanjoen järvilohikannan mukaan ottamista osaksi Saimaan järvilohen geneettistä elvyttämistä. Lisäksi kokeellisissa selvityksissä haetaan vastauksia siihen, kuinka järvilohen risteyttäminen vieraiden merilohikantojen perimää kantavien kalojen kanssa vaikuttaa syntyvien jälkeläisten elinkykyä määrittäviin ominaisuuksiin toisessa ja kolmannessa risteytyspolvessa. Taimenen osalta hankkeessa tuetaan kantaristeytysten ja tuki-istutusten keinoin Pieliseen laskevien pienten virtavesien potentiaalia villin vaeltavan taimenen palauttamiseksi. Siinä tuotetaan ja istutetaan järvi- ja purotaimenen risteymämateriaalia muutamiin valikoituihin jokiin, joista purotaimenia on pyydystetty laitosemokalastoksi. Tällä pyritään lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vaeltavan muodon esiintymistä pienissä ja paikalliseksi muuttuneissa taimenkannoissa.

Istutusten tuloksellisuutta seurataan näissä kohteissa sähkökalastuksin ja geneettisten selvitysten avulla. Molempien lohikalalajien risteytetyistä vuosiluokista tuotetaan laajapohjainen emokalareservi, jolla luodaan valmius risteytysohjelman edistämiseen ja edelleen tuotetun kalamateriaalin ottamiselle tuotannolliseen käyttöön kannanhoidollisissa tai muutoin tutkimustarkoituksissa tehtävissä istutuksissa.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 203 665,63 euroa
EMKVR:n tuki: 162 932,50 euroa (80 %)

Tässä hankkeessa pilotoidaan eDNA-menetelmin tehtävää näytteenottoa Etelä-Suomen pienvesissä sekä kehitetään ja viedään käytäntöön eDNA-menetelmän käyttökelpoisuutta vieraslajikalojen levinneisyyden selvittämiseksi ylipäätään. Hankkeen kohdelajeina käytetään EU vieraslajiluettelon haitallisia vieraslajeja aurinkoahventa ja rohmutokkoa. Saatujen tietojen avulla täydennetään tietopuutetta vieraslajikalojen, etenkin aurinkoahvenen ja rohmutokon, levinneisyydestä Etelä-Suomessa. Päivitettyjen levinneisyystietojen avulla voidaan priorisoida kiireellisimmät kohteet, joille tulisi kohdentaa poistotoimenpiteet ja näin minimoida riski näiden haitallisten vieraslajikalojen leviämisestä suurempiin järviin ja reittivesiin.  

Hankkeessa luodaan lisäksi toimiva dataputki ja yhteistyön toimintamalli Luonnonvarakeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY, tulevien Elinvoimakeskusten ja Lupa- ja Valvontavirastojen) välille haitallisia vieraslajeja koskien. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta asiantuntijoiden vahvistama tieto hävitettävistä lajeista saavuttaa tehokkaasti hävittämisestä vastuussa olevan tahon. Lisäksi ELY-keskukset laativat hankkeessa ohjeistuksen yhtenäiselle toimintamallille poistotoimenpiteiden toteuttamista koskien. Tässä hankkeessa toimintamallia pilotoidaan haitallisten vieraslajikalojen osalta, mutta toimintamalli on jatkossa sovellettavissa myös muille haitallisille akvaattisille ja terrestrisille vieraslajeille.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 46 013,30 euroa
EMKVR:n tuki: 36 810,64 euroa (80 %)

Ahvenen ja kuhan Saaristomeren pitkäaikaisseurannan pohjalta arvioidaan kestävän kalastuskuolevuuden tasoa ja kutubiomassan referenssipisteitä eli käytännössä hyvän tilan raja-arvoja. Aiempien kalastuksen vaikutuksia koskevien tutkimusten ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantojen perusteella tunnistetaan olemassa olevasta EU-tiedonkeruuaineistosta muita kalakantojen hyvää tilaa ja kalastuksen kestävyyttä kuvaavia, EU:n Meristrategiadirektiivin kriteereihin sopivia indikaattoreita. Erityisesti keskitytään kannan kokojakaumiin perustuviin indikaattoreihin, joita tietoja on runsaasti saatavilla.

Kalastuksen vaikutusten tunnistaminen käyttökelpoisilla indikaattoreilla auttaa viranomaisia osoittamaan ongelmallisia pyyntialueita ja kalastusmuotoja, ja kohdistamaan niihin toimenpiteitä kalastuksen kestävyyden lisäämiseksi, mutta toisaalta myös kohteita, joissa kalastus on kestävällä tasolla ja kalakanta hyvässä tilassa, sekä kohteita, jotka kestäisivät nykyistä voimakkaampaa kalastusta. Indikaattoreiden kehittäminen EU-tiedonkeruun olemassa olevasta ja edelleen kertyvästä aineistosta on kustannustehokasta ja hyödyttää kalastuksen ohjausta kestävältä pohjalta.

Hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä: 35 975 euroa
EMKVR:n tuki: 28 780 euroa (80 %)

Hauelle ja ahvenelle hyvin soveltuvat lisääntymisalueet ovat vähentyneet ja niiden laatu on heikentynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Monesti kutualueen toimimattomuus ja huono poikastuotto ovat kiinni hyvin pienistä ja korjattavissa olevista asioista: kalojen pääsy kohteelle on estynyt tai liian rajoittunut tai kohteen lämpötalous on pilattu liiallisella avaamisella. Myös sopivasta kutualustasta on joskus pulaa. Usein näihin haasteisiin voidaan vastata hyvin pienillä, jopa täysin käsivaraisilla kunnostustoimilla ja talkootyötä hyödyntäen. 

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa nimenomaan pieniä ja hyvin edullisia, mutta silti vaikuttavia kunnostustoimia, kuten vaellusesteiden poistoja, kynnysten palauttamisia tai turotuksia, erityisesti haukien ja ahventen lisääntymisen edistämiseksi rannikolla

Hankkeen kokonaiskustannukset: 375 000 euroa
EMKVR:n tuki 300 000 euroa (80 %)

Hankkeen tavoitteena on parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, integroida kalatalouden koulutus osaksi elintarviketekniikan suuntautumista Turun AMK:ssa, kehittää alan julkisuuskuvaa ja edistää verkostoitumista alan toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta uusien modernien jalostustekniikoiden ja laadun kehittämisen avulla.

Hankkeessa keskitytään kolmeen toimenpiteeseen:

1. Vetovoimakampanja: Modernisoidaan kalatalouden imagoa ja lisätään alan houkuttelevuutta markkinointikampanjoiden avulla.
2. Yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen: Luodaan osaamisfoorumi ja järjestetään verkostoitumistapahtumia alan toimijoiden ja kouluttajien välillä.
3. AMK-tasoisen koulutuksen kehittäminen: Käynnistetään kalatalouden elintarvikeosaamiseen keskittyvä koulutuspolku Turun AMK:ssa ja tarjotaan avoimen AMK:n opintojaksoja kaikille kiinnostuneille.

Hanke parantaa kalatalouskoulutuksen vetovoimaisuutta, vähentää osaajapulaa ja edistää alan kestävää kasvua. Se vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alan toimijoiden välillä sekä tukee kalatalousalan innovaatioita ja kansainvälistymistä. Hankkeessa kehitetään kalanjalostusalan AMK-tason koulutuspolku uusille osaajille ja avoimen AMK:n koulutusta alalla jo olevien ammattilaisten osaamisen kasvattamiseksi.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 19 885 euroa
EMKVR:n tuki: 15 908 euroa (80 %)

Kalajokisuulla ei ole kalastajille tilaa, josta saisi jäitä kalojen ja nahkiaisten säilöntää varten. Etelänkylän jako- ja kalastuskunta on rakentamassa kalastajille huoltorakennusta omaan satamaan, mihin tarvitaan lisäksi jääkone, joka on käytössä jokaiselle Kalajoen ammattikalastajalle samoilla ehdoilla. Huoltorakennusta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa myös kalastajille muihin tukitoimiin esimerkiksi kalojen ja nahkiaisten varastointiin ja noutopisteeksi.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 16 000 euroa
EMKVR:n tuki: 12 800 euroa (80 %)

Lumijoen Varjakan sataman Kalahallin kiskonosturin hankinta. Vajaasti hyödynnettyjä vähempiarvioisia kalalajeja (särki, lahna, säynävä, hauki) olisi saatavilla runsaasti, mutta niitä ei voida juurikaan hyödyntää nosturin puutteen takia, vaan joudutaan keskittymään arvokkaampien kalalajien hyödyntämiseen. Tällä hetkellä kalasaaliit nostetaan käsin veneestä laiturille ja kannetaan halliin. Hankkeessa investoidaan kiskonosturiin ja sen asennukseen. Näin helpotetaan ja nopeutetaan saaliin liikuttelua suoraan veneestä kalahalliin. Hanke edistää erityisesti kalan elintarvikekäytön lisäämistä ja vähempiarvoisten kalalajien hyödyntämistä.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 610 000 euroa
EMKVR:n tuki: 488 000 euroa (80 %)

Hankkeessa rakennetaan Ådön kalasatamaan uusi laituri ja kylmävarasto erillisellä tilalla kalastusvälineiden säilyttämistä varten. Lisäksi asennetaan 1–2 vesipistettä varmistamaan hygieenisen ja sujuvan makeanveden saanti.  

Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 000 euroa
EMKVR:n tuki: 81 600 euroa (80 %)

Kattelussaaren kalankäsittelykonttihankkeen tarkoituksena on hankkia uudenlainen kalankäsittelykontti sekä kunnostaa osakaskunnan vanhan jäähileaseman jäähilekone, sosiaalitilat, kylmälaitteet, sähköt (aurinkosähköjärjestelmä) ja (jäte)vesijärjestelmä. Uusi kalankäsittelynkontti lisää kalastajien välistä yhteistyötä, parantaa sisävesikalatuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä sekä kehittää uusia toimintatapoja. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 25 970,04 euroa
EMKVR:n tuki: 20 456 euroa (80 %)

Trullevin kalasatamaan hankitaan uusi toimintavarma jäähilekone, joka on kaikkien Trullevin kalasatamaa käyttävien kaupallisten kalastajien käytettävissä käyttömaksua vastaan. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 104 000 e
EMKVR:n tuki: 83 200 euroa (80 %)

Hankkeessa rakennetaan kalasammioiden säilyttämistä varten linnuilta suojattu tila laiturialueen välittömään läheisyyteen. Samaan tilaan sijoitetaan myös sesonkiaikaan käytössä oleva kylmäkontti. Lisäksi kalastuksenvalvonnan punnitusvaatimusten kiristyessä satamaan hankitaan tarkistettavissa oleva vaaka. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 150 000 euroa
EMKVR:n tuki: 120 000 euroa (80 %)

Rauman kalasatamaa kehitetään investoimalla kääntöpuominosturiin, laituriin ja saaliiden punnitusjärjestelmään, jotka kaikki tulevat kalastajien yhteiskäyttöön.  

Investoinnit palvelevat erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta. Sataman varustelutason kehittämisellä varaudutaan kasvavaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saaliiden käsittelyyn, jotka ovat tyypillisesti satoja tai tuhansia kiloja. Nykytilanteessa käsittely on työergonomian ja laatuvaatimusten kannalta hankalaa. Punnitusjärjestelmän kehittämisellä vastataan kalakaupan ja kalastuksenvalvonnan tuleviin vaatimuksiin saaliiden punnitsemista. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 85 000 euroa
EMKVR:n tuki: 68 000 e (80 %)

Hankkeessa kunta rakentaa kalastajille pyydyshuoltorakennuksen Säkylän kalasatamaan. Hanke toteutetaan rakentamalla verkkovarastoon kerrosalaltaan noin 80 m2:n suuruinen laajennus pyydyksien käsittelyä varten. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 35 500 e
EMKVR:n tuki: 28 400 euroa (80 %)

Hankkeessa investoidaan asfaltointiin ja venerampin rakentamiseen sekä aurinkopaneelien asentamiseen. Kohderyhmänä ovat kalastajat ja tavoitteena on parantaa kaupallisen kalastuksen edellytyksiä Grisselön kalasatamassa.  

Hankkeen kokonaiskustannukset: 66 079,60 euroa
EMKVR:n tuki: 52 863,68 euroa (80 %)

Ådön kalasatama on elinvoimainen satama, jossa on paljon kaiken ikäisiä aktiivisia kalastajia. Viime vuosina vajaasti hyödynnettyjen lajien (lahna, särki, muikku) kalastus on lisääntynyt. Saalista käytetään yhä enemmän ravinnoksi rehun sijaan. Hankkeessa investoidaan toiseen jääkoneeseen jääkapasiteetin lisäämiseksi ja korkean laadun varmistamiseksi. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 128 000 euroa
EMKVR:n tuki: 102 400 euroa (80 %)

Pääosin alkuperäiskuntoinen, vuonna 1997 rakennettu Padasjoen kalasatama sijaitsee Padasjoen laivarannassa. Sesonkiaikoina sataman tilat ovat maksimikäytössä ja kalojen käsittelyä joudutaan osana päivistä ajallisesti porrastamaan. Satamaan on saatu lisää nuoria kalastajia ja tulevaisuus näyttää hyvältä.   

Hankkeessa kunnostetaan mm. käsittelytilojen lattioiden pinnoitukset, uusitaan rakennusten katot ja asennetaan katolle aurinkopaneelit.  Myös rakennusten julkisivut maalataan ja piha-alueen asfaltoinnit uusitaan ja kaadot korjataan. Hankkeeseen sisältyy myös laiturirakenteiden korjaus ja uudistaminen, jäähdytys- sekä lämmitysjärjestelmän kehittäminen (energiatalouden parantaminen) sekä jäähiletuotantokapasiteetin lisäys. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 102 884 euroa
EMKVR:n tuki: 82 307,20 (80 %)

Asikkalan kunnassa ei ole tällä hetkellä tarvittavia fasiliteetteja kaupallisille kalastajille. Alueella on kaupallista kalastusta, mutta ei yhtään kaupallisten kalastajien tarpeita vastaavaa purkupaikkaa tai jäähileasemaa. Aiemmissa selvityksissä parhaimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Asikkalan Kirkonkylän koulutuskeskus Salpauksen satama-alue/purkupaikka Purkupaikalle hankintaan jäähileasema ja laiturialuetta sekä valaistusta parannetaan alueen kaupallisille kalastajille sopivaksi 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 69 306 euroa
EMKVR:n tuki: 55 444 euroa (80 %)

Hankkeen tavoitteena on edistää kalatalouden kuljetusketjua Kainuussa parantamalla kalastajien välistä yhteistyötä, vahvistaa kalastajien liiketoiminnan kannattavuutta ja näin edistää yritystoiminnan kasvua. Kuljetuksella on iso merkitys Kainuussa, jossa maakunnan sisäiset etäisyydet ja välimatkat päämarkkinoihin ovat pitkiä. Haasteena on myös se, että keskeiset kalaa kuljettavat yritykset ovat vähentäneet tai jopa luopuneet toiminnasta. Hankkeen toimenpiteet aloitetaan tekemällä haastattelututkimus kalastajille ja muille sektorin keskeisille toimijoille, jotta saataisiin selville ne tarpeet ja pullonkaulat, joita kalatalouden logistiikassa tällä hetkellä Kainuussa on. Tämän jälkeen siirrytään käytännön toimenpiteisiin yhteistyön lisäämiseen, kuten työpajoihin ja benchmarking-matkaan. Hankkeen kolmas toimenpidekokonaisuus liittyy niihin uusiin teknologioihin, joilla voidaan parantaa kalastajien logistiikkaa ja yhteistyötä. Erilaiset sovellukset ja alustat sekä kylmäratkaisuihin liittyvät ratkaisut ovat tässä tarkastelun kohteena. Hankkeen tuloksena kainuulaisten kalataloussektorin toimijoiden yhteistyö on tiivistynyt ja logistiikkaketjun kehittämiseen on tuotettu arvokasta tietoa. On tuotettu tietoa uusista teknologioista, joiden avulla logistiikka-ketjua voidaan tehostaa ja laatua parantaa. Hankkeen toiminta keskittyy Kainuun kunnista Kajaaniin, Kuhmoon, Paltamoon, Sotkamoon ja Suomusalmelle.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 305 662,56 euroa
EMKVR:n tuki: 244 530,05 euroa (80 %)

Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 72 393,57 euroa
EMKVR:n tuki: 57 914,86 euroa (80 %)

Hankkeen tavoitteena on kehittää edullista tekniikkaa hylkeiden havainnointiin kalastuspyydysten ja kalanviljelylaitosten ympäristössä sekä tuottaa objektiivista tietoa hylkeiden aiheuttamista haitoista kalataloudelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa hyljevahinkojen torjuntaa ja kehittää uusia, edullisempia karkotusmenetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljevapaiden alueiden muodostamisessa ja hylkeiden aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 186 636 euroa
EMKVR:n tuki: 149 308 euroa (80 %)

Hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa mallinnetaan laskennallisin menetelmin vesihomeen pintaproteiinit ja etsitään vastineita tietokannoista. Toisessa vaiheessa mallinnuksen avulla löydetyistä vesihomeen kasvua estävistä proteiineista identifioidaan kandidaatti-inhibiittoreita ja niitä testataan elatusaineissa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään yhteneväisyyksiä kalojen ihon bakteeriyhteisöihin terveillä ja sairastuneilla kaloilla. Hankkeessa odotetaan saatavan pohjatietoa mikrobipohjaisten, vesihometta inhiboivien yhdisteiden tunnistamiseen ja jatkokehittämiseen. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 123 898,20 euroa
EMKVR:n tuki: 92 772,20 euroa (74,9 %)

Flavobakteerien infektiot ovat Suomessa eniten tappioita aiheuttava bakteeriryhmä kalanviljelyn alkutuotannossa. Kirjolohen poikasviljelyssä Flavobacterium psychrophilum aiheuttaa kirjolohen kylmän veden tautia, ja Flavobacterium columnare aiheuttaa kolumnaaritautia lämpimän veden aikaan. Modernit valintajalostusohjelmat perustuvat genomiseen valintaan, jossa yksilöiden perinnöllinen potentiaali periyttää ominaisuuksia ennustetaan käyttäen luonnostaan yksilöissä esiintyvää DNAn vaihtelua. Määritys tehdään yhdistämällä tietoa kymmenistä tuhansista DNA-merkeistä sekä kaloista mitatuista ominaisuuksista. Menetelmä on tarkempi kuin perinteinen sukupuuhun perustuva valinta, ja soveltuu erinomaisesti parantamaan kaloilla tautien vastustuskykyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää Luken ylläpitämään kansalliseen kirjolohen JALO-valintaohjelmaan genominen arvostelu, jolla parannetaan kirjolohen elossasäilyvyyttä sekä F. psychrophilum että F. columnare infektiota vastaan. Poikaskuolleisuuden odotetaan vähentyvän kymmeniä prosentteja jo muutaman vuoden kuluessa sekä pitkänajan kuluessa parantuvan kumulatiivisesti sukupolvesta toiseen tehtävällä valinnalla. FLAVOVALINTA vaikuttaa merkittävästi poikastuotannon ja jatkokasvatuksen kannattavuuteen, kalaterveyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä vähentää antibioottien käyttöä, jotka kaikki ovat EMKVR-ohjelman tavoitteita. Luken kansallisella valintaohjelmalla perinnöllisesti parannettu kalamateriaali pystytään helposti levittämään kaikille yrityksille, ja siten koko kalankasvatuksen arvoketjun hyödyksi.   

Hankkeen kokonaiskustannukset: 300 000 euroa
EMKVR:n tuki: 240 000 e (80 %)

Suomalainen kuluttajalle kalan tuoreus on aina ollut laadun tae. Vähittäismyymälöiden kalatiskeiltä saa kuitenkin harvoin samana päivänä pyydettyä kalaa, koska luonnonkalan logistinen ketju on usein hyvin pitkä. Tuoreesta kalasta voidaan kuitenkin valmistaa pakastefileitä, joiden säilyvyysaika on huomattavasti tuoreita fileitä pidempi. 

Hanke toteutetaan kahtena osakokonaisuutena. Ensimmäinen osakokonaisuus keskittyy pakastuksen hyödyntämiseen kotimaisen kalan tarjonnan tasaamiseksi vähittäiskauppamarkkinoilla. Toisessa osakokonaisuudessa testataan teknologisia keinoja PFAS-yhdisteiden poistamiseksi kaloista kalajauhoa mallina käyttäen. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 342 704,50 euroa
EMKVR:n tuki: 274 163,60 euroa (80 %)

Vauhtia vaellukseen II-hanke keskittyy poistamaan virtavesistä vaellusesteitä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää kalataloutta poistamalla kalojen kutuvaellusta ja luonnollista elinkiertoa estäviä vaellusesteitä. 

Vaelluskalapopulaatiot ovat maailmanlaajuisesti hälyttävästi pienentyneet ja erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa. Suomessakin lähes kaikki vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon ovat erilaiset virtavesien patorakennelmat, jotka katkaisevat vapaan uomajatkumon ja estävät vaelluskalojen pääsyn lisääntymisalueilleen ja sieltä pois. Suomessa vaelluskaloille esteellisiä patoja on noin 2 000–3 000, minkä lisäksi esteellisiä tierumpuja arvioidaan olevan noin 30 000. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 164 249,30 (euroa)
EMKVR:n tuki: 131 399,44 euroa (80 %)

Hankkeessa kunnostetaan rannikon uhanalaisia pienvesiä ja pilotoidaan uusien, tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalavesien hoitoon. Kunnostusten suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaavat Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Kohteet valitaan aiempien kartoitusten perusteella yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. 

Hankkeessa toteutettavat kunnostustoimet, kuten fladojen ja kluuvien kunnostaminen, tarjoavat käytännön kokeiluun tarvittavan pohjan.  

Luonnonvarakeskus ja Motiva rakentavat kunnostusten seurannan tulosperusteisen rahoitusmallin, joka tarjoaa mahdollisuuden systemaattisesti seurata ja arvioida kunnostustoimien vaikutuksia sekä tulevaisuudessa rahoittaa kalojen elinympäristökunnostuksia tulosperusteisesti. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 234 655,90 (euroa)
EMKVR:n tuki: 187 724,70 euroa (80 %)

Virtavesiekosysteemien ja niissä elävien sekä lisääntyvien kalavarojen tilan parantaminen edellyttää useita toimenpiteitä, kuten vaellusreittien avaamista ja lisääntymisalueiden ja veden laadun parantamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.  

Erityisesti vaellusesteiden poistamiset ovat hallinnollisesti raskaita ja toteutukseltaan vaikeita. Niukat resurssit tulisi kohdentaa eniten ekologisia hyötyjä tuottavien, erityisesti uhanalaisten kalalajien kantoja potentiaalisesti vahvistavien, vaellusesteiden poistoon. Virtavesien vaellusesteiden poistamisen ja käytäntöön siirtymisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoa ja käytännön ohjeistusta prosessin etenemisestä. Tässä hankkeessa luodaan tietopohja menetelmän käytännön soveltamiselle Suomessa. 

Hankkeen kokonaiskustannukset: 113 651 euroa
EMKVR:n tuki 73 478 euroa (65 %)

Hankkeen tavoitteena on kehittää kalatuotteiden arvoketjua, kehittää uusia innovatiivisia kalatuotteita yhdessä kalastajien, kalajalostajien ja ammattikeittiöiden kanssa sekä kehittää tuotteita vähempiarvoisista kalalajeista tarjottavaksi ammattikeittiöihin. Tehtävät toimet hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista. Hankkeessa kehitetään erilaisia innovatiivisia tapoja vähemmän hyödynnettyjen kalalajien ja jalostuksen sivutuotteiden käyttämiseksi ammattikeittiöissä. Ammattikeittiöiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta he voivat tarjota hankkeessa kehitettyjä kalatuotteita asiakkailleen. Hankkeen avulla edistetään ja parannetaan vajaasti hyödynnettyjen kalalajien saatavuutta ja menekkiä elintarvikkeena. Tavoitteena on edistää kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajille. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta erilaisista sertifikaateista ja saada niitä käyttöön sekä parantaa laatua ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Hankkeen toimet edistävät toimialaa koskevaa vuoropuhelua sekä lisäävät alan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kansainvälisyyttä tuomalla uusia tuotteita ammattikeittiöiden kautta kansainvälisten matkailijoiden saataville. Hankkeen toteuttajina ovat Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, ammattikeittiöt sekä kalatalousalan toimijat alueella. Hankkeen toimenpiteet suunnataan pääasiassa Koillismaan alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Posiolle sekä Kainuuseen, mutta viestinnän avulla pyritään tavoittamaan kala-alasta kiinnostuneita laajemminkin koko Suomen alueelta.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 28 528 euroa
EMKVR:n tuki: 22 822,26 euroa (80 %)

Hankkeen tarkoituksena on lähikalan menekinedistäminen kuluttajien keskuudessa videomarkkinoinnilla ja tunnettuuden lisäämisellä yleisötapahtumissa. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat: alueellinen mainoskampanja tv:ssä ja suoratoistopalvelussa, 1-2 kpl suurelle yleisölle suunnattua lähikala-aiheista tapahtumaa tai infopistettä Perämeren kalatalousalueella, kannustaa kala-alan toimijoita yhteistyöhön ja suunnittelemaan yhdessä, osallistumaan ja/tai järjestämään oma lähikala-aiheinen tapahtuma

Hankkeen kokonaiskustannukset: 125 000 euroa
EMKVR:n tuki: 112 500 euroa (90 %)

Lapissa on tehty määrätietoista työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Lähiruokahankintojen kasvaessa on tarve lisätä lähikalan käytön mahdollisuuksia ammattikeittiöissä, jalostusketjuja ja verkostoja. Kalastussesonkien ja ammattikeittiöiden tarpeen yhteensovittaminen vaatii työtä. Tämä hanke keskittyy lappilaisen lähikalan menekin edistämiseen, jossa tulee yhteensovittaa ammattikeittiöiden hankinnat, kalan tuotanto ja tuotejalostus, varastointi ja jakelu. Hankkeen tavoite on löytää käytännön ratkaisuja edellä mainittuihin asioihin.

Hankkeen kokonaiskustannukset: 114 000 euroa
EMKVR:n tuki: 91 200 euroa (80 %)

Suoramyynnin yleisimmät vaikeudet liittyvät toiminnan aloittamiseen ja asiakaskunnan tavoittamiseen. Kalastajien kommentit kertovat, että riittävän asiakaskunnan saavuttaminen väkirikkaallakin seudulla edellyttää sinnikästä esillä oloa ja markkinointia esimerkiksi some-kanavilla. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen myös asiakkaiden suunnalta; lähellä toimivaa suoramyyntiä tekevää toimijaa ei ole helppo löytää, sillä kaikki toimijat eivät osaa markkinoida palveluitaan.  Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytännönläheisellä työskentelyllä digitaaliset ratkaisut pysyväksi toimintatavaksi kalastusyrityksen suoramyynnissä, jokaisen kalastusyrittäjän henkilökohtaisesti tarvitsemassa laajuudessa. Tarkoituksena on lisätä kuluttajien ja ammattikeittiöiden luonnonkalan käyttöä kustannustehokkaasti ja kohdentamaan kysyntä ja tarjonta nykyistä paremmin. Kolme tärkeintä syytä järjestää hanke ovat 1) madaltaa kalastajan kynnystä ottaa käyttöön tehokkaampia liiketoiminnan muotoja 2) lisätä pienimuotoisten kalastusyritysten kannattavuutta 3) lisätä lähikalan käyttöä kuluttajien ja ravintoloiden keskuudessa. Hankkeessa on kaksi kokonaisuutta: 1) Verkkoselaimilla ja mobiilivälineillä toimiva ”Löydä lähikalastajasi”-karttapalvelu, josta kuluttaja voi löytää oman asuin-, mökki- tai matkailupaikkakuntansa lähimmät kalan tarjoajat. 2) Digitaalisten suoramyyntikanavien jalkauttaminen.