EU-rahalla vauhtia suomalaisen kalatalouden kehitykseen – kilpailukyky ja kestävyys vahvistuivat EMKR-rahoituksen ansiosta
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettiin monipuolisesti kalatalouden yritysten investointeja, yleishyödyllisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, paikallista kehittämistä, meripolitiikkaa ja viranomaistoimia. Hankkeiden kirjo ulottui innovaatio-ohjelmista kalastajien koulutushankkeisiin ja miljoonien eurojen vesiviljelylaitoksista ja kalajauhotehtaista kalastajien pieniin pyydysinvestointeihin.
3 300 hanketta ja 140 miljoonaa euroa julkista rahoitusta
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena oli tukea kalatalouden kilpailukykyä, uudistumista, kestävyyttä ja tehokasta hallintoa. EMKR-ohjelmasta tuettiin monipuolisesti kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointi- ja kehittämishankkeita, kalatalouden ympäristötoimia, paikallista kehittämistä sekä meripolitiikkaa ja viranomaistoimia.
Kaikkiaan ohjelmasta rahoitettiin noin 3 300 hanketta. Julkista rahoitusta käytettiin noin 140 miljoonaa euroa ja yksityistä rahaa yli 90 miljoonaa euroa. EMKR:n rahoitus vivutti siis merkittävästi myös yksityistä rahoitusta erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa.
Tuloksina yrityksiä hyödyttäviä innovaatioita ja suomalaista kalataloutta tukevia investointeja
Merkittävimpiä rahoituksella aikaan saatuja tuloksia olivat kalatalouden innovaatio-ohjelmien kokonaisuus sekä lukuisat investointihankkeet kalastuksessa, vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa. Innovaatio-ohjelmissa pyrittiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ratkomaan elinkeinon kohtaamia haasteita ja luomaan mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Kalatalouden ympäristöohjelmassa keskityttiin kalavarojen elinvoimaisuuden parantamiseen.
”Kalatalouden innovaatio-ohjelmissa luotiin rakenteita julkisen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Ohjelmat ovat tuottaneet konkreettisia, laajasti alan yrityksiä hyödyttäviä tuloksia, kuten rannikkokalastusta suojaavat hyljekarkottimet. Ohjelmissa kehitettyjä uusia ja innovatiivisia teknologioita on myös kaupallistettu menestyksekkäästi uudeksi yritystoiminnaksi, kuten Hailian nyhtökalatuotteet ja vesiviljelyn osittaisen kiertovesikasvatuksen PaRAS-teknologia osoittavat”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Investointihankkeissa rahoitettiin niin suuria kuin pieniäkin hankkeita. Esimerkiksi EMKR-tuen avulla perustetut kalajauhotehtaat ovat parantaneet silakan kalastuksen kannattavuutta. Suuria investointeja ovat olleet myös vesiviljelyn kiertovesilaitokset. Kalastuksessa ja kalan jalostuksessa on panostettu vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käytön lisäämiseen. Myös kalasatamia on kehitetty niin rannikolla kuin sisävesillä ympäri Suomen. Kalastuksen jatkuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä on turvattu tukemalla lukuisia pieniä investointeja hylkeenkestävistä pyydyksistä ja vähäpäästöisistä perämoottoreista kalankäsittelytiloihin. Paikallisen kehittämisen hankkeissa tuettiin mm. uusien kalastajien alalle tuloa mestari-kisälli-mallin avulla.
Ohjelmakauden viimeiset hankkeet päättyivät vuonna 2023. Suomi hyödynsi saamansa EU-rahoituksen täysimääräisesti. Kalatalouden rahoitus jatkuu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027.
EMKR lyhyesti:
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020
Rahoitettuja hankkeita: noin 3 300
Julkinen tuki: noin 146 miljoonaa euroa, sisältää EU-rahoitusta sekä kansallista rahoitusosuutta ja kuntien rahoitusta
Hankkeiden vivuttama yksityinen rahoitus: noin 90 miljoonaa euroa