Kalankasvattajien kesäpäivillä esillä laaja kattaus kehittämistyön tuloksista
EMKVR-ohjelman hankkeet olivat isosti esillä Suomen Kalankasvattajaliiton kuudensilla kesäpäivillä Turussa 28.-29. elokuuta. Tilaisuudesta teki juhlavan se, että samanaikaisesti Suomen Kalankasvattajaliitto juhli 60-vuotista työtään kalankasvatuksen edunvalvojana. Valtiovallan tervehdyksen paikan päälle toi pääministeri Petteri Orpo.
Hylkeiden torjunnasta kuultiin neljä alustusta. Laitakarin Kalan Timo Karjalainen esitteli erilaisia vaihtoehtoja, erityisesti karkottimia. Uusien karkottimien tuottamaa ääntä voidaan vaihdella ja ohjata etänä hylkeiden tottumisen estämiseksi. Kehitteillä on ratkaisuita, joissa toimintaa voisivat ohjata kameran tai kaikuluotaimen havainnot. Tämä säästäisi muuten suurta sähkönkulutusta ja vähentäisi vedenalaista melua. Näistä tullaan kuulemaan lisää myöhemmin, sillä vastikään on käynnistynyt EMKVR-hanke kalastuksen ja vesiviljelyn hyljevahinkojen vähentämiseksi uusin menetelmin. Hankkeesta kertoi Luken Esa Lehtonen.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt kasvuun Suomessa, kun uusia ympäristölupia on myönnetty erityisesti merialueelle. Tilannetta kuvattiin MMM:n Risto Lampisen esityksessä. Samanaikaisesti etsitään uusia alueita, joissa kalaa voisi kasvattaa suuriakin määriä ympäristön hyvän tilan tavoitteiden vaarantumatta. Luken Lauri Niskasen ja Markus Kankaisen esitykset päivittivät tiedon siitä, mitä tapahtuu sijainninohjauksen ja Metsähallituksen vesien käytön edistämisen hankkeissa.
Kalojen hyvinvoinnin ja terveyden merkitys yrityksille on aina ollut suuri. Kaloja hoitavat, ruokkivat, rokottavat ja käsittelevät kasvattajat näkevät hyvinvoivan eläimen merkityksen ja kuluttajat pitävät eläinten hyvinvointia entistä tärkeämpänä. Ruokaviraston Anna-Maria Eriksson-Kallio kertoi, että vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) uudistetaan suosittu Terve Kala -kirja. Luken Antti Kause esitteli onnistunutta EU-hanketta AquaIMPACT, jossa Savon Taimenen emokalastosta etsittiin genomisen valinnan menetelmillä (modernia molekyylibiologiaa hyödyntävää tekniikkaa) flavobakteereita paremmin kestäviä yksilöitä. Työ näyttäisi poikivan jo käytännön hyötyjä yritykselle. Myös Luke tulee lisäämään flavobakteerin vastustuskykyä JALO-ohjelman kaloilla.
Antti Forsman Liviasta päivitti tiedot koulutuksen saralta. Kalatalouden koulutusta peranneen selvityshenkilön raportti on valmis, mutta käytännön toimet tuntuvat menevän jopa päinvastaiseen, epätoivottuun suuntaan. Mika Seppälä (Wesi Solutions) esitteli tekoälyn mahdollisuuksista vesiviljelyssä. Hän on yhdistänyt kokemustaan tekoälyn käytöstä teollisuudesta sekä vaiheita Kuhinan RAS-laitoksella, ja rakentanut Wesi-ohjausjärjestelmää, jonka kokeilut kalankasvatuslaitoksilla on alkanut.
Nämä ja 7 muuta esitystä löytyvät Suomen Kalankasvattajaliiton sivuilta https://www.kalankasvatus.fi/kesapaivat-2024/
Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus