Kalasatamat ovat paikallisen kalantuotannon perusta

Kalasatamat ovat kalatalouden tuotantoketjun kannalta elintärkeitä ja kun niihin investoidaan, hyötyy siitä laaja joukko toimijoita niin suoraan kuin välillisestikin. Esittelemme kaksi julkista kalasatamaa, Reposaaren sataman Porissa ja Tuomaraisten sataman Taivassalossa, jotka ovat saaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukea kalasataman kehittämiseen.

Saapuessani Reposaaren kalasatamaan näen ensimmäisenä palvelukeskuksessa sijaitsevat kalaravintola Merimestan, jonka noutopöytä notkuu erilaisista herkuista, sekä kalamyymälän, jossa myydään paikallista kalaa ja kalatuotteita. Juhlavuosi on tulossa, sillä aikanaan rakennerahaston tuella rakennettu palvelukeskus täyttää pian 20 vuotta. Samaisesta rakennuksesta löydän myös toimistostaan Markku Saihan, joka on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa kalasataman rakennushankkeita.

Saiha kertoo, että Reposaaressa on ollut kalastusta aina ja satamakin on ollut pystyssä jo 60-luvulta saakka. Tällä hetkellä kalasatamassa toimii Merimestan kalaravintola ja -kauppa, silakan jalostusyritys Reposaaren Lajittelu ja Fileointi, Selkämeren Jää, kolme troolaria ja parisenkymmentä kalastajaa, joista puolet on päätoimisia. Kalasatamassa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli kymmenen kehityshanketta, joista tämän rahoituskauden hankkeita ovat jalostusyrityksen toimitilojen ja kalasataman viestinnän kehittäminen, rakenteilla oleva pyydysten huoltohalli sekä pian alkava purkulaiturin rakentaminen veneiden kylmäkonttien siirtelyyn ja kulunvalvonnan parantaminen.

Kalasataman omistaa Porin kaupunki ja se on yksi hankkeiden rahoittajista EMKR:n ja valtion rinnalla. Kalasataman kehittämisessä jo pitkään mukana ollut Saiha kertoo, kuinka kalasataman uudistaminen on välttämätöntä, jotta se säilyy elinvoimaisena. Kalasataman tulee palvella myös kalatalouden muuttuessa, kun kalastajat siirtyvät uusiin kalastusmenetelmiin ja kalalajeihin. Esimerkiksi tämän hetken trendi on silakan kasvava elintarvikekäyttö, mikä lisää kysyntää korkeampilaatuiselle ja pidemmälle jalostetulle silakalle.

Matkani Reposaaresta jatkuu Taivassaloon, jossa muutaman kilometrin päässä kirkonkylältä löydän tien päästä Länsi-Rannikon kalan jalostuslaitoksen. Ensi näkemältä satama vaikuttaa yksityiseltä, mutta todellisuudessa kyse on julkisesta Tuomaraisten kalasatamasta. Kalastajien käsittely-, pakastus- ja varastotilat kalastajille ovat vain samassa rakennuksessa kuin osa Länsi-Rannikon kalan toimitiloista. Kalasatamahankkeet ovatkin toteutuneet tiiviissä yhteistyössä Taivassalon kunnan, Länsi-Rannikon kalan ja paikallisten kalastajien kanssa. Kalasatamasta ja sitä koskevista hankkeista minulle on tarkemmin kertomassa Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sekä Länsi-Rannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu ja Ivar Kiil.

Tuomaraisten kalasatamassa toimii noin kolmekymmentä päätoimista kalastajaa. Satamassa operoi myös 4−6 silakkatroolaria, joiden saaliit Länsi-Rannikon kala jalostaa. Jalostusyritys ostaa kalaa myös lähialueen kalastajilta, jotka kalastavat rysillä tai pienemmillä troolareilla. Jalostuslaitoksella kala tyypillisesti fileoidaan tai pakastetaan ja viedään esimerkiksi Etelä-Koreaan, Meksikoon tai aina Australiaan asti. Osa saaliista menee kalajauhotehtaalle Kasnäsiin.

Tuomaraisten kalasatamaan on nykyisen rahoituskauden aikana kahdessa hankekokonaisuudessa esimerkiksi hankittu kalapumppuja, kaksi trukkia, nosturi ja hihnavaaka sekä rakennettu uusi laituri, veneenlaskuramppi ja kylmähuone. Lisäksi varastohallin rakentaminen on juuri alkamassa. Länsi-Rannikon kala on saanut tällä rahoituskaudella tukea myös kalan annostelulinjaan ja levypakastimiin. Sekä Paesalu, Kiil että Rantala kehuvat, kuinka yhteistyö jalostusyrityksen ja kunnan välillä on ollut toimivaa ja että siitä hyötyvät kaikki. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia Saaristomeren paikkakunnista, ja kunta haluaa turvata paikallisesti tärkeän elinkeinon tulevaisuuden jatkossakin.

Nähtyäni, miten monenlaista toimintaa kalasatamien yhteydessä harjoitetaan, ymmärrän paremmin niiden kehittämisen tärkeyden koko kalatalouden tuotantoketjun kannalta. Hyvin varusteltu kalasatama tekee työskentelystä toimivampaa ja loppupeleissä kalasatamista hyötyvät myös kuluttajat, joille voidaan toimittaa tuoretta kalaa kauppoihin sujuvasti. Kalatalouden tuotannon keskittyminä kalasatamien ympärille voi myös kehittyä laajempaa palvelutarjontaa, kuten Reposaaressa kalakauppa ja -ravintola.

Teksti, kuva ja videot: Tyyni Kantonen (MMM)

Ilmakuva Reposaaresta: Markku Saiha