Kalatalouden innovaatio-ohjelmilla uskoa tulevaan

Kalatalouden innovaatiopäivät kokosi Vantaalle 8–9.11.2018 reilusti yli 200 kalatalouden asiantuntijaa yrittäjistä tutkijoihin ja hallinnon alan asiantuntijoihin. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamilla innovaatio-ohjelmilla oli näytön paikka, ja toimintamalli vakuutti. Vaikuttavuus syntyy toiminnan käytännönläheisestä kehittämisessä.

Kuten kalatalouden elinkeinot, muodostavat myös innovaatio-ohjelmat ketjun vedestä ruokapöytään. Nyt toista vuotta meneillään olevien ohjelmien tavoite on kunnianhimoinen: ratkaista alan ongelmat ja tehdä mahdollisuuksista totta.

Kannattavuus kannustimena

Alkutuotannon kehittämiseen keskittyvien ohjelmien tavoitteena on raaka-aineen paremman saatavuuden varmistaminen.

Kalankasvatuksella on mahdollisuudet merkittävään kasvuun, joka kuitenkin edellyttää, että ympäristövaikutusten seurannan tulokset saadaan käyttöön kasvatuslupien myöntämisen perusteissa.  Kasvupotentiaalia nähdään myös kiertovesikasvatuksessa, mutta kasvuun vaaditaan kannattavuutta. Vesiviljelyohjelma etsii ja testaa malleja, joilla kiertovesitekniikka saataisiin mitoitettua Suomen olosuhteissa kannattavaan kokoon. Tulosten vaikuttavuuden suhteen ohjelman vetäjä Jouni Vielma Luonnonvarakeskuksesta on luottavaisella mielellä.

-Kalankasvatusmenetelmät ja niiden kestävyys ovat kehittyneet huimasti viimeiset vuosikymmenet. Uskon, että tutkimustieto saadaan päätöksenteossa käyttöön ja vesiviljelyn volyymi kasvuun.

Haittaeläimet kuriin ja kalakannat elinvoimaisiksi

Tiivis yhteistyö ammattikalastajien kanssa on luonnonkalan saatavuuden ja kalastuksen jatkuvuuden turvaamisen perusta. Työtä ohjaavat elinkeinon tarpeet.

– Kesän aikana testasimme rysien yhteyteen asetettavaa, satunnaisin välein erilaisia äänipulsseja tuottavaa hyljekarkotinta, ja tulokset olivat lupaavia. Työtä tehdään tutkijoiden ja kalastajien tiiviissä yhteistyössä, kalastajien omista lähtökohdista käsin, painotti kokeita toteuttamassa ollut tutkimusinsinööri Esa Lehtonen.

Sisävesillä työ on keskittynyt kalan, lähinnä muikun alkukäsittelyn ja perkaamisen kehittämiseen, ja sielläkin on odotettavissa parannusta pidemmälle jalostetun kalan saatavuuteen.

Toisesta suunnasta kalastuksen kannattavuutta katsoo kalatalouden ympäristöohjelma, joka tähtää kestävästi hyödynnettyihin ja elinvoimaisiin kalavaroihin esimerkiksi tukemalla laitoskalakantojen menestymistä luonnonolosuhteissa ja kunnostamalla kalavesiä.

Silakkapuikosta kalakeittopäivään

Miten alkutuotannon innovaatiot sitten saadaan näkymään kalatalouden tuottavuudessa?

-Silakkakalapuikko! Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kun silakkamassan koostumus ja ominaisuudet saadaan kohdalleen, niin siinä meillä on hittituote”, arvioi Blue Products -ohjelmaa koordinoiva Guy Svanbäck  Österbottens Fiskarförbundista.

Yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa on syntynyt erilaisia tuotekokeiluja nyhtösilakasta lahnamakkaraan, ja kehittäminen jatkuu. Kannattavuuden nostaminen uusien tuotteiden kautta on mahdollista, mutta se vaatii ennakkoluulotonta tarttumista uusiin ideoihin ja pitkäjänteistä työtä.

Markkinointiohjelman tavoitteena on pitää kalaa ja kalatoimialaa esillä mediassa ja antaa kuluttajille uusia ideoita ja syitä syödä kalaa.

-Tänä vuonna toimme suomalaiseen ruokavuoteen uuden teemapäivän, Kansallisen kalakeittopäivän, jota vietetään vast’ edes joka helmikuun toinen tiistai. Mukaan saatiin jo ensimmäisenä tapahtumavuotena tuhansia suomalaisia, ja ensi helmikuussa tavoitteena on, että koko Suomi syö kalaa tiistaina 12.2.2019, kertoo Katriina Partanen Pro Kala ry:stä.

Kalatuotteiden vientiä edistetään koordinoimalla vuosittain Brysselissä European Seafood Expo -tapahtumaan Suomen maaosasto yhteistyössä Food From Finland -vientiohjelman kanssa.

Kalakin digitalisoituu

Uusia innovaatioita tarvitaan koko kalan toimitusketjussa, sillä elintarviketuotanto ja kauppa ovat seuraavina vuosikymmeninä suuren murroksen edessä.

-Digitalisaatio ilmiönä on hankalasti hallittavissa, ennustettavissa ja johdettavissa, sillä se tapahtuu kaikilla osa-alueilla yhtä aikaa. Teknologian kehittyminen näkyy prosesseissa ja työtavoissa, mutta myös asiakaskäyttäytymisessä. Digikala kannattaa syödä paloissa, oman yrityksen lähtökohdista käsin, arvioi digitalisaatioon perehtynyt Kimmo Suominen Rohjeta Advisorsista.

Työllä ja tiedolla eteenpäin

Kalatalous on aina kehittynyt yhteiskunnan mukana, pienenä alana usein ketterästikin. Kehitys vaatii työtä. Innovaatio-ohjelmien tärkeimpiä tavoitteita on tuoda olemassa oleva ja tuotettu tieto käytäntöön ja löytää uusia toimintamalleja, joilla varmistetaan ruokahuoltomme kannalta elintärkeän elinkeinon jatkuvuus myös tulevaisuudessa.

Lähde: Pro Kala

 

Lisätietoja kalatalouden innovaatio-ohjelmista:

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma, Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus, (Jouni.Vielma@luke.fi)

Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen sekä kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen, Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus (Ari.Leskela@luke.fi)

Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet (Blue Products), Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund (guy.svanback@fishpoint.net)

Ympäristöohjelma, Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus (pauliina.louhi@luke.fi)

Markkinointiohjelma, Katriina Partanen, Pro Kala ry (katriina.partanen@prokala.fi)

Innovaatio-ohjelmien tekemiseen ja innovaatiopäivien aineistoihin voi tutustua tarkemmin myös osoitteessa https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/