Meripolitiikan arviointi: toimenpiteillä parannettiin meripolitiikan koordinaatiota, mutta tavoitteet jäivät osin saavuttamatta
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020 rahoitettiin meripolitiikan toimenpiteitä yhteensä noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimenpidekokonaisuudesta tilattiin arviointi Gaia Consultingilta. Arvioinnin mukaan meripolitiikan koordinointi ja viranomaisyhteistyö parantuivat, mutta kunnianhimoisiksi asetetut tavoitteet jäivät osin saavuttamatta.
Meripolitiikka oli ensimmäistä kertaa mukana Suomen EMKVR-toimintaohjelmassa ohjelmakaudella 2014–2020. Meripolitiikan toimenpiteiden keskeiset tavoitteet olivat:
- meren tilan parantaminen
- merialueiden valvonnan kehittäminen
- merialueita koskevan tiedon ylläpito ja seuranta
- merialuesuunnittelun edistäminen
- meriosaamisen kehittäminen
- kansallisen meripolitiikan kehittäminen.
Meripolitiikassa rahoitettiin mm. merellisen monialaonnettomuuden hallintajärjestelmän luomista, merialuesuunnittelun koordinaation kehittämistä sekä selvityksiä rantojen roskaantumisesta ja vedenalaisen melun vaikutusalueista. Lisäksi rahoitettiin itämeri.fi-sivusto, joka tarjoaa tietoa Itämerestä ja kokoaa yhteen keskeiset suomalaiset meriaineistot ja -palvelut. Meriosaamista pyrittiin vahvistamaan kehittämällä toimijoiden osaamista ja verkostoitumista.
Meripolitiikan arvioinnissa tarkasteltiin toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä hallinnon menettelyiden toimivuutta. Tarkastelussa oli 18 meripolitiikan hanketta, jotka toteutettiin vuosina 2016–2020. Arvioinnin aikana vielä kesken olleet hankkeet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.
Meripolitiikan johtaminen ja viranomaisyhteistyö parantuivat
Arvioinnin mukaan meripolitiikan toimenpidekokonaisuus paransi meripolitiikkaan liittyvää poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä. Hallinnonrajat ylittävä yhteistyö mahdollisti meripolitiikan toimenpiteiden laaja-alaisuuden sekä sellaisten toimenpiteiden rahoittamisen, jotka jäävät eri hallinnonalojen väliin.
Meripolitiikkaa rahoitettiin ensimmäistä kertaa, joten yhteistyörakenteita ei ollut valmiina, vaan ne piti perustaa.
Meripolitiikkaa ei ollut ennen tätä kautta, ja EMKR:stä saatu rahoitus on ollut keskeisessä roolissa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomisessa sekä EU:n meripolitiikan integroimisessa kansalliseen meripolitiikkaan, toteaa ympäristöneuvos Jussi Soramäki, joka toimi meripolitiikan rahoituksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
Toimenpidekokonaisuus on arvioinnin mukaan lisännyt myös meripolitiikan strategista suunnittelua ja johtamista.
Tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia suhteessa rahoitukseen – kehitettävää myös viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä
Arviointiraportin keskeinen kritiikki kohdistui meripolitiikan toimenpiteiden riittämättömyyteen suhteessa asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Vaikka jokaisessa teemassa toteutettiin hyviä ja onnistuneita hankkeita, ei tavoitetiloja kuitenkaan saavutettu.
Merialuevalvonnassa toteutettiin monipuolisesti toimia ja tavoitteisiin päästiin melko hyvin. Vaikutuksia kustannustehokkuuteen ja johtamisen kehittämiseen on kuitenkin vaikea arvioida, sillä ne saattavat toteutua vasta pidemmällä aikavälillä. Merialuesuunnittelun edistämisessä keskeisenä tavoitteena oli ihmistoimintojen ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen. Merialuesuunnitelman laatiminen luo arvioinnin mukaan edellytyksiä tällaiselle yhteensovittamiselle, mutta ei itsessään takaa sen onnistumista.
Meren tilan parantamisessa asetetut tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia. Hankkeissa toteutetut toimet ovat olleet hyviä, mutta niiden merkitys meren tilaan on varsin rajallinen. Arvioinnin mukaan hankkeissa on kuitenkin onnistuttu tuottamaan meriympäristöä koskevaa tietoa sekä jossain määrin ehkäisemään ja lieventämään ympäristöhaittoja. Erityisesti tiekartta kohti roskatonta merta nähtiin onnistumisena. Myös meritiedossa toteutetun itämeri.fi-sivuston arvioitiin saavuttaneen tavoitteensa hyvin.
Meriosaamisessa rahoitettiin useita pieniä hankkeita, joilla ei arvioinnin mukaan ollut realistista mahdollisuutta saavuttaa teemalle asetettuja korkeita tavoitteita, kuten uudenlaisia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, hallinnon ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantamista tai liiketoimintojen kasvua. Myös meripolitiikassa rahoitus oli pientä suhteessa tavoitteiden laajuuteen. Hankkeet loivat pohjaa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomiselle, mutta työtä täytyy vielä jatkaa.
Vaikka tavoitteet olivat liian korkeita suhteessa rahoitukseen, niin pienellä rahalla saatiin kuitenkin aikaan paljon vipuvaikutusta. Esimerkiksi itämeri.fi-sivusto toteutettiin eri toimijoiden hyvässä yhteistyössä, Jussi Soramäki toteaa.
Viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä onnistuttiin arvioinnin perusteella osittain. Systemaattisen viestintäsuunnitelman puuttuessa yksittäisten hankkeiden merkitys meripolitiikan tavoitteiden kannalta jäi kuitenkin epäselväksi. Parempi kokonaiskuva edistäisi hanketoimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista.
Arviointiraportin löydät täältä: Meripolitiikan toimenpiteiden loppuarviointi .