Uuden sukupolven kalastusaluksia ja globaaleja ongelmia – verkosto Tallinnan kalatalousseminaarissa 30.5.2018
Meri- ja kalatalousverkosto osallistui Tartun yliopiston ja Viron kalatalousverkoston Tallinnassa järjestämään Itämeren alueen kalastusfoorumiin 30.6.2018 (The 2nd Fisheries forum of the Baltic Sea). Tapahtuman pääteemana olivat kalastuslaivat: millaista kalustoa Virolla on nykyään käytössä, ja mitä Euroopassa on kalastusaluksien kehittämisessä meneillään juuri nyt. Myös maailmanlaajuinen ylikalastusongelma puhutti.
Tilaisuuden avanneen Tarton yliopiston kalatalouspuolen tutkimusjohtajan Markus Vetemaan mukaan uusien kalastusalusten kehittämisen pitäisi lähteä ajatusmallista, että jos halutaan tehdä kalastusalus, niin ensin pitää miettiä miksi sellainen tarvitaan – toisin sanoen mitä ominaisuuksia siinä tulee olla, ja mitä tulee välttää. Hän korosti myös tarvetta pohtia laajemmin kalatalouden roolia yhteiskunnassa. Kalastajien ei varmasti oletetakaan troolaavan roskia, mutta he ovat merellä ja näkevät mitä siellä tapahtuu: jokainen kalastaja Itämerellä tarkkailee meremme tilaa, ja huomaa siellä tapahtuvat muutokset. Tämä on arvokasta tietoa, ja toistaiseksi liian vähän hyödynnettyä. Laajempi käsitys kalastajan toimenkuvasta voisi myös houkutella uusia ihmisiä alalle.
Olavi Petron Viron Maatalousministeriöstä painotti puheenvuorossaan laivaston kehittämistä ja kalatalouden tarvetta olla tehokas toimissaan. Virossa troolialusten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa vähentynyt 80 %. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten määrä taas on liki kaksinkertaistunut, mutta moottoritehot ja saaliskapasiteetti pienentyneet. Vielä 2000-luvun alussa valtaosa troolialuksista oli neuvostoaikaisia, ja laivaston koko oli liki 200 troolaria. Vuonna 2018 aluksia on 25, mutta ne ovat tehokkaampia, ja niiden saaliskapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Painetta uudistumiseen kuitenkin on, sillä kalusto on edelleen vanhaa ja niiden huoltaminen hankalaa ja kallista. Viron ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Mart Undrestin mukaan alusmäärää pitäisi myös kasvattaa 50 alukseen, mutta nuorien saaminen alalle on hankalaa.
Uuden sukupolven kalastusalukset ovat entistä tehokkaampia – ja mukavampia
Hollantilainen kalastuksen ja merenkulun kehittämisen insinööri Frans Veenstra kertoi kotimaassaan tehtävästä kehitystyöstä ja visioista kalastusaluksien tulevaisuudeksi. MDV-projektissa alusten kehittämistä lähestytään taloudellinen ja ekologinen kestävyys edellä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja investoinneilla pyritään kehittämään energiatehokas ja käytännöllinen kalastusalus. Myös toimialan tekeminen houkuttelevammaksi otetaan huomioon kalastusaluksen työolojen parantamisessa. Ensimmäisen pilottialuksen, MDV-1:n suunnittelu alkoi vuonna 2010, ja se valmistui vuonna 2015. Tavoitteena oli jopa 80 % säästöt energiankulutuksessa, johon pyrittiin rungonmuodon optimoinnilla, energiatehokkaalla propulsiojärjestelmällä ja hybridimateriaalien käytöllä rakennuksessa.
Katso Youtube-video:
MDV-projektin menestystekijöinä Veenstra mainitsi taloudellisesti kannattavan liikeidean ja eri alojen toimijoiden yhteistyön – mukana olivat niin julkinen sektori, kalastajat sekä eri alojen tutkijat ja kehittämisyhtiöt. CE-sertifioitujen kalastusalusten tuotanto on määrä aloittaa tänä vuonna, ja kiertotalouden periaatteet ovat niiden suunnittelussa ja valmistamisessa olleet vahvasti mukana: kunnianhimoisena tavoitteena on päästötön, jätteetön ja tapaturmaton alus.
Voit katsoa MDV-projektin esitelmän täältä.
Tanskalaisen laivanrakennusfirman Karstensen Shipyardin Kent Damgaard esitteli seuraavan sukupolven valtamerikalastusaluksia rakentavaa telakkaa. Damgaard kertoi, että heillä energiatehokkuus oli suunnittelussa ollut korkeana prioriteettinä, ja tähän pyrittiin mm. virtausdynamiikan optimoinnilla. Käyttömukavuutta oli myös selkeästi mietitty: kuvien perusteella laivat näyttävät lähes hotelleilta sisältä. Funktionaalisuutta ja turvallisuutta ajatellen aluksissa on kaikki ”ylimääräinen” piilotettu laivalla liikkumista ja ylläpitoa vaikeuttamasta. Hinnaksi 30 metrin alukselle kerrottiin 4 miljoona euroa.
Islannissa kehitellään turskasta ravintolisiä ja kauneudenhoitotuotteita
Islannin Vilhjalmur Arnason Iceland Ocean Clusterista oli viikko sitten vieraillut Suomessa Yritysten innovaatiopäivässä 24.5., ja oli nyt myös Virolaisille kertomassa Islannin uudesta tavasta lähestyä kalataloutta: kalastuskiintiöiden lisäämisen sijasta on keskitytty saaliin mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Meriklusteriin otettu mukaan lukuisia muita aloja, jotka kiinnostavat myös nuoria. Klusterissa keskitytään jätteen ja saastuttamisen vähentämiseen sekä saaliin hyödyntämisasteen lisäämiseen. Mm. klusterissa kehiteltyjä tuotteita näet Arnasonin esityksestä.
Valtaosa maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mutta saalismäärät kasvavat – paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n asiantuntija Yimin Ye loi katsauksen maailman kalakantojen tilaan, jonka rinnalla Itämeren tulevaisuus näytti valoisalta. Ye totesi kalansaaliiden kasvaneen globaalisti vuoteen 1995 asti, ja sen jälkeen pysyneen tuolla tasolla. Ylikalastettujen kalakantojen määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ja tällä on ollut valtavia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 ylikalastus aiheutti 32 miljardin tappion globaalisti (Ye et al. 2013) Kalastuksen painopiste on myös siirtynyt kehittyneistä maista kehittyviin maihin: kalastusaluskapasiteetista 80 % on kehittyvissä maissa. Samaan aikaan kehittyvät maat ovat niitä, joissa kalastuksen säätely perustuu heikosti tutkimustietoon – jos ollenkaan. Tämä ongelma on globaali: kalakannat liikkuvat, ja maat kalastavat samoja resursseja. Toisaalta myös markkinatalous ajaa tätä kehitystä eteenpäin, koska kalan kauppa suuntautuu kehittyvistä maista kehittyneisiin maihin.
Ye kertoi myös laivojen automaattisesta identifiointi järjestelmästä (Automatic Identification System, AIS), joka alun perin kehitettiin välttämään laivojen yhteentörmäystä. Se on pakollinen yli 24 metrisille aluksille, joskin myös tässä on alueellista vaihtelua. AIS kerää tietoja mm. laivan sijainnista ja suunnasta. Kehittyneissä maissa lähes kaikki laivat ovat tässä järjestelmässä, mutta kehittyvissä maissa sen käyttöaste on alhainen. AIS-dataan perustuvaa laivojen liki reaaliaikaista sijaintitietoa voi katsoa sivustolla https://www.marinetraffic.com/ . Sivuston kartalla alukset on merkitty erivärisin symbolein niiden käyttötarkoituksesta riippuen.