Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus Suomessa

Tutkimuksen ja kalastajien välistä kumppanuutta ja yhteistyötä on tehty monella tavoin jo vuosikausia, ja se on hyödyttänyt kumpaakin osapuolta. Kalakantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä on toisaalta aina on ollut myös erimielisyyksiä ja erilaisia näkemyksiä. Yhteistyön ja yhdessä tuotetun tietopohjan avulla päästään lähemmäs yhteistä tilannekuvaa, ja osapuolien tiedot täydentävät toisiaan. Sen avulla on helpompi saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mitä pitäisi muuttaa ja millä keinoilla muutos voidaan saada aikaiseksi. Periaatteena on, että tuotetun tiedon pitää olla aukotonta, ajantasaista ja päätöksentekoa tukevaa.

Kumppanuusohjelmaa, kuten muitakin Innovaatio-ohjelmia, valmisteltiin ministeriön johdolla yhteistyössä sidosryhmien ja tutkimuksen kanssa. Kumppanuusohjelman osalta haettiin sellaisia teemoja, jotka eri osapuolet kokivat tärkeiksi ja joissa kalastajien ja tutkimuksen välisen yhteistyön nähtiin tuovan tekemiselle lisäarvoa. Työpajojen pohjalta tehtiin hakemus, jonka sisältö hakuprosessin toisessa vaiheessa vielä tarkentui Luken ja ministeriön välisissä keskusteluissa.

Työpaketit

Kalojen vierasaineet ja vesiympäristön tila

  • Vierasaineseurantaa, kuten dioksiinien ja PCB- aineiden seurantaa, tehdään kattavasti jo nyt.
  • Voidaanko seurantaa tehostaa keskittämällä se keskeisiin kalan maihintuontipaikkoihin, kuten Kasnäsin kalajauhotehtaalle?
  • Voidaanko, ja onko tarpeen, varautua myös esimerkiksi leväkukintojen tuottamien levämyrkkyjen mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamiin uhkiin?
  • Voivatko kalastajat tuoda kustannustehokkuutta muuhun ympäristönseurantaan tutkimuslaitosten kenttähenkilöstön, resurssien ja toimipaikkojen vähentyessä?

Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen

  • Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat haitat ovat yleisesti tiedossa oleva pitkäaikainen ongelma, ja niitä on yritetty lieventää monin tavoin. Merimetson aiheuttamia haittoja ei ole vielä pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan eikä niiden merkittävyydestä olla yksimielisiä
  • Alkuvaiheessa on olennaista haittojen dokumentointi ja niiden merkittävyyden arviointi – myös muiden kuin esim. suoranaisten pyydysvierailujen aiheuttamien vahinkojen
  • Käytännön kokeita ja seurantoja tarvitaan sekä haittojen dokumentoimiseksi että niiden vähentämiseksi
  • Olennaista on myös tiedotus ja sidosryhmien osallistaminen, jotta ongelmien vakavuus ja niiden luonne tulisivat yleiseen tietoon
  • Kalastuksen valikoivuus ja kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen

  • Pyydysten valikoivuutta lisäämällä saadaan haluttua kalalajia toivotun kokoisena, ja vältetään ylimääräistä, jopa hyödyntämiskelvotonta sivusaalista
  • Samalla kiinnitetään huomiota pyydysten kustannustehokkuuteen ja käsiteltävyyteen. Kustannustehon parantamisella on olennainen merkitys kalastusammatin houkuttavuudelle ja jatkuvuudelle
  • Pyydystekniikan kehittäminen lähtee liikkeelle kalastajien tarpeista ja ideoista
  • Valikoivuus liittyy myös kalastusaikaan ja –paikkaan. Esim. tieto silakan ja kilohailin osuudesta troolisaaliissa voisi helpottaa kalastusalueen valintaan liittyvää kalastajan päätöksentekoa
  • Partnerit:

  • Luonnonvarakeskus
  • Suomen ammattikalastajaliitto ry
  • Suomen sisävesiammattikalastajat ry
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Suomen ympäristökeskus
  • Jyväskylän yliopisto
  • Itä- Suomen yliopisto
  • Kumppanuusohjelmalla on rahoitusta 1 250 000 euroa, joka on käytettävissä 31.12.2019 saakka. Ohjelmalle voidaan hakea jatkoa, ja jatkohakemuksessa myönnetään enintään 1 250 000 e

    Lisätietoja:
    Ari Leskelä, Luke
    ari.leskela@luke.fi