Katse kauteen 2026–2028 – Polttoaineen kallistuminen vauhdittaa vihreää siirtymää
Kalatalouden kehittämisohjelmassa (KaKe) suunnataan katse tulevalle kaudelle 2026–2028. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat kalastuksen kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä asteittainen irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Kehityssuunta on selvä, sillä esiin nousee vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sekä tietopohjainen kalastuksen hallinta.
Kalastuksen kehittämisohjelman vastuuhenkilö ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen muistuttaa, että vihreä siirtymä on hidas prosessi eikä kaikkia tavoitteita saavuteta yhden kauden aikana. Lisäksi ammattikalastus on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
– Vihreässä siirtymässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Aiemmin motivaatiota ohjasi enemmän ympäristöystävällisyys, mutta nyt myös polttoaineiden saatavuus ja hinnan nousu korostavat muutoksen tarvetta. Samalla kyse on kalastuksen kannattavuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta, Keskinen kertoo.
Kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääntely, kalakantojen tila ja kuluttajien ostovoima. Viime vuosina erityisesti ostovoiman heikkeneminen on näkynyt kalamarkkinoilla.
– Kala on monelle suhteellisen arvokas elintarvike. Siksi kuluttajien ostovoimalla on suuri merkitys koko alan kannattavuudelle, Keskinen toteaa.
Energiakatselmusten avulla kohti toimivia ratkaisuja
Yksi tulevan kauden konkreettisista toimista on energiakatselmusten edistäminen yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) kanssa. Vapaaehtoisissa katselmuksissa ulkopuolinen asiantuntija arvioi kalastajan energiankulutusta ja tunnistaa kohteita, joissa toimintaa voidaan tehostaa ilman suuria investointeja.
Tavoitteena on löytää helposti toteutettavia ratkaisuja, joilla polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää nykyisellä kalustolla. Kalastajilla on mahdollisuus hyödyntää myös innovaatioseteleitä oman toimintansa kehittämiseen.
Kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on Keskisen mukaan kasvanut selvästi:
– Monet kalastajat tekevät jo omia kokeilujaan ja laskelmiaan löytääkseen tapoja vähentää energiankulutusta ja samalla kustannuksia.
Kokeiluja uusilla energiaratkaisuilla
Tänä vuonna käynnistyy Tampereen yliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyö, jossa sisävesikalastukseen soveltuva pieni troolausalus muutetaan dieselkäyttöisestä hybridikäyttöiseksi ja verkkokalastukseen soveltuva alus muutetaan sähköiselle voimalinjalle. Kyseessä on kokeiluluonteinen hanke, jonka avulla kerätään tietoa uusien ratkaisujen käytännön mahdollisuuksista. KaKen piirissä valmistellaan myös sähkövenekokeilua ammattikalastajille.
Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin korkeat investointikustannukset sekä tukipolitiikkaan liittyvät reunaehdot. Esimerkiksi moottorin tehon kasvattaminen ei ole mahdollista, jos investointiin haetaan tukea.
Siitä huolimatta Keskinen näkee kehityksen etenevän oikeaan suuntaan:
–Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka parantavat sekä energiatehokkuutta että kalastuksen kannattavuutta. Näitä asioita ei voi tarkastella toisistaan erillään.
Tietopohjainen kalastuksen hallinta vahvistuu
Vihreän siirtymän rinnalla Kake panostaa kalastuksen tietopohjan vahvistamiseen. Tulevina vuosina ohjelmassa kehitetään uusia työkaluja kalastuksen kestävyyden arviointiin.
Yksi keskeisistä hankkeista on kuhan kalastuksen arviointiin tarkoitettu pituusjakaumaan perustuva malli, jota kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Menetelmän avulla voidaan suhteellisen pienellä otannalla arvioida, onko kalastus kestävällä tasolla.
– Tarkoituksena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka antaa olennaista tietoa ilman laajoja ja kalliita tutkimusaineistoja. Näin voidaan arvioida aiempaa paremmin , kuinka paljon kalaa voidaan pyytää kestävällä tavalla, Keskinen kertoo.
Toinen merkittävä avaus on Perämeren muikun eli maivan kannanarvioinnin käynnistäminen. Muikku on Perämeren alueen ammattikalastajille yksi tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista, mutta sen kannan tilasta on Suomessa toistaiseksi ollut vähän systemaattista tietoa verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin.
Viime vuosina saaliit ovat kasvaneet, ja myös kalastajien keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, onko kalastus varmasti kestävällä tasolla. Kannanarvioinnissa hyödynnetään saalisnäytteitä, joiden perusteella arvioidaan muun muassa muikun ikärakennetta ja kokonaissaaliita. Tarkastelussa huomioidaan myös hylkeiden aiheuttama saalistus.
Tietopohjan vahvistamisen tavoitteena on tarjota entistä paremmat edellytykset kalastuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
– Kun päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta, pystytään paremmin turvaamaan sekä kalakantojen kestävyys että ammattikalastuksen tulevaisuus, Keskinen summaa.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tapio Keskinen, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Kuvat: Timo Ruokonen
Rysäkuvauksilla selvitetään kalojen käyttäytymistä rysän suuaukolla. Yhteistyössä Krakenia Oy ja International Seafood Consulting Group.