Luke: Silakan käyttö elintarvikkeena voitaisiin kymmenkertaistaa

Luken uutisessa 24.9.2018 pohditaan kalavarojemme hyödyntämisen ympäristöystävällisyyttä ravintona:

Silakan käyttö elintarvikkeena voitaisiin kymmenkertaistaa – Kalan syöminen on keino poistaa ravinteita vesistöistä ja vähentää lihankulutusta

Syömme lihaa yli suositusten vaikka meressä riittäisi kotimaista terveellistä kalaa yllin kyllin. Tilanne on paradoksaalinen. Suomen merialueen saalista 95 % on silakkaa ja kilohailia. Tällä hetkellä silakkaa syödään kuitenkin vain noin 200−300grammaa vuodessa. Jos kalansaalis käytettäisiin tehokkaasti, silakan käyttöä elintarvikkeena voitaisiin lisätä vähintään kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Voisiko silakka puhkaista kasvissyöntikuplan?

Ennätyksellisen hellekesän aikana Suomenlahtea kurittivat massiiviset sinilevälevälautat. Suomenlahden sinilevätilanne oli tänä kesänä pahin 20 vuoteen.

Samaan aikaan kun uimarannat kylpivät leväkukinnoissa, julkisuudessa keskusteltiin, onko lisääntynyt kasvissyönti sittenkin pelkkä kupla. Suomalaisten lihankulutus on nimittäin pysynyt Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan kutakuinkin ennallaan.

− Lihansyöntiä voisi korvata syömällä huomattavasti enemmän kotimaista kalaa. Silakkaa riittäisi suomalaisten lautasille vuodessa jopa yli 20 kiloa henkeä kohden. Silakasta riittäisi siten yllin kyllin aineksia kasvissyöntikuplan puhkaisemiseen! Ilmastoystävällisintä olisi vähentää lihankulutusta lisäämällä kotimaisen kalan ja kasvisten syöntiä. Iso osa Suomen maatalouden vesistökuormituksesta liittyy lihantuotantoon, joten lihatuotannon vähenemiselläkin olisi myönteisiä vaikutuksia merialueiden tilaan, erikoistutkija Antti Lappalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Lue koko uutinen täältä

Pro Kala: Kala-alan yrittäjillä on vahva usko tulevaisuuteen

Pro Kala ry:n tiedote:

Kalatalous on yksi maailman vanhimmista elinkeinoista. Tänä päivänä se on osa nykyaikaista elintarviketeollisuutta, ja usko tulevaan on alalla vahva. Yrittäjän päivänä 5.9. kala-alan yrittäjät katsovat tulevaan luottavaisin mielin ja uusin suunnitelmin.

– Terveellistä ruokaa halutaan maailmassa lisääntyvässä määrin. Sen suhteen tulevaisuus näyttää meille oikein lupaavalta, arvioi kalankasvattaja Mikko Pajula Haverön Lohesta Paraisilta.

Ruoan kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa paljon nopeammin kuin mahdollisuudet sen tuottamiseen maalla. Vesiviljely on ekologisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia ja uskotaan, että se tulee tarjoamaan ratkaisevan osan maailman ruoantuotannosta väestön lisääntyessä.

Kala-ala investoi kotimaiseen ruoantuotantoon ja työhön

Suomessa on viime vuosina tehty mittavia investointeja ja investointipäätöksiä sekä kalan alkutuotannossa että jalostuksessa.

Vesiviljelylle on tullut uusia tuotantomuotoja niin maalla kuin merellä. Kaupallinen kalastus on tehostunut ja keskittynyt entistä paremmin vastaamaan jatkojalostuksen tarpeisiin ja kalakantojen kestävään hyödyntämiseen. Suurimmat kalanjalostajamme ovat ilmoittaneet lähivuosien kymmenien miljoonien investoinneista tuotantolaitosten laajennuksiin ja jalostuskapasiteetin nostoon. Investoinnit ovat toimialan vastaus kasvavaan kysyntään.

Suomalaisille kalatuotteille on kysyntää myös maailmalla. Vientimarkkinat näyttävät vetävän, ja kuluttajista kolme neljästä haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän.

Ennakoimattomuus haasteena ja mahdollisuutena

Yrittäjyys kala-alalla on elinkeinotoimintaa luonnon ehdoilla. Saalis- ja kasvatussesongit ovat kaikille alan yrittäjille samat, mikä tarkoittaa rajua vaihtelua saalishuippujen ja tyhjäkäynnin välillä. Koko kalan ketju jakaa samat luonnonolosuhteiden ennakoimattomuuteen, kalan saatavuuteen ja byrokratiaan liittyvät haasteet.

Alati kasvavaan kysyntään vastaamiseksi on alaan liittyvät riskit pystyttävä minimoimaan ja haasteetkin käännettävä mahdollisuuksiksi.

– Suurimmat haasteet ammatissa liittyvät luonnonolosuhteiden jatkuvaan vaihteluun. Kalaa ei vain ”haeta” mereltä, vaan nöyränä miehenä on pyydyksille lähdettävä, kuvaa työtään raumalainen rannikkokalastaja Jarno Aaltonen.

Kalateollisuus ja kalakauppa ovat riippuvaisia kalan saatavuudesta. Kaikki riippuu lopulta alkutuotannosta: kalaa voidaan jalostaa ja myydä vain, jos sitä on saatavilla. Sesonkien nopea vaihtelu ja tuotteen lyhyt käyttöikä aiheuttavat omat vaatimuksensa.

– Kala on herkkä tuote, joka vaatii yrittäjältä täydellistä sitoutumista. Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Aina oppii uutta, ja tarvitaan ammattilaista valitsemaan eri vaihtoehdoista paras jatkuvasti elävässä tilanteessa, kuvaa yrittäjä Juhani Larjos Helsingissä toimivasta tukku- ja jalostusyritys Finnish Freshfish Oy Kalamestasta.

Alan erityispiirteiden vuoksi yrittäjät näkevät erittäin tärkeäksi kehittää niitä mahdollisuuksia, joihin voidaan vaikuttaa: helpottaa kalavesien ja kasvatuslupien saatavuutta ja ajantasaistaa elinkeinoa koskevaa lainsäädäntöä. Haasteet ovat monimutkaiset mutta palkinto yksinkertainen: kala. Kun saalis, tuotanto ja saatavuus ovat kohdallaan ja yritys menestyy, työssä on kutsumuksen tuntu.

Lisätietoja:

Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala
0400 827 277, katriina.partanen@prokala.fi