Kuukausi: huhtikuu 2019
Kymen kalafoorumin (23.4.) materiaalit saatavilla
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja ESKO kalatalousryhmän järjestämässä seminaarissa kuultiin kalatalouden ajankohtaiset asiat sekä keskusteltiin kotimaisen lähikalan ympäristö- ja aluetaloudellisista vaikutuksista.
Seminaarin materiaalit saatavilla:
ESKO Kulutuksen vaikutukset aluetalouteen ja ympäristöön
Kymen kalavara ja kalastusmahdollisuudet_Malin_Metsähallitus
Kymen rannikon makean veden lajien saaliit_Olin_Luonnonvarakeskus
Mitä voidaan kalastaa ja kasvattaa kestävästi_Tast_ESMKL
Silakka ja Kilohaili Suomenlahdella_Pönni_Luke
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti_ELY
EMKR tuet_ Ville Turta_ELY
Rajavartiolaitos: Viranomaiset järjestävät kalastuksenvalvontaiskuja Suomenlahden alueella
Suomenlahden merivartiosto, ELY- keskus ja Metsähallituksen erävalvonta tehostavat kalastuksenvalvontaa Suomenlahden merialueilla. Valvontaiskut painottuvat tähän kevääseen ja ensi syksyyn. Valvontaiskuja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kesken. Tämän lisäksi valvontaa suoritetaan päivittäisen partioinnin yhteydessä.
Valvonnan painopisteenä merialueella ovat meritaimenen ja vaellussiian kalastus, kalojen pyyntimitat, pyydysten lainmukainen merkintä ja kalastusluvat.
Kalastuksen lisäksi Suomenlahdella suoritetaan tehostettua vesiliikennevalvontaa sekä valvotaan rauhoitusmääräysten, kuten lintujen pesintärauhan johdosta voimassaolevien maihinnousurajoituksien noudattamista.
Kalastuslakiin muutoksia
Kalastuslakiin lisätään uutena menettämisseuraamus 1.5.2019 alkaen. Tiettyjen uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tulee jatkossa tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen tai rikkomuksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana.
Kalalajit, joita menettämisseuraamus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.
Menettämisseuraamuksen arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi kunkin suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvot vaihtelevat muutamista kympeistä tuhansiin euroihin.
Kalakantojen populaatiogeneettiset erot on syytä ottaa huomioon istutuksissa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus tiedottavat
Menetettyjä lisääntymismahdollisuuksia ja ylimitoitettua kalastusta on Suomessa perinteisesti kompensoitu kalaistutuksin.
Istutuksissa käytetään tyypillisesti vain muutamia geneettisesti kapeita kaupallisesti saatavilla olevia kantoja, joita vapautetaan luonnonvesiin laajasti myös alkuperäisen esiintymisalueen ulkopuolella.
Toimintamalli on perustunut olettamukseen, että kalat ovat kaikkialla samanlaisia ja laitosviljelyllä pystymään tuottamaan luontaisen kaltaisia kaloja. Istutustoiminnan ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja nyt asiaan on taimenen osalta saatu tuoretta tutkimusnäyttöä uusista kokeellisista Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksista.
Kokeellinen kantojen välinen risteyttäminen voi olla sekä hyödyksi että haitaksi
Äärimmäisen pienten populaatioiden elinkyky voi parantua, jos ne risteytyvät vieraan kannan kanssa ja selviävät siten sisäsiitoksen aiheuttamilta ongelmilta. Toisaalta paikallisiin olosuhteisiin muodostuneet sopeumat voivat hävitä ja risteymien elinkyky sitä kautta laskea.
Scientific Reports -lehdessä julkaistussa artikkelissa raportoitiin professori Raine Kortetin johtamasta kokeesta, jossa Oulujärven alueen laitoskannan taimenia risteytettiin paikallisten purotaimenten, sekä vieraiden laitostaimenkantojen kanssa.
Villin paikallisen Vaarainjoen purotaimenkannan kanssa risteytyneet Oulujoen vesistön laitostaimenet olivat ensimmäisenä kesänään geneettisesti käyttäytymiseltään keskimäärin arempia kuin puhtaan laitoskannat taimenet. Vieraan Kitkajoen kannan kanssa risteytyneet taimenet kärsivät puolestaan kohonneesta kuolleisuudesta ja heikosta kasvusta. Sekä Kitkajoen, että Rautalammin reitin kannan kanssa risteytetyt poikaset osoittivat käyttäytymiskokeissa vähemmän stressaantumisen merkkejä kuin Oulujoen vesistön laitostaimenet, tai niiden ja paikallisen villin kannan risteymät.
Tutkimus osoitti, että kantojen välillä on periytyviä käyttäytymiseroja, jotka voivat merkittävästi selittää istukkaiden selviämistä istutusympäristössä.
Taimenkannat eroavat alttiudessaan luontaiselle saalistukselle
Väitöskirjatyössään Nico Alioravainen kollegoineen kasvatti samoja risteymäryhmiä 1-vuotiaiksi ja istutti poikasia sekä luontoa jäljitteleviin altaisiin, että Oulujärven kannan alkuperäiseen lisääntymisjokeen, Paltamon Varisjokeen. Boreal Environment Research -tiedesarjassa julkaistun raportin mukaan vieraiden kantojen kanssa risteytyneet taimenet selvisivät haukien saalistukselta heikommin kuin alkuperäisiä kantoja edustaneet taimenet.
Villin kannan kanssa risteytyneet laitospoikaset välttelivät haukia tehokkaammin myös käyttäytymisellään kuin puhtaat laitospoikaset.
Varisjokeen istutetuista poikasista 18 prosenttia saatiin sähkökoekalastamalla kiinni istutuskesän syksyllä. Puhtaan laitoskannan sekä villin purotaimenkannan kanssa risteytettyjen poikasten eloonjäännissä tai kasvussa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Kannat on pidettävä erillään
Lemopoulosin ym. Ecology and Evolution -lehdessä julkaistussa artikkelissa vertailtiin Oulujärven alueen taimenkantojen eroja käyttäen perinteisiä mikrosatelliittimarkkereita sekä rad-sekvensoinnin perusteella tunnistettuja yhden emäksen muutoksia (SNP) taimenten genomissa. Molempien menetelmien perusteella taimenkannat olivat merkittävästi erilaistuneita tutkituissa joissa. Myös Oulujärven vaeltavaa taimenta edustava laitoskanta oli selvästi erillinen alueen villeistä paikallista taimenkannoista.
Kalastuslain lähtökohtana on kalavarojen monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen pitkän ajan elinkyvyn kannalta keskeisen geneettisen monimuotoisuuden suojelu edellyttää, että istutuksissa käytetään vain paikallisia kalakantoja ja istutuksia toteutetaan ylipäätään harkiten.
Paikallisten taimenkantojen risteytyminen saman alueen kantaa edustavien vaeltavien istukkaiden kanssa ei näytä uhkaavan kantojen elinkykyä, mutta on toistaiseksi epävarmaa säilyvätkö risteytymisen myötä kantojen tuottavuudelle tärkeät vaellustaipumus ja nopea kasvu.
Tutkimuksia rahoittivat Emil Aaltosen säätiö, Suomen Akatemia ja Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto.
Lisätietoa:
Anssi Vainikka, anssi.vainikka (a) uef.fi, p. 050 044 3290
Raine Kortet, raine.kortet (a) uef.fi, p. 050 095 7749
Pekka Hyvärinen, pekka.hyvarinen (a) luke.fi, p. 029 532 7641
Lue lisää alkuperäisjulkaisuista:
https://www.nature.com/articles/s41598-018-35794-6
www.borenv.net/BER/pdfs/ber23/ber23-267-281.pdf
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ece3.4905
EMKR määräaikaisessa haussa tuli 25 hakemusta
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määräaikainen haku päättyi 5.4.2019. Hakemuksia saapui yhteensä 25 kappaletta. Hakemukset ovat huhtikuun ajan ELYissä arvioitavana ja päätökset tehdään toukokuussa.
Kalatalouden tukien julkaisujärjestelmä julkaistu – Kaju on nyt KAJU2020
Kaju2020 sivusto on avattu osoitteessa
Kaju2020 on mukana myös EMKR-ohjelmakauden hankkeet.
Hankekohtaiset tiedot:
Klikkaamalla yksittäistä hanketta -> ko.hankkeen tiedot avautuvat ponnahdusikkunaan
Käyttöliittymä toimii seuraavilla nettiselaimilla: Mozilla Firefox, Google Chrome
Tietojen päivittäminen
Uudet hankkeet yms. tiedot päivitetään/siirretään suoraan EMKR-järjestelmästä.
Kieliversiot
Sivustolta on valittavissa kieli (suomi, englanti, ruotsi).
ELY ja ESKO järjestävät kalastajainfoja keväällä
ELY-keskus järjestää keväällä yhdessä ESKO-kalatalousryhmän kanssa kalastaja-infoja. Ohjelmassa on muun muassa aiheina lähikala ympäristötekona, ELY-keskuksen ajankohtaiset asiat kalastajille ja ostajille, lohen kalastuksen ajankohtaiset asiat sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ajankohtaisosio.
MMM: Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2019 ja keväälle 2020
Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kalatalousaktivaattori Maria Saarinen palkittiin kalatalouden edistämisestä
Åbolands fiskarförbundet palkitsi kalatalousaktivaattori Maria Saarisen “Årets Fiskebragd” -palkinnolla.
“Vuoden kalateko” -palkintoa perusteltiin Marian aktiivisella, tärkeällä ja merkityksellä toiminnalla kalatalouden ja ammattikalastajien työn edistämiseksi Saaristomerellä ja Turun seudulla. Maria toimii Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmässä.
Palkinnon luovuttivat puheenjohtaja Michael Oksanen ja toiminnanjohtaja Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbundetin vuotuisassa tapaamisessa 29.3.2019.