Kuukausi: lokakuu 2019
Uusi julkaisu Euroopan komission suoraan hallinnoimista EMKR-hankkeista
Euroopan komission tuore julkaisu esittelee joukon hankkeita, jotka on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta komission suoran hallinnoinnin kautta. Projects that innovate : a sample of the projects funded by the European Maritime and Fisheries Fund between 2014 and 2019 -esitteeseen on koottu hankkeita, joilla on koordinoitu rajat ylittävää yhteistyötä, innovaatioita ja kestävää kehitystä.
Tutustu julkaisuun täällä.
Luke: Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadintaan apuja tuoreesta raportista – kalamerkinnät ja paikkatietomenetelmät olennaisessa roolissa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi raportti avaa Suomessa kerätyn laajan kalamerkintäaineiston käyttömahdollisuuksia käynnistymässä olevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Esimerkkeinä toimivat Suomenlahden ja Päijänteen taimenmerkinnät. Raportti tuo tukea kalastuksen ohjaukseen malliratkaisuineen ja ottaa huomioon paikkatietomenetelmien hyödyntämisen.
Kalamerkintätietoja voidaan hyödyntää kalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa. Luken vastajulkaistussa raportissa on käytetty esimerkkiaineistoina Suomenlahdelle ja Päijänteelle viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä taimenmerkintöjä. Merkintöjen avulla saadaan tietoa esimerkiksi taimenten vaelluksista, keskeisistä pyyntipaikoista ja pyydyksistä.
Raportin tiedot auttavat kalastuksen ohjauksessa. Raportti tarjoaa keinoja esimerkiksi siihen, miten taimenten joutumista pyydyksiin alamittaisina tai lisääntymisjokien suualueilla voidaan välttää.
– Sekä taimenistutusten tuoton että taimenen luonnonkantojen suojelun näkökulmasta vesissämme uivat taimenet joutuvat liian nuorina pyydyksiin. Kalamerkinnät antavat tietoa, missä, milloin ja millä pyydyksillä näitä nuoria taimenia pyydetään. Raportin tarkoitus on esimerkkien avulla kannustaa merkintäaineistojen hyödyntämiseen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimisessa niin taimenen kuin muidenkin runsaasti merkittyjen kalalajien osalta, tutkija Ari Saura sanoo.
Paikkatietomenetelmät apuna aineistojen havainnollistamisessa
Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa merkintätietokannassa on vuodesta 1956 alkaen tietoja yli 4,4 miljoonasta kalasta ja yli 340 000 merkkipalautuksesta. Kalamerkintätietokannasta vesialuekohtaisesti poimittuja merkkipalautustietoja voidaan hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa.
– Luonnonvarakeskuksen merkintätietokantaan on kertynyt vuosikymmenten aikana runsaasti aineistoa, jota voidaan hyödyntää nykyisillä paikkatieto-ohjelmilla. Erityisesti merialueen ja suurten sisävesien aikasarjat ovat kattavia, Saura kertoo.
Nykyiset paikkatietomenetelmät mahdollistavat kalamerkintäaineistojen muokkaamisen havainnollisiksi kartoiksi, jotka helpottavat laajojenkin numeeristen aineistojen hahmottamista. Paikkatietoihin perustuvien pdf-pohjaisten havainnekarttojen avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi alamittaisten taimenten pyyntipaikkoja ja -aikoja.
Luonnonvesiin vapautettavia kaloja merkitään vuosittain kymmeniä tuhansia. Luonnonvarakeskuksen kalamerkintätoimisto toimittaa tietokantapoimintoja tilauksesta kalamerkit(at)luke.fi. Tietoihin voidaan yhdistää ominaisuustietoja, kuten kalan koko, alkuperä, pyyntiväline ja pyynnin ajankohta.
Raportti on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan kuuluvassa Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit -hankkeessa.
Yläpalkin kuva: Esko Oksa, Luke.
Luke: Rannikon pienvesien kunnostaminen voi lisätä ahventen määrää – pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla suotuisa vaikutus
Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo uutta tietoa Merenkurkun rannikon pienvesien kunnostuksista ja niiden toimivuudesta poikastuotannossa. Jo pienin toimenpitein kunnostetut kohteet voivat toimia hyvinä ahvenen ja hauen kutualueina. Kunnostamalla voidaan saada myös lisäaikaa heikentymässä olevalle kutualueelle.
Etenkin Merenkurkun alueen fladoissa ja kluuveissa on tehty kalataloudellisia kunnostuksia vuosikymmenien ajan. Luken tuoreessa raportissa tarkastellaan esimerkkitapauksin tehtyjä kunnostustoimenpiteitä ja niiden toimivuutta hauen ja ahvenen osalta.
– Molempien lajien vaellusalue jää pääsääntöisesti kutualueen lähistölle, ja siten pienimuotoisillakin toimenpiteillä saattaa olla alueen kalakannalle huomattava vaikutus, tutkija Lari Veneranta sanoo.
Hyvin toteutettu kunnostus voi lisätä alueen kalantuotantoa vuosiksi eteenpäin. Raportissa esitellään kunnostukseen vaikuttavia tekijöitä ja asioita, jotka tulisi huomioida työtä suunniteltaessa.
– Ennen kunnostusta on syytä selvittää kutualueena toimivan kohteen kalakannan ja poikastuotannon nykytilanne sekä siihen vaikuttavat seikat, Veneranta toteaa.
Ihmistoiminta vaikuttanut lisääntymisalueisiin
Tietoa fladojen, kluuvien ja kluuvijärvien merkityksestä ahvenen ja hauen poikastuotantoalueina on kertynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Nämä rannikon pienvedet ovat tärkeitä alueellisten ahven- ja haukikantojen tuotannonkannalta. Lisäksi fladat, kluuvit ja kluuvijärvet tasapainottavat poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla huonoina lisääntymisvuosina, joita esimerkiksi happamat jokivedet aiheuttavat.
Ihmisten toiminta on muokannut rannikon sisäosia aikojen saatossa monin tavoin, mikä on vaikuttanut kalojen lisääntymisalueisiin. Useimpien jokien alaosat on perattu ja pengerretty tulvasuojelun tai voimalaitosrakentamisen vuoksi. Kaupunkien lähistöllä rannat ovat voimakkaasti rakennettuja. Myös saaristossa ruopataan rantoja ja poistetaan kasvillisuutta vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin.
Suojaisilla rannikkoalueilla lisääntyvien kalojen kutu- ja poikasalueet ovat pienentyneet ihmistoiminnan vaikutuksesta. Maankohoamisalueilla, kuten Merenkurkussa ja Perämerellä, fladoja ja kluuvijärviä kehittyy ja katoaa luontaisesti ajan saatossa.
– Tilanne kuitenkin muuttuu, kun esimerkiksi suuaukkoja ruopataan auki veneliikennettä varten tai kluuvien pintaa lasketaan metsä- tai peltomaan lisäämiseksi, mikä vaikuttaa näiden pienvesien luontaiseen kehitykseen, erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo.
– Uusia, riittävästi ympäröivästä merialueesta eriytyneitä kutualueita ei pääse muodostumaan. Nykyisten lisääntymisalueina toimivien rannikon pienvesien elinikää onkin perusteltua pidentää keinotekoisesti kunnostuksin, mutta kuitenkin luonnontilaa vaalien, Veneranta sanoo.
Raportissa käytetyt aineistot on pääosin kerätty Kvarken Flada -hankkeessa, joka edistää Merenkurkun fladojen ja kluuvijärvien biologista monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelua lisäämällä tietoa alueista. Raportin kirjoittaminen on tehty Rannikon lisääntymisaluekunnostukset! -hankkeessa, joka sisältyy Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan.
https://www.luke.fi/uutinen/rannikon-pienvesien-kunnostaminen-voi-lisata-ahventen-maaraa-pienimuotoisillakin-toimenpiteilla-saattaa-olla-suotuisa-vaikutus/
Toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku 14.10. – 29.11.2019 (ELY-keskus)
Vuoden 2020 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden, ei-siirrettävät käyttöoikeuden Suomenlahden lohelle sekä Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakalle, haku ELY-keskuksesta alkaa 14.10.2019.
ELY-keskus avaa vuoden 2020 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävän käyttöoikeuden haun ajalle 14.10. – 29.11.2019 klo 16:15 mennessä.
Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille. Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake.
Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä. On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2019 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.
ELY-keskus tekee vuoden 2020 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2020.
Ei-siirrettävä käyttöoikeus ja kiintiönhaku
Ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku koskee Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan rysäkalastusta sekä Suomenlahden lohenkalastusta ja on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön 2020 haku tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku. Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku
Lomakepyynnöt ja tiedustelut
Kalastusmestari Aki Koskinen, puh. 0295 023 025 aki.koskinen@ely-keskus.fi
Iloisia uutisia Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta: Suomi on saavuttanut kaikki sille asetetut välitavoitteet!
Välitavoitteet koskivat EMKR-hankkeille maksetun rahoituksen määrää sekä tuettujen hankkeiden lukumäärää. Suomi on yksi harvoja maita, joka saavutti kaikki välitavoitteet.
Saamme tavoitteiden saavuttamisen vuoksi käyttöön niihin sidotun rahoitusosuuden. Kyse ei ole siis lisärahoituksesta, vaan välitavoitteiden saavuttamiseen sidotusta rahoitusosuudesta. Käyttöön vapautunut EU:n rahoitusosuus on 4,5 miljoonaa euroa. Suomella on nyt virallisesti käytössä yhteensä yli 8 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan myös kansallinen rahoitusosuus.
Tällä rahalla Suomi voi tukea monia kalastus-, vesiviljely- ja muita hankkeita. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston loppukauden rahoitus on siis hyvällä mallilla tämän käyttöön vapautuneen rahoitusosuuden myötä.
Kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille hanketoimijoille ja rahaston tavoitteita edistäville laadukkaille hankkeille. Kiitos viranomaisille, jotka ovat huolehtineen tukien myöntämisestä ja maksamisesta ajallaan. Kaikkien hyvä työ yhteisen tavoitteen eteen on ollut tärkeää, ja lopputulos on paras mahdollinen!