Kuukausi: syyskuu 2020

Verohallinnon tarjoama Katso-valtuutus poistuu käytöstä 31.12.2020. Katso-valtuutusta on tarvittu Hyrrässä yrityksen, yhdistyksen tai muun organisaation puolesta asioimiseen. Jatkossa Suomi.fi-valtuutus korvaa Katso-palvelun.

Lisätietoja ja käyttöohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/uutiset/siirry-suomi-fi-valtuutuksen-kayttoon/.

Suomi.fi-valtuutuksen tekemisessä neuvoo Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, puh. 0295 020 500.

Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.7.2020 määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika oli 1.8.-30.9.2020. Koska hakemukset on koronaepidemian vuoksi pyydetty jättämään ensisijaisesti sähköisesti, hakuaikaa jatketaan 2.11.2020 asti, jotta kaikila hakijoilla on riittävästi aikaa sähköisen hakemuksen jättämiseen.

Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä 2.11.2020 sähköisesti rahaston tietojärjestelmään (https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 2.11.2020 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon

Tervetuloa vuoden 2020 Innovaatiopäiville 5.–6.11. Vantaalle!

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Kalatalouden Innovaatiopäivät järjestetään vallitsevasta tilanteesta huolimatta, mutta erityisjärjestelyin.

Voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä. Paikan päällä osallistuvien määrä on rajoitettu, ja pidämme huolta, että tapahtumaan voi osallistua turvallisesti. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä. Osallistuminen on maksutonta, mutta ennakko-ilmoittautuminen vaaditaan.

Tapahtuman ohjelman, ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa löydät täältä.

Nähdään marraskuussa!

Alueelliset valmistelutilaisuudet toteutetaan kaikkien kolmen kalatalousasioista vastaavan ELY-keskuksen alueella (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Lappi). Valmistelutilaisuuksien alustava ohjelma on:

1. Uuden EMKR-ohjelman 2021−2027 valmistelutilanne ja siirtyminen uuteen ohjelmakauteen –
   EU-tason ja kansallinen valmistelutilanne
2. Toimintaohjelman sisältö
3. Keskustelu konkreettisista tarpeista ja rahoitettavista toimenpiteistä

Kaikki tilaisuudet järjestetään iltapäivällä kello 13−14.30. Tilaisuudet järjestetään verkkotapahtumina etäyhteyksin, mutta tilaisuuksille on myös varattu ELY-keskuksista tilat, joihin on mahdollista tulla paikan päälle, mikäli sähköinen osallistuminen ei ole mahdollista. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 21.9.

 

Tapahtuma-aikataulu

1.10. Pohjois-Savo
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Mikkelissä tai Kuopiossa

6.10. Varsinais-Suomi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Turussa, Vaasassa, Helsingissä tai Kouvolassa

8.10. Lappi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Oulussa

Paikalliset valmistelutilaisuudet ovat oiva mahdollisuus päästä vaikuttamaan ohjelmakaudella 2021−2027 rahoitettaviin toimenpiteisiin ja keskustelemaan niistä hallinnon, alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Uuden kauden valmisteluun voi tutustua etukäteen osoitteessa https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/

 

Lisätietoa tilaisuuksista ja ilmoittautumislomake

Kalasatamat ovat kalatalouden tuotantoketjun kannalta elintärkeitä ja kun niihin investoidaan, hyötyy siitä laaja joukko toimijoita niin suoraan kuin välillisestikin. Esittelemme kaksi julkista kalasatamaa, Reposaaren sataman Porissa ja Tuomaraisten sataman Taivassalossa, jotka ovat saaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukea kalasataman kehittämiseen.

Saapuessani Reposaaren kalasatamaan näen ensimmäisenä palvelukeskuksessa sijaitsevat kalaravintola Merimestan, jonka noutopöytä notkuu erilaisista herkuista, sekä kalamyymälän, jossa myydään paikallista kalaa ja kalatuotteita. Juhlavuosi on tulossa, sillä aikanaan rakennerahaston tuella rakennettu palvelukeskus täyttää pian 20 vuotta. Samaisesta rakennuksesta löydän myös toimistostaan Markku Saihan, joka on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa kalasataman rakennushankkeita.

Saiha kertoo, että Reposaaressa on ollut kalastusta aina ja satamakin on ollut pystyssä jo 60-luvulta saakka. Tällä hetkellä kalasatamassa toimii Merimestan kalaravintola ja -kauppa, silakan jalostusyritys Reposaaren Lajittelu ja Fileointi, Selkämeren Jää, kolme troolaria ja parisenkymmentä kalastajaa, joista puolet on päätoimisia. Kalasatamassa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli kymmenen kehityshanketta, joista tämän rahoituskauden hankkeita ovat jalostusyrityksen toimitilojen ja kalasataman viestinnän kehittäminen, rakenteilla oleva pyydysten huoltohalli sekä pian alkava purkulaiturin rakentaminen veneiden kylmäkonttien siirtelyyn ja kulunvalvonnan parantaminen.

Kalasataman omistaa Porin kaupunki ja se on yksi hankkeiden rahoittajista EMKR:n ja valtion rinnalla. Kalasataman kehittämisessä jo pitkään mukana ollut Saiha kertoo, kuinka kalasataman uudistaminen on välttämätöntä, jotta se säilyy elinvoimaisena. Kalasataman tulee palvella myös kalatalouden muuttuessa, kun kalastajat siirtyvät uusiin kalastusmenetelmiin ja kalalajeihin. Esimerkiksi tämän hetken trendi on silakan kasvava elintarvikekäyttö, mikä lisää kysyntää korkeampilaatuiselle ja pidemmälle jalostetulle silakalle.

Matkani Reposaaresta jatkuu Taivassaloon, jossa muutaman kilometrin päässä kirkonkylältä löydän tien päästä Länsi-Rannikon kalan jalostuslaitoksen. Ensi näkemältä satama vaikuttaa yksityiseltä, mutta todellisuudessa kyse on julkisesta Tuomaraisten kalasatamasta. Kalastajien käsittely-, pakastus- ja varastotilat kalastajille ovat vain samassa rakennuksessa kuin osa Länsi-Rannikon kalan toimitiloista. Kalasatamahankkeet ovatkin toteutuneet tiiviissä yhteistyössä Taivassalon kunnan, Länsi-Rannikon kalan ja paikallisten kalastajien kanssa. Kalasatamasta ja sitä koskevista hankkeista minulle on tarkemmin kertomassa Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sekä Länsi-Rannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu ja Ivar Kiil.

Tuomaraisten kalasatamassa toimii noin kolmekymmentä päätoimista kalastajaa. Satamassa operoi myös 4−6 silakkatroolaria, joiden saaliit Länsi-Rannikon kala jalostaa. Jalostusyritys ostaa kalaa myös lähialueen kalastajilta, jotka kalastavat rysillä tai pienemmillä troolareilla. Jalostuslaitoksella kala tyypillisesti fileoidaan tai pakastetaan ja viedään esimerkiksi Etelä-Koreaan, Meksikoon tai aina Australiaan asti. Osa saaliista menee kalajauhotehtaalle Kasnäsiin.

Tuomaraisten kalasatamaan on nykyisen rahoituskauden aikana kahdessa hankekokonaisuudessa esimerkiksi hankittu kalapumppuja, kaksi trukkia, nosturi ja hihnavaaka sekä rakennettu uusi laituri, veneenlaskuramppi ja kylmähuone. Lisäksi varastohallin rakentaminen on juuri alkamassa. Länsi-Rannikon kala on saanut tällä rahoituskaudella tukea myös kalan annostelulinjaan ja levypakastimiin. Sekä Paesalu, Kiil että Rantala kehuvat, kuinka yhteistyö jalostusyrityksen ja kunnan välillä on ollut toimivaa ja että siitä hyötyvät kaikki. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia Saaristomeren paikkakunnista, ja kunta haluaa turvata paikallisesti tärkeän elinkeinon tulevaisuuden jatkossakin.

Nähtyäni, miten monenlaista toimintaa kalasatamien yhteydessä harjoitetaan, ymmärrän paremmin niiden kehittämisen tärkeyden koko kalatalouden tuotantoketjun kannalta. Hyvin varusteltu kalasatama tekee työskentelystä toimivampaa ja loppupeleissä kalasatamista hyötyvät myös kuluttajat, joille voidaan toimittaa tuoretta kalaa kauppoihin sujuvasti. Kalatalouden tuotannon keskittyminä kalasatamien ympärille voi myös kehittyä laajempaa palvelutarjontaa, kuten Reposaaressa kalakauppa ja -ravintola.

Teksti, kuva ja videot: Tyyni Kantonen (MMM)

Ilmakuva Reposaaresta: Markku Saiha

Valtioneuvosto hyväksyi 14.5. asetuksen, jolla säädetään kalatalouden väliaikaisten kriisitukien myöntämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ehdotuksen, jolla kyseistä asetusta muutettaisiin niin, että se olisi mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen 1.7. voimaan astuneen yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain kanssa. Lausuntoja muutosehdotuksesta pyydetään 20.9.2020 mennessä.

 

Kalatalousalan yrityksille myönnettävää väliaikaista koronakriisiavustusta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi yritysten määräaikaisen kustannustuen kanssa. Taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan hallituksen tulee valmistella kalataloudelle kustannustukea täydentävä tuki kustannustuen kanssa yhtäläisellä kriteeristöllä ja huomioiden alalle jo kohdennettu tuki.

Ehdotuksen mukaan avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettaisiin niin, että avustus voisi olla 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan. Enimmäismäärä on alhaisempi kuin kustannustuessa kalatalouden poikkeavien valtiontukisääntöjen vuoksi. Tukiprosentti laskisi 80 prosentista 70 prosenttiin vastaten kustannustukea.

Avustusehdot muutettaisiin kalan jalostuksen sekä tukku- ja vähittäiskaupan osalta vastaamaan yleistä kustannustukea siten, että avustuksen määrä perustuisi vastaavaan laskentakaavaan ja vertailuajan liikevaihtoon kuin kustannustuessa. Kalan alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn osalta sovellettaisiin pääosin nyt voimassa olevia avustuksen ehtoja, jotka ovat periaatteiltaan lähes yhdenmukaiset kustannustuen kanssa.  Koska liiketoiminnan vuodenaikojen ja vuosien väliset vaihtelut ovat alkutuotannossa suuret, ei kustannustuen mukaista laskentakaavaa ja vertailukautta kuitenkaan voida soveltaa, vaan avustusta voisi saada nykyisten ehtojen mukaan eli enintään kuuden kuukauden ajalle ja perustuen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harkintaan.

Aiempien säännösten nojalla avustusta hakeneet yritykset voivat jättää uuden hakemuksen. Mahdollinen aiemmin myönnetty avustus huomioidaan uuden hakemuksen käsittelyssä.

Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.9.2020 vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Esitys on kiireellinen, sillä tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti myönnettävää tukea voidaan myöntää ainoastaan vuoden 2020 loppuun saakka. Avustukset halutaan saada yritysten hyödynnettäväksi mahdollisimman pian.

 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295162422

s-posti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Linkki lausuntopalveluun

 

Tervetuloa ruokaketjun toimijoiden kohtaamispaikkaan esittelemään tuotteita, löytämään uusia tuotteita valikoimiin,
verkostoitumaan, oppimaan uutta elintarvikehankinnoista ja ideoimaan yhdessä!

 

Aika ja paikka

Perjantai 18.9.2020
Kalariihi klo 10:00-12:15 etäyhteydellä (osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille etukäteen)
Lähiruoka- ja hankintatreffit klo 13:00-15:45 Oulussa (Kotkantie 1, 90250 Oulu, opasteet pihalla ja pääaulassa)

 

Kalariihessä kuullaan monipuolinen kalatalous- ja elintarvikealan toimijoiden paneelikeskustelu sekä ideoidaan yhdessä vajaasti
hyödynnettyjen kalalajien elintarvikeketjun kehittämistä ja yhteistyötä. Tilaisuus on suunnattu kalastajille, muille kalatalousalan toimijoille, elintarvikealan toimijoille sekä kala- ja elintarvikealan kouluttajille ja kehittäjille.

Lähiruoka- ja hankintatreffeillä pääset maistamaan paikallisia herkkuja, kuulemaan lyhyitä esittelyjä yrityksistä ja tuotteita sekä täydentämään osaamistasi asiantuntijapaneelin vinkeillä onnistuneisiin elintarvikevalintoihin. Lähiruoka- ja hankintatreffit on mainio tapa kartoittaa uusia tuotteita ja tutustua tuotteiden alkuperään sekä saada tietoa hankinnoista. Tilaisuus on suunnattu lähiruokatuottajille, elintarvikejalostajille, kaupan alan ja Food Service -alan edustajille sekä julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville toimijoille.

 

Tapahtumakutsu ja ohjelma (PDF)

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Uuden ohjelmakauden hallinnointia varten säädettävä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaki (EMKR-laki) oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi syksyllä 2020. Lailla täydennetään Euroopan unionin antamia asetuksia. Kyseisten EU-asetusten valmistelu on kuitenkin viivästynyt ja tämä aiheuttaa myös viivästymistä kansallisen lain aikatauluun. Uutena tavoitteena on antaa hallituksen esitys Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaiksi eduskunnalle keväällä 2021. EMKR-laki tulee kumoamaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014).

Uusi EMKR-laki oli kesällä lausuntokierroksella. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä. Sen perusteella tehtävät tärkeimmät muutokset ovat kalastuksen investointitukien mahdollistaminen myös II ryhmän kalastajille sekä takaisinperintöjen säilyttäminen rahaston maksuista vastaavan KEHA-keskuksen tehtävänä. Lisäksi pykäliin ja perusteluihin tehdään täsmennyksiä ja pienempiä lakiteknisiä korjauksia.

Lausuntoyhteenveto on luettavissa säädöshankkeen asiakirjoista hankeikkunasta:

https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM028:00/2019

Lausuntopyyntö ja -palaute ovat myös luettavissa lausuntopalvelussa:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=69dc3292-ce6f-4c20-a2cb-a290be8cacbb