Kuukausi: joulukuu 2020

Valtioneuvosto hyväksyi 30.12.2020 kalatalousalalle myönnettävän korona-avustuksen jatkamisen. Avustuksen perustana olevan valtioneuvoston asetuksen muutos tuli voimaan 31.12.2020 ja mahdollistaa korona-avustusten maksun 30.6.2021 asti. Hakemukset korona-avustuksista tulee jättää ELY-keskuksiin 31.5.2021 mennessä.

Asetusehdotus ja päätös löytyvät valtioneuvoston sivuilta.

Kuva on nauhoituksista Kemiössä. Hanna Nore parkitsee kalannahkaa.

Pienimuotoinen rannikkokalastus on suurten haasteiden edessä. Tässä viiden webinaarin sarjassa tartutaan kalanjalostuksen mahdollisuuksiin, jotka voisivat tuoda lisäarvoa kalastukselle saaristossa. Onko särkikalaa riittävästi, jotta sen kalastuksesta saataisiin kannattavaa? Mitä kaikkea silakasta voisi tehdä? Voisiko kilohailia hyödyntää muuna kuin maustekalana? Kuore alkaa jälleen olla kysytympi – mitä kuoreesta voi tehdä ja miten sen tarjonta voidaan taata pidemmällä aikavälillä? Ohjelma on suunniteltu ammattikalastuksesta ja kalanjalostuksesta kiinnostuneille.

Osallistua voi kaikkein kiinnostavimpaan webinaariin tai vaikka kaikkiin viiteen!

Webinaarit järjestetään tammikuussa 2021 viikoilla 2 ja 4. Ensimmäinen webinaari järjestetään keskiviikkona 13.1. Webinaareista tulee piakkoin yksityiskohtaisempaa tietoa biosfäärialueen biosfar.fi-sivustolle.

Webinaarien järjestämisestä vastaavat Saaristomeren Unesco-biosfäärialue, Åbo Akademin Skärgårdsinstitutet ja Åbolands fiskarförbund -yhdistys yhteistyössä Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa -hankkeen (Saaristomeren kalatalousryhmä) kanssa.

Uusi hanke luonnonkalan potentiaalista

Webinaarit ovat osa syyskuussa käynnistynyttä ”Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa” -hanketta.

Hankkeessa tuodaan esiin kalan monipuolisuutta elintarvikkeena ja terveystuotteena. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja tietoa siitä, miten vähemmän hyödynnettyjä kalalajeja käsitellään ja miten niistä valmistetaan ruokaa, sekä lisätä muiden kalalajien kysyntää ja sen myötä kalastajien kiinnostusta ottaa talteen myös muita kuin niitä lajeja, jotka tällä hetkellä ovat taloudellisesti kiinnostavimpia.

Hankkeessa tuotetaan yhteensä kaksitoista lyhytelokuvaa. Niiden aiheina ovat muun muassa kalankäsittely, kalanvalmistus ja kalannahan parkitseminen, ja niissä esitellään myös erilaisia saariston kalatalousammatteja. Saamme esimerkiksi nähdä kalastaja Börje Öhmanin kalastavan rysillä ja pääsemme troolikalastaja Mikael Brunströmin mukaan troolaamaan.

Hankkeen kohdealue on Saaristomeri, ja hankkeessa halutaan tuoda esille erityisesti uusia kalatalousalan sektoreita, joiden avulla voidaan vastata haasteisiin, joihin kalatalous alueella törmää, ja edesauttaa pienimuotoisen ammattikalastuksen säilymistä saaristossa.

Hanke jatkuu maaliskuuhun 2021 asti ja sitä rahoittavat Saaristomeren kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Svenska kulturfonden.

Hankkeen hankevastaavana toimii Marina Saanila.

Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Vesiviljely osoittautui myös eläinproteiinin kestävimmäksi tuotantomuodoksi, kun maailman suurimmat liha-, meijeri- ja vesiviljely-yhtiöt arvioitiin YK:n kestävyystavoitteiden kriteerien perusteella. Maailman suurin lohenviljely-yritys, MOWI, oli arviossa jo toisen kerran peräkkäin kestävin yritys.  Kahdenkymmenen kestävimmän yrityksen joukossa oli peräti seitsemän lohenkasvatusyritystä vuonna 2020.

Tieto vesiviljelyn vastuullisuudesta saattaa arveluttaa monia, koska kalantuotantoa ei olla pidetty muuta ruuantuotantoa kestävämpänä. Päinvastoin kalastuksen ja vesiviljelyn haitoista on keskusteltu vuosikymmeniä ja niiden tuotantoa ja kulutusta on pyritty ohjaamaan ekologisten kestävyyskriteerien perusteella.  Kestävän kalantuotannon edellytykseksi on jopa saatettu asettaa vesiympäristön tilan parantaminen.

Kalastusta tai vesiviljelyä ei yleensä tarkastella ravinnon tuotantomuotona, eivätkä kalatuotteet useinkaan sisälly kansallisiin tai kansainvälisiin ruuantuotantosuunnitelmiin. Ruokajärjestelmissä kala on myös lähes säännönmukaisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kalatuotteita tai vesiviljelyä käsitellään vain 4 %:ssa ruokajärjestelmiä koskevissa julkaisuissa Web of Science -indeksointipalvelun mukaan.

Kalantuotanto tulee jatkossa väistämättä sisältymään ruokajärjestelmiin, koska kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kun kaikkia ruuantuotantomuotoja arvioidaan samojen kestävyyskriteerien perusteella, voidaan eri tuotantomuotojen kaikkia hyötyjä ja haittoja verrata keskenään.  Näin pystytään etsimään ratkaisuja ruuantuotannon kasvaviin ongelmiin: ravinnon riittävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vesistöjen rehevöitymiseen.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ilmastoruokaohjelmaa. Samaan aikaa viimeistellään kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kalan omavaraisuutta ja nostaa suomalaisten kalan kulutus ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Tavoitteiden toteutumisella saavutettaisiin monia terveys- ja ympäristöhyötyjä. Kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista edistää, jos kalaravinto nähdään tärkeänä osana ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

Kaija Saarni

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

Kalatalouden korona-avustuksiin on tulossa muutoksia vuodenvaihteessa. Kansallisen avustuksen voimassaoloon esitetään jatkoa, ja muutos on lausunnoilla 18.12. asti. Myös Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tarjoamiin tukimahdollisuuksiin tulee muutoksia.

Kalatalousalan yritykset ovat voineet hakea tukea koronavirusepidemian aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin kalatalouden väliaikaisesta kansallisesta avustusjärjestelmästä ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).

Kalatalouden väliaikainen kansallinen tuki

Valtioneuvoston asetukseen (369/2020) perustuva kansallinen avustusjärjestelmä on tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun. Asetuksen voimassaoloaikaa esitetään kuitenkin jatkettavaksi, jotta avustuksia voitaisiin myöntää myös ensi vuonna. Esityksen mukaan avustuksia voitaisiin myöntää 30.6.2021 asti, ja hakemukset tulisi jättää 31.5.2021 mennessä. Lausuntoja valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta pyydetään jo 18.12.2020 klo 12 mennessä, koska esitys on kiireellinen. Asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan joulukuun lopussa, jotta tuen myöntämiseen ei tulisi katkosta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voidaan myöntää korotettua tukea ja ennakkomaksuja koronaan liittyville hankkeille. Mahdollisuutta korotetun tuen myöntämiseen ei ole sidottu tiettyyn aikarajaan vaan koronatilanteen kestoon, joten korotettua tukea voidaan myöntää myös vuonna 2021, jos koronatilanne jatkuu ja hanke liittyy koronaan sopeutumiseen.

Ennakkomaksuja voidaan maksaa kehittämishankkeille myös vuonna 2021. Sen sijaan ennakkomaksut investointihankkeille mahdollistettiin väliaikaisella lakimuutoksella, joka on voimassa vuoden 2020 loppuun. Lakimuutokselle on esitetty jatkoa, mutta se ei ehdi tulla voimaan vuoden alussa. Näin ollen investointihankkeille maksettaviin ennakkomaksuihin tulee katkos tammikuun alusta alkaen, eikä niitä voida myöntää ennen kuin niitä koskeva uusi lakimuutos tulee voimaan. Asiasta tiedotetaan heti, kun muutoksen aikataulu selviää.

Lausuntopyyntö luonnoksesta  kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Luonnos kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Perustelumuistioluonnos

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, puh. 0295162411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

asiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295162036, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ehdotettu rahoitus vastaisi tähän haasteeseen. Monia kotimaisia kalalajeja, kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja, ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Miljoona euroa suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.

Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon (kirjaamo@mmm.fi).

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi

erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 0295 162 016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi