Suomen uuden EMKVR-ohjelman luonnos kommentoitavana

Suomen kansallisen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelman ensimmäinen luonnos on valmistunut ja se on kommentoitavana otakantaa-palvelussa 22.8.2021 asti. 

Ohjelmaluonnos sisältää ohjelman keskeisimmät osiot eli strategian, SWOT-analyysin toimialasta, perustelut ohjelman valinnoille sekä rahoitettavat toimenpiteet. EU-asetukset määrittelevät raamit, joiden puitteissa rahoitusta voidaan suunnata. Lisäksi EU-asetukset määrittelevät ohjelman rakenteen ja siinä käsiteltävät asiat.

Suomi voi rahasto-ohjelmassa asettaa kansalliset tavoitteet ja suunnitella niitä edistävät toimet. Otakantaa-palvelulla toteutettavalla kyselyllä halutaan osallistaa ohjelman valmisteluun ihmisiä myös virallisten työryhmien ulkopuolelta. Toiveena on monipuolisia kommentteja ja ideoita Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston keskeisten osioiden edelleen kehittämiseksi.

Kyselyssä tulleet kommentit otetaan huomioon ohjelman valmisteluissa ennen syksyllä järjestettävää virallista lausuntokierrosta.

Otakantaa-palveluun pääset tästä linkistä. Palvelusta löydät Suomen ohjelman luonnoksen sekä sitä koskevan kyselyn.

Kalatalouden yritysten väliaikaiselle korona-avustukselle jatkoa

Valtioneuvosto päätti jatkaa kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävää avustusta vuoden 2021 loppuun saakka.

Kalatalouden alkutuotannon yritysten osalta jatkettiin ainoastaan tuen hakuaikaa, mutta kalan jalostuksen ja vähittäis- ja tukkukaupan osalta tehtiin myös muita muutoksia. Kalan jalostuksen sekä vähittäis- ja tukkukaupan yritysten tuen laskemiseen sovellettavaa kaavaa yhdenmukaistettiin yleisen kustannustuen kanssa ja tukikautta sekä vertailuajanjaksoa muutettiin. Lisäksi tuen enimmäismäärä on nyt 270 000 euroa.

Avustushakemukset tulee jättää 30.11.2021 mennessä. Asetus väliaikaisesta tuesta oli alun perin voimassa kesäkuun loppuun asti. Sitä päätettiin jatkaa, koska Euroopan komissio jatkoi väliaikaista valtiontukipoikkeusta puolella vuodella 31.12.2021 asti pitkittyneen koronatilanteen vuoksi.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyvät terveys, vesistöt ja talous

Valtioneuvosto hyväksyi 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.

 

Kalansyönnin yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät talouteen, terveyteen ja ilmastoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:

  • Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon.
  • Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
  • Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa.
  • Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä.
  • Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.
  • Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen, kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen, elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.

Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia, kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin.

Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään mm. toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma PDF 2.9MB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 02951 62411, timo.halonen(at)mmm.fi (8.-9.7.2021)
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 02951 62016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi (8.-16.7.2021)
asiantuntija Saana Tarhanen, p. 02951 62036, saana.tarhanen(at)mmm.fi (19.7.2021->)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi