Blogi: Viiden vuoden neuvottelut kalastuspolitiikan valvontajärjestelmästä päätökseen – kahden lohen aukko löytyy

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttaminen on saanut sinetin. Jäsenmaista koostuva neuvosto hyväksyi 13. marraskuuta poliittisen sopimuksen, joka oli saavutettu kuluvan vuoden toukokuussa.

Kaikki alkoi kuitenkin jo toukokuussa 2018, jolloin komissio teki ehdotuksen viiden eri asetuksen muuttamiseksi. Helppoa ei sovun saavuttaminen ollut, sillä neuvotteluihin ensin EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa sekä sen jälkeen neuvoston, parlamentin ja komission kesken kului tasan viisi vuotta. Tämän päälle tarvittiin runsas puoli vuotta, jotta tekstit saatiin hiottua asianmukaiseen kuntoon ja virallisesti hyväksyttyä. Asetuksiakin muutettiin viiden sijaan lopulta kuusi.

Kalastuksenvalvonnan vaatimusten tulisi olla kohtuullisia

Suomessa nähdään, että vaikuttava ja kustannustehokas kalastuksenvalvonta on tärkeä osa politiikkaa, jolla pyritään turvaamaan kalakantojen kestävyys. Valvonnan kustannusten tulee kuitenkin olla suhteessa valvonnan hyötyihin, ja kustannuksia tulee tarkastella kalastuksen eri muotojen ja kalastajaryhmien näkökulmasta siten, että vaatimukset eivät muodostu kohtuuttomiksi.

Valitettavasti on vaikea pitää kohtuullisena esimerkiksi sitä uutta vaatimusta, että kaikkein pienimpienkin kaupallisten kalastusveneiden tulee muutaman vuoden kuluttua kantaa mukanaan laitetta, jonka avulla viranomaiset voivat kaiken aikaa seurata veneiden liikkeitä merellä.

Silakan ja kilohailin sekasaalista koskevat velvoitteet huolettavat

Suomessa ollaan huolissaan, millaisia velvoitteita tulevaisuudessa liittyy merellä tehtävään silakka- ja kilohailisaaliin määrää koskevaan ennakkoarvioon ja tämän arvion sallittuun virheeseen, kun saalis maissa lajeittain punnitaan. Asetukseen saatiin hyvä sääntö, jonka mukaan lajittelemattoman pelagisen kalastuksen tapauksessa 10 prosentin poikkeama punnittuihin määriin voidaan laskea lajikohtaisesti suhteessa koko saaliin määrään. Tämän poikkeuksen hyödyntämistä ei kuitenkaan saisi vaarantaa ylimitoitetuilla valvontavelvoitteilla, jotka rajaavat saaliiden purkamisen vain harvoihin satamiin. Näiltä osin elämme edelleen epätietoisuudessa ja epävarmuudessa. Komissio päättää ensi kevään aikana, millä edellytyksillä lajittelematonta silakan ja kilohailin sekasaalista saa eri satamiin purkaa.

Vapaa-ajankalastuksen valvonnassa mennään liian pitkälle

Suomessa olemme katsoneet myös, että vapaa-ajankalastuksen valvonnassa ja rikkomusten seuraamuksissa mennään liian pitkälle. Erityisen vaikea on hyväksyä sitä, että vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti katsotaan vakavaksi rikkomukseksi hyvin matalalla kynnyksellä. Voimassa olevan Suomen lainsäädännön mukaan vakavasta rikkomuksesta määrättävä vähimmäisseuraamus on 2 000 euron seuraamusmaksu, joten tätä vähimmäisseuraamusta on jatkossa tarkasteltava uudestaan. Komissiolle myönnetty valtuus antaa vapaa-ajankalastuksen pyydysten merkintää koskevia sääntöjä on myös sikäli huolestuttavaa, että Suomessa on olemassa omat säännöt, jolloin EU-tason harmonisointi voi parhaimmillaankin aiheuttaa sekaannusta ja lisäkustannuksia.

Suomi ajoi voimakkaasti valvontasääntöjen alueellistamista

Kaiken kaikkiaan neuvottelutulos ei ota riittävästi huomioon, että kalastus ja siihen liittyvät olosuhteet ovat hyvin erilaisia EU:n eri merialueilla niin kaupallisessa kuin vapaa-ajankalastuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö on pettynyt siihen, että valvontasääntöjen alueellistamista koskeva artikla ei ole mukana asetuksessa. Suomi ajoi voimakkaasti sitä ajatusta, että kunkin merialueen kalastukseen osallistuvat maat voisivat yhdessä päättää, millaista valvontaa alueella tarvitaan. Vastaava periaate on jo hyväksytty kalastuksensäätelyä koskevassa, ns. yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksessa. Moni muukin jäsenmaa kannatti tätä ajatusta, mutta Euroopan parlamentti ja komissio eivät sitä hyväksyneet.

Asetusmuutos julkaistaan virallisesti ennen joulua ja se tulee voimaan tammikuun alkupäivinä 2024. Asetus sisältää kuitenkin runsaasti eripituisia siirtymäaikoja. Esimerkiksi pieniä rannikkoaluksia koskevia tiukennuksia aletaan pääsääntöisesti soveltaa neljän vuoden kuluttua.

Suoramyyntiin saatiin kahden lohen mentävä aukko

Suomessa on kaikesta huolimatta kiittäminen neuvoston puheenjohtajina toimineista jäsenmaista erityisesti Ranskaa ja Ruotsia siitä, että joitain meidän erityispiirteitämme otettiin huomioon. Esimerkiksi suoramyynnin mahdollistaviin sääntöihin saatiin kahden lohen mentävä aukko.

Kaupalliselta kalastajalta suoraan kuluttajalle tehtävää myyntiä näet rajoitettiin niin, että se on ilman viranomaisille tehtävää myynti-ilmoitusta mahdollista vain 10 kiloon saakka päivässä. Vastauksena Suomen vetoomukseen uudet säännöt sallivat kuitenkin myydä Itämeren lohta kaksi kappaletta päivässä kullekin kuluttajalle, painosta riippumatta. Muistettakoon kuitenkin, että vapaa-ajankalastuksen saaliin myynti on täysin kiellettyä.

Kaiken kaikkiaan Suomen huolia otettiin lopulta liian huonosti huomioon. Niinpä Suomi äänesti neuvostossa asetusta vastaan, yhdessä Italian kanssa. Latvia ja Portugali eivät myöskään sitä kannattaneet, vaan pidättyivät äänestämästä. Kaikki muut äänestivät hyväksymisen puolesta. Euroopan parlamentissa asetus tuli hyväksyttyä suurella ääntenenemmistöllä.

Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö

Osaajapula vaivaa kala-alaa – selvityshenkilö kartoittamaan kalatalouden koulutusmahdollisuuksia

Kalatalousalaa vaivaa pula osaavasta työvoimasta. Maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa selvitetään kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistellaan esitys kalatalouden koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi. Selvityshenkilöksi on asetettu MMT Susanna Kumpulainen.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kalatalouden huomattava kasvu ja kalaomavaraisuuden nostaminen. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi kalatalouden kasvulle on nostettu ammattimaisen ja osaavan työvoiman saanti. Huoli osaajapulasta on kasvanut entisestään tulevien eläköitymisien myötä. Monista kalatalouden kehittämiseen suunnatuista panostuksista huolimatta koulutus on heikentynyt opiskelijapulan sekä heikkenevien oppimisympäristöjen myötä.

”Suomalaiset haluavat syödä kalaa, ja erityisesti kotimaisen kalan kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Yritykset ovatkin kehittäneet toimintaansa ja investoineet ahkerasti. Monen yrityksen ongelmana on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta, sillä kalatalouden koulutusta on tällä hetkellä rajallisesti tarjolla eikä se houkuttele riittävästi opiskelijoita. Koulutuksen nykytilan kartoittaminen ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen ovat siksi hyvin ajankohtaista”, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa.

Nyt käynnistettävän selvitystyön tavoitteena on kartoittaa kalatalouskoulutuksen nykytilaa sekä valmistella kehittämistoimenpiteet, joilla varmistetaan laadukas kalatalouden koulutus ja osaaminen tulevaisuudessa. Suomessa tarjotaan tällä hetkellä kalatalousalan ammatillista koulutusta, mutta ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia tutkintoja ei ole ollut tarjolla sen jälkeen, kun iktyonomikoulutus päättyi 2010-luvulla. Korkeasti koulutettuja kalatalouden osaajia tarvitaan kuitenkin niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossakin. Selvitys kattaa ammatti- ja vapa-ajankalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen, kalavesien hoidon, kalatuotteiden markkinoinnin ja myynnin sekä kalastusmatkailun koulutuksen.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on asettanut kalatalouden koulutuksen selvityshenkilöksi MMT Susanna Kumpulaisen. Kumpulaisella on laaja luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen tuntemus. Kumpulaisen tukena selvityksessä toimii asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustettuina kalatalousalan järjestöt ja hallinto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kumpulainen luovuttaa raporttinsa maa- ja metsätalousministeriölle tammikuussa.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Minna Uusimäki, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 284

Linkit:
Tutustu tarkemmin koulutusselvitysprojektiin

Hakumenettely hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi siirtyy keväälle 2024

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uutta hyljekorvausmallia. Määräaikaisen haun arvioidaan avautuvan keväällä 2024, jolloin korvausta voi hakea perustuen sekä vuoden 2022 että 2023 saalistietoihin.

EMKVR-kaudella kaikki hakemukset tulee jättää rahaston sähköiseen tietojärjestelmään Hyrrään. Hakemuksen voi jättää, kun maa- ja metsätalousministeriö on avannut hakumenettelyn. Haun avaamisesta tiedotetaan meri- ja kalataloussivustolla.

Korvausmallista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen muutoksesta järjestetään lausuntokierros syksyn aikana, ja siitä tiedotetaan meri- ja kalataloussivustolla.

Huom. EMKVR-kaudella saaliiden laskennassa huomioidaan vain ne saalistiedot, jotka on toimitettu viranomaiselle säädetyllä tavalla ajallaan.

Materiaalit hyljekorvauksen keskustelutilaisuudesta

Vuoden 2024 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden haku ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku ELY-keskuksesta alkaa 1.11.2023

ELY-keskus avaa vuoden 2024 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 1.11. – 15.12.2023 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.

On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2023 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2024 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2024.

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2024 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:

  • Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 14,674 ‰
  • Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 23,600 ‰
  • Lohi / Itämeren pääallas ja Pohjanlahti / 3BCD-F: 5,098 ‰
  • Lohi / Suomenlahti / 3D32: 26,000 ‰

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 15.12.2023 klo 16:15 mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:

Kalastusmestari Veera Salmi, puh. +358 295 022 541 veera.salmi@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Sofia Pettersen, puh. +358 295 022 178 sofia.pettersen@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

Kalatalouden innovaatiopäivät keräsi suuren yleisön – uudet innovaatio-ohjelmat esittäytyivät ja Seafood Innovations -kilpailun voittajat palkittiin

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen Helsingissä 2.-3.11. Tapahtuma keräsi  reilusti yli 200 osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista teemoista ja uusista avauksista. Tapahtumassa palkittiin Seafood Innovations -kilpailun voittajat sekä kuultiin toimintaansa käynnistelevistä uusista innovaatio-ohjelmista. 

Marraskuun alussa järjestettävä kalatalouden innovaatiopäivät on noussut kalatalousalan vuosittaiseksi ykköstapahtumaksi. Helsingin Kampissa järjestetty tapahtuma keräsi jälleen suuren joukon kalatalousalan yrittäjiä, tutkijoita, hallintoa sekä järjestöjä kuulemaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista kysymyksistä sekä uusista innovaatio-ohjelmista. Päivien aikana kuultiin muun muassa yritysten esittelypuheenvuoroja sekä pohdintaa tekoälystä.

Innovaatiopäivien esitykset löydät täältä.

Seafood Innovations -kilpailun voittajat palkittiin

Seafood Innovations -kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Kilpailussa etsittiin kalan käyttöä tai tarjontaa edistäviä uusia ratkaisuja ja innovatiivisia tuoteuutuuksia.  Tällä kertaa kilpailussa oli kaksi sarjaa, tuoteinnovaatiot sekä teknologiset innovaatiot. Molemmissa sarjoissa voittaja palkittiin 10 000 euron rahapalkinnolla.

Kummassakin sarjassa raadin valitsema kolmen kärki esittäytyi innovaatiopäivillä. Seafood Innovations -kilpailun finalistit olivat:

Sarja: Innovatiiviset kalatuotteet ja konseptit

  • Hailia Nordic Oy: Hailia Pikkukalanyhtö
    “Uudenaikainen Itämeren pikkukaloista valmistettu kalaraaka-aine, joka ratkaisee ravintoloiden ja ruokapalveluiden dilemman kotimaisesta kalasta.”
  • Saarioinen Oy: Lahna-kikhernepyörykkä
    “Runsasproteiininen lahna-kikhernepyörykkä on vaivaton tapa tarjota kala-ateria ammattikeittiöissä.”
  • Chipsters Food: Hyvä Apaja Savumuikkuherkku
    “Hyvä Apaja Savumuikkuherkku on valmistettu sataprosenttisesti suomalaisesta kalasta, sopii uuniperunan ja erilaisten leipien täytteeksi ja levitteeksi.”

Sarja: Teknologiset innovaatiot

  • Pullan Kala Oy: Muuntuva veneen hallintajärjestelmä
    “Muuntuva veneen hallintajärjestelmä mahdollistaa veneen tilan muokkaamisen erilaisiin kalastustapoihin sopivaksi.”
  • Super Ground: SuperGround-menetelmä
    “Innovaatio, joka mahdollistaa kalojen kovakudossivuvirtojen kuten ruotojen sekä pään hyödyntämisen kuluttajille tuttuina elintarvikkeina.”
  • PaRAS Aqua Oy: PaRAS kalankasvatuslaitoskonsepti
    “PaRAS innovaatio pitää sisällään sekä uuden kalankasvatusmenetelmän että menetelmälle parhaiten soveltuvan uuden allas- ja laitosteknologian.”

Voittajaksi tuoteinnovaatiosarjassa selvisi Hailia Nordic Oy:n Hailia Pikkukalanyhtö. Teknologisten innovaatioiden sarjassa voittajaksi valittiin PaRAS Aqua Oy:n PaRAS kalankasvatuskonsepti. Raadin perustelujen mukaan Pikkukalanyhtö-tuote on täysin uudenlainen, innovatiivinen, pientä silakkaa ja kauraa yhdistävä tuote. Sillä nähdään olevan etenkin ammattikeittiöissä mahdollisuus lisätä kalan käyttöä. PaRAS-innovaatio taas pitää sisällään sekä uuden kalankasvatusmenetelmän että menetelmälle parhaiten soveltuvan uuden allas- ja laitosteknologian.

Uudet innovaatio-ohjelmat esittäytyivät

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) rahoitettavat innovaatio-ohjelmat esittäytyivät innovaatiopäivillä. Rahaston Suomen ohjelmasta on valittu rahoitettavaksi viisi ohjelmaa:

  • Kalastuksen kehittämisohjelma
  • Vesiviljelyn kehittämisohjelma
  • Kalatalouden ympäristöohjelma
  • Blue Products 3.0
  • Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma

Ohjelmille on varattu Suomen EMKVR-ohjelman rahoitusta yhteensä hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa vuosille 2023-2028. Innovaatio-ohjelmat toteutetaan yritysten, tutkimusorganisaatioiden, sidosryhmien ja julkisten toimijoiden kumppanuusmallilla, jolla pyritään löytämään ratkaisuja kalatalouden keskeisiin tarpeisiin ja ongelmiin sekä luomaan uusia kasvumahdollisuuksia. Ohjelmat ovat jatkoa rahaston ohjelmakauden 2014-2020 vastaaville innovaatio-ohjelmille, joten työ ei käynnisty tyhjästä. Uudella kaudella painotetaan erityisesti yrityslähtöisyyttä sekä ohjelmien avoimuutta, ketteryyttä ja läpinäkyvyyttä – ohjelmien painopisteitä voidaan muokata kauden aikana, jos tarvetta ilmenee, ja uudet toimijat voivat liittyä mukaan myös kesken kauden.