Koulutus- ja rekrytointihankepäivillä mietittiin keinoja saada uusia kalastajia alalle ja tehostaa nykyisten toimintaa
Meri- ja kalatalousverkosto järjesti 5.-6.4.2018 seminaarin, jonka aiheina olivat ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankkeet.
Ensimmäisenä seminaaripäivänä perehdyttiin koulutushankkeisiin. Päivän keskeinen kysymys oli, että kuinka koulutushankkeilla voidaan kehittää ammattikalastusta elinkeinona – esimerkiksi parantaa tuottavuutta tai parantaa työympäristöä.
Ohjelman avasi Sodankylässä toteutettu koulutushanke, jossa tarkoituksena on kouluttaa kalastajia kalamassan tekoon eri kalalajeista. Hankkeen taustalla oli Lokan osuuskunnan kiinnostus massan valmistukseen, josta voitaisiin saada mahdollisesti uusi tuote ja lisätuloja sesonkien väliin. Voit katsoa tämän monipuolisen hankkeen taustat ja sisällön täältä.
Lounaan jälkeen Mika Jääskeläinen Kalatukku Erikssoninsta kertoi jalostajan näkökulman koulutustarpeisiin, ja keskeisimpiä viestejä oli yhteistyön kehittämisen tärkeys. Yhteistyön kehittämiselle taas oli kolme lähtökohtaa:
- Elintarvikelain vaatimusten täyttyminen
- Ostosopimuksen tekeminen
- Molempien osapuolten halu kehittää yhteistyötä
Voit katsoa Jääskeläisen esityksen kokonaisuudessaan täältä.
Koulutustarpeiden näkökulman jälkeen suuntasimme katseen tulevaisuuteen, kun Petri Suuronen Luonnonvarakeskuksesta kertoi kalatalouden tulevaisuudennäkymiä. Automaation lisääntymisen ja pyydystekniikoiden kehittymisen arveltiin olevan kehityssuuntia, joihin ammattikalastus tulee kulkemaan. Suuronen kertoi myös, että jalostusaste ja volyymit ovat jääneet jälkeen kysyntätarpeista, ja oleellista olisikin vastata kuluttajien tarpeeseen pitkälle kehitetyistä tuotteista. Suurosen esityksen kokonaisuudessaan löydät täältä.
Päivän viimeisenä alustuksena kuultiin kuinka toisen alan toimija oli rakentanut tiensä menestykseen. Vaissi Oy on onnistunut rakentamaan kaalikäärylemonopolin, ja tuotannon suuresta käsityöintensiivisyydestä huolimatta yritys on erittäin kannattava. Juha Vaissi kertoi, että menestyksen taustalla on mm. ollut hallittu riskinotto. Katso täältä mitkä muut tekijät vaikuttivat tämän yrityksen menestykseen.
Ennen päivän päättymistä täytyi osallistujien ideoita ja päivän aikana syntyneitä ajatuksia saada vielä paperille, ja tätä varten kalatalousverkosto piti työpajan. Useiden vaiheiden jälkeen kaksi ryhmää oli tuottanut useita ajatuksia siitä, millaisiin ammattikalastuksen pullonkauloihin tai kehittämismahdollisuuksiin voitaisiin koulutushankkeella vastata. Kukin ryhmä äänesti näistä ideoista potentiaalisimman hanke-idean, ja molemmissa ryhmissä sama idea sai eniten ääniä: yhteistyön lisäämiseen tähtäävä koulutushanke. Alla esitellyt hankeideat tiivistettyinä:
Hanke 1: Löylyä – ympäristöystävällistä liiketaloudellista älyä
Tavoitteet
- Kalastajien yhteistyön kehittäminen alueellisesti ja paikallisesti
- Uusien teknologioiden ja tuotteiden esittely ja käyttökoulutus
- Hyvien käytänteiden siirtäminen
Kohderyhmät
- Kalastajat ja alalle aikovat
- Sidosryhmät
Laajuus:
- Koko suomi / maakunnittain / kalatalousryhmittäin
Sidosryhmät:
- MMM, ELY, Kalatalouskeskus, Sitra, VTT, Kalatalousryhmät
Hanke 2: Kalastajien yhteistyökoulutus
- Vaihe: Yhteistyön/ -toiminnan markkinointi
- Tutustumismatkat/ -käynnit
- Esimerkkejä onnistuneista yhteistyökuvioista
- Yhteistyöhalun/ -tarpeen herättäminen + mahdollisuuksien ideoiminen
- Vaihe: Liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen + liiketoimintakoulutus (mm. infran selvitys)
- Vaihe: Muu yritykseen liittyvä koulutus, mm. laatu, markkinointi, logistiikka, yhteiset pelisäännöt
Sidosryhmät: kunnat, kalatalousryhmät, tarpeelliset koulutustahot
Koulutushankkeiden ideoiksi ehdotettiin myös seuraavia aiheita:
- Omaan saaliin jalostaminen ja suoramyynti
- Uudet pyyntimenetelmät
- Sesonkien hallinta, mm. kalojen sumputtaminen / säilöminen
- Teknologinen kehitys koko prosessin läpi – auttaisi myös nuorien kalastajien saamisessa
- Erikoistuminen ja tuotebrändäys
Ammattikalastuksen rekrytointihankkeet
Kuinka saamme uusia kalastajia alalle? Tämä on kalatalouden toimialan tulevaisuuden kannalta kenties ratkaisevin kysymys, ja siihen perehdyimme seminaarin toisena päivänä. Koska kalastajamäärien väheneminen ei ole vain Suomea koskeva ongelma, oli tuona päivänä osallistujia myös muista Itämeren maista kertomassa siitä, kuinka he ovat pyrkineet ongelmaa ratkaisemaan.
Aloitimme päivän luomalla katsauksen Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan kalastajamääriin. Kävi ilmi, että kalastajamäärien vertailu oli hankalaa, koska kalastajan määritelmä myös vaihtelee maittain. Esimerkiksi suomalaista luokittelua 1. ja 2. luokan kalastajiin ei muualla ollut, ja Viron kalastajarekisterissä saattoi olla vuosia kalastamatta olleita. Yhteistä kuitenkin alan epävarmuustekijöistä johtuva laskeva trendi kalastajamäärissä. Itämeren maiden kalatalousverkostot totesivatkin, että voisi olla hyvä tehdä tarkempi selvitys asiasta. Alustuksessa pidetyn esitelmän näet täältä (englanniksi).
Päivän ensimmäisen alustuksen piti Perttu Jämsen Sitrasta, ja aiheena olivat megatrendit ja työn tulevaisuus. Keskeisiä viestejä olivat mm. se, että työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Robotisaation pelkoon töiden harventajana todettiin, että se on ollut läsnä jo kymmeniä vuosia, mutta töiden katoamisen sijaan on syntynyt uusia työtehtäviä. Työuran arvellaan myös yhä useammin olemaan jatkuvaa oppimista eri työtehtävissä perinteisen ”opiskelun kautta työpaikkaan ja sieltä eläkkeelle” sijaan. Voisiko työn sesonkiluonteisuus olla myös valttikortti ammattikalastuksen markkinoinnissa elinkeinona? Ja pitäisikö ammattikalastuksen erottua juuri siinä, että siinä ei tuijoteta näyttöpäätettä? Voit katsoa Jämsenin esityksen kokonaisuudessaan täältä.
Seuraavaksi vuorossa oli kalastaja Jarno Aaltosen kertomus siitä, kuinka hän rakensi menestyksekkäästi ammattikalastatustoimintaansa. Vuosi toisensa jälkeen hän kehitti toimintaansa investoiden ja markkinoiden, saalismäärän ja liikevaihdon kasvaessa tasaisesti. Taustalla oli jatkuvasti toinen työ sairaanhoitajana, joka mahdollisti työn teon sesonkiluonteisesti. Katso täältä esitys Aaltosen kalastajauran kehityksestä.
Hanke-esimerkkejä meiltä ja muualta
Iltapäivän puolella käytiin läpi useita hanke-esimerkkejä siitä, kuinka uusia kalastajia on pyritty alalle saamaan:
Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta
Lyhyesti: Hankkeen tavoitteena on luoda uusi toimintatapa, jossa yhteisöllisen ja eri viranomaisten toiminnan avulla luodaan työpaikkoja kalatalouteen. Tätä edelsi varsin onnistunut esiselvityshanke siitä, onko ammattikalastuksesta Lapissa kiinnostuneita ylipäänsä.
Lyhesti: 15-16 –vuotiaiden Pohjanmaalaisten nuorten tutustuttaminen kalatalouden työmahdollisuuksiin mm. kesätyömahdollisuuksien kautta, materiaalien tuottaminen kouluille ja koulutusverkostojen luonti
Lyhyesti: Gävlen lääninhallinto ja alueen vielä jäljellä olevat kalastajat suunnittelevat Norrsundetin Saltharsfjärdeniin suurta investointia, joka vastaisi moneen tarpeeseen: loisi kalastuksen ja saaliin jalostuksen edellytyksien parantuessa uusia työpaikkoja, toimisi suosittuna turistikohteena ravintoloineen ja takaisi samalla kulttuuriperinnön säilymisen ja lähiruoan saatavuuden. Kyseessä on siis muutakin kuin kalasatamainvestointi.
Lyhyesti: Ammattikalastuksen tai vesiviljelyn liikeideakilpailu nuorille, jossa jaettiin palkintoja. Tähän sisältyi mm. koulutusta yrittäjyyteen ja toimialaan sekä kenttäretkiä.
Lyhyesti: Seuraavaa toimintakautta ajatellen Liettuan kalataloushallinnossa nähdään mm. seuraavat toimenpiteet uusien kalastajien houkuttelemiseksi tärkeinä:
- Investoinnit aluksiin ja välineisiin tai vanhojen alusten korvaaminen
- Investoinnit, jotka parantavat kalastustuotteiden laatua ja /tai lisäarvoa
- Korvausjärjestelmät (kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen)
- Tieteellisen tiedon ja siitä syntyvien innovaatioiden hyödyntäminen kalastuksessa
Lyhyesti: Viron kalatalousverkostolla on nuoriin ja lapsiin keskittyviä valistuksellisia / kasvatuksellisia toimia, joilla pyritään tutustuttamaan kalan matkaan vedestä ruokapöytään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yleisötapahtumat, opintoretket ja kouluihinkin jaettavat oppimateriaalit.
Työpajoissa mietittiin rekrytoinnin edistämistä useasta näkökulmasta
Rekrytointihankkeiden seminaaripäivän päätti työpajatyöskentely, jossa pohdittavana oli kolme teemaa:
Teema 1: Rekrytointi ja siihen liittyvä viestintä
Teema 2: Uuden kalastajan urapolku – mitä reittiä kalastajaksi?
Teema 3: Yleisten edellytysten parantaminen hankkeilla
Teemassa 1 heräsi seuraavia ajatuksia siitä, kuinka viestinnällisin keinoin voidaan edistää uusien kalastajien löytämistä alalle:
- Kalastuspäivä koulussa
- Työelämääntutustuminen eli TET kala-alan yrityksessä
- Ruualaittokurssit ja reseptikisat
- Oppisopimus-kokeilut (Mestari – Kisälli)
- Positiivinen viestintä alasta – myös kalastajilta
- Kesätyöprojekti (johon kuuluisi sosiaalisessa mediassa viestintä)
- Pioneerileiri – työkokeilut
- Videobloggaajan palkkaaminen kalastajan matkaan (esim. vapaa-ajankalastuksesta vloggaavan)
- Sosiaalisessa mediassa viestintä ylipäänsä
Teeman 2: Uuden kalastajan urapolku –työpajassa nähtiin seuraavat asiat tärkeinä uusien kalastajien löytämiseksi uralle:
- Kohderyhmän löytäminen vaatii tiedottamista kouluissa ja sosiaalisessa mediassa sekä mainostamista (esim. yhteishakujen aikaan)
- Koulutus ja tekemällä oppiminen ovat yhtä tärkeitä
- Mestari ja kisälli –koulutustapa on loistava keino löytää uusia kalastajia jatkamaan vanhojen tilalle
Teemassa 3 pohdittiin seuraavien toimien parantavan yleisiä edellytyksiä ammattikalastuksen aloittamiseksi:
- Ammattikoulujen ja koulutuslaitosten parempi mukaan ottaminen (esim. opintovaihdot, ulkomailla opiskelu)
- Ammattikalastuksen monipuolistuminen
- kalastuksesta kalankäsittelyyn, kalastusturismi, toiset ammatit rinnalle (esim. poliisi, palomies…)
- Kalatalouden toimintaryhmien työvaihdot Itämeren alueella – hyvien käytäntöjen leviäminen
- Byrokratian ja paperityön vähentäminen
- Dioksiini: enemmän tietoa ja tiedottamista
- Vähemmän paperitöitä, enemmän toimintaa
- Intressiristiriitojen / konfliktien lieventäminen (esim. ammattikalastus vs. vapaa-ajankalastus)
- Enemmän dialogia ympäristöjärjestöjen kanssa
- Alustoja keskustelulle
- Ravinnepoistot: esim. särkikaloja poistamalla vähemmän fosforia, voisiko olla maksullinen palvelu?
- Vesialueiden käyttöön liittyvien hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistus ja niistä oppiminen
- Metsästysmatkailun edistäminen (hylkeet!)
Meri- ja kalatalousverkosto kiittää kaikkia osallistujia onnistuneesta seminaarista!
Kuvat ja teksti: Tuomas Metsäniemi
Tilaisuuden materiaalit:
Torstai 5.4.:
Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson
Kalatalouden tulevaisuudennäkymät, Petri Suuronen, Luonnonvarakeskusä.
Toisen toimialan näkökulma: Vaissi Oy – mitä teimme menestyäksemme? Juha Vaissi, Vaissi Oy
Perjantai 6.4.
Itämeren kalastajamäärät, Tuomas Metsäniemi, kalatalousverkosto
Megatrendit ja työn tulevaisuus, Perttu Jämsen, Sitra
Kuinka menestyä kalastajana, Jarno Aaltonen, ammattikalastaja
Kalastajanpolku – ammattikalastajaksi Lappiin, Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta