Ammattikalastajien koulutushankkeessa opeteltiin veneenrakennusta

Kainuun ja Koillismaan Kalaleader esittää: Ammattikalastajien koulutushanke (veneenrakennus)

Koska Kainuun ja Koillismaan kalatalouden toimintaryhmän toteuttamassa koulutustarvekyselyssä saatiin vastauksia veneenrakennuskoulutuksen tarpeellisuudesta, päätettiin sellainen kurssi järjestää. Kurssin tavoitteena oli lisätä veneenrakennustaitoja, antaa kurssilaisille eli kalastajille mahdollisuus rakentaa täysin tarpeittensa mukainen työkalu rakennusaineiden hinnalla sekä lisätä kalastajien verkostoitumista. Hankkeeseen osallistui maksimimäärä eli 8 kalastajaa, 7 Kuusamosta ja 1 Posiolta. Kurssin toteutti ja hallinnoi Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy (KSAK Oy) ja kouluttajana oli Hannu Hietala Kuivaniemeltä.

Veneenrakennusta opittiin ensin teoriassa ja sitten käytännössä, omaa venettä tehden. Yhteisten teoria- ja käytäntöopetusten lisäksi osallistujat pystyivät tekemään venettään ohjatusti myös itselleen sopivana aikana.

Lasikuidun käsittelyssä tarvittava styreeni, joka on höyryyntyneenä syttyvää, haitallista hengittää sekä silmiä ja ihoa ärsyttävää, asetti työskentelytilalle vaatimuksen hyvästä ilmanvaihdosta. Puun ja lasikuidun työstämisestä syntyi myös runsaasti pölyä. Rakentuvat veneet myös tarvitsivat runsaasti tilaa. Sopiva halli löytyi KSAK Oy:ltä, lisäksi osallistujat käyttivät suojalaseja, hengityssuojaimia sekä turvakenkiä.

Jokainen kalastaja teki veneen. Yksi veneistä oli pienempi ja tehtiin kalastajan omalla muotilla. Muut 7 olivat mitoiltaan 7 x 2,3 m ja itsetyhjentyviä. Rakennusaineena oli 15 mm havuvaneri, joka päällystettiin lasikuidulla. Veneiden rakennusaineet tilattiin yhteistilauksena ja venettä kohden materiaalikulut olivat noin 3 000 €.

Veneen runko valmisteilla. Kuva: Mika Halttu

Ensin valmistettiin kaaret, pituusjäykkääjät ja partaat. Runko levytettiin vanerilla ulkopuolelta pohjasta alkaen ja kylkilevyt viimeisenä. Runkoon kiinnitettiin köli ja nousulistat. Vanerit pohjustettiin styreenillä ohennetulla lasikuituhartsilla ja kovetettiin. Laminointi aloitettiin kölistä, alle hartsia ja päälle lasikuitumattoa limittäin. Laminaatti ilmattiin ja kuivunut lasikuitu hiottiin sekä pakkeloitiin. Pakkelipinta jälleen hiottiin ja maalattiin. Sisäpuolelle kiinnitettiin kansivanerit tukirakenteisiin ja samat laminointi ym. vaiheet toistettiin. Sisäpuolen maaliin lisättiin hiekkapuhallushiekkaa karhennukseksi, jolloin pinta ei ole enää liukas. Partaat ja penkit sijoiteltiin yksilöllisesti kunkin kalastajan tarpeiden mukaan. Ohjauspulpetti valmistettiin muotilla ja kiinnitettiin laminoimalla.

 

Kalastajien veneenrakennustaito parani. Sen lisäksi he oppivat myös lasikuitutyötä, ja pystyvät korjaamaan rikkoutuneita veneitä ja muita lasikuidusta valmistettuja välineitä.

Uusista veneistä tuli erinomaisesti ammattikäyttöön sopivia. Veneet ovat turvallisia, ergonomisia ja helposti puhdistettavia. Niillä pystyy kulkemaan myös matalassa vedessä ja huonommalla säällä, jolloin kalastuskausi pitenee. Kuusamossa särki on toiseksi tärkein saaliskala, joten on tärkeää päästä aikaisin keväällä kudulle. Myös veneen hyvä kantavuus mahdollistaa pyynnin kannattavuuteen vaadittujen suurten kalaerien kuljetuksen. Vene pystyy kantamaan noin kahden tonnin kuorman. Veneet soveltuvat niin katiska-, rysä- kuin nuottapyyntiinkin.

Hanke oli menestys ja vastaavaa kurssia onkin toivottu myös Kainuuseen.

Yksittäisen veneen materiaalikulut olivat 3000 euroa. Kuva: Mika Halttu

 

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 20 800 euroa, ja se toteutettiin kokonaan EMKR-tuella.

Tero Nieminen, aktivaattori, Kainuun ja Koillismaan Kalaleader