Mustatäplätokon merkitys Itämeren rannikkokalastukselle kasvaa

Mustatäplätokko havaittiin Itämerellä ensimmäistä kertaa 29 vuotta sitten. Suomen rannikolla saaliit ovat vielä pieniä, mutta etelämpänä siitä on tullut kaupallisesti kalastettu laji, jonka saaliit lasketaan kymmenissä tonneissa.

Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta peräisin oleva mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) saapui Itämerelle luultavasti laivojen painolastivesien mukana. Ensimmäinen havainto siitä tehtiin Puolassa Gdanskin lahdella vuonna 1990. Suomessa lajihavainto tehtiin vuonna 2005 Saaristomerellä. Kyseessä on siis suhteellisen uusi vieraslaji, mutta se on runsastunut ja levittäytynyt hälyttävällä vauhdilla. Vaikutuksia rannikkoalueiden ekosysteemeihin on myös havaittu.

Saaliit merkittäviä Virossa ja Latviassa

Latviassa mustatäplätokko oli vuonna 2018 rannikkokalastuksen saalismäärältään toiseksi suurin kalalaji silakan jälkeen:  tokkoa saatiin saaliiksi 1113 tonnia, silakkasaaliin ollessa 1863 tonnia. Edeltäneenä vuonna tokkosaalis oli 805 tonnia. Vertailun vuoksi Suomen rannikkokalastuksen ahvensaalis oli vuonna 2017 622 tonnia.

Kristaps Gramanis Latvian kalatalousverkostosta kertoo, että tokkosaaliista suurin osa menee vientiin Bulgariaan ja Romaniaan. Pieniä määriä myydään kotimaan markkinoilla tuoreena ja savustettuna, ja jonkin verran siitä tehdään myös kalajauhoa. Matala proteiinipitoisuus ja korkeahko hinta on vähentänyt sen kysyntää jauhon raaka-aineeksi.

Mustatäplätokko on melko pieni ahvenkaloihin kuuluva, pohjassa elävä kala.  Yleensä se on kooltaan 5-15 cm, mutta voi kasvaa jopa 25 cm pituiseksi ja 200 gramman painoiseksi. Sitä tavataan sekä merivesistä että sisävesistä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan suurten järvien ekologiaan sillä on ollut merkittävä vaikutus. Teoriassa se voisi siis meillä levitä vaikkapa Vuoksen vesistön kautta Saimaalle. Itämeren alueella ei tokkoa ole totuttu hyödyntämään, mutta sen kotiseudulla, Mustanmeren rannikkovaltioissa, sillä on kaupallista merkitystä.

Lisätietoa tästä ja muista vieraslajeista: www.vieraslajit.fi

Virossa mustatäplätokkoa saatiin vuonna 2018 syyskuun loppuun mennessä 94,8 tonnia, joista 64 tonnia saatiin Pärnunlahdelta. Suomenlahdelta saalista tuli 7 tonnia. Pääasiassa saalis kalastettiin rysillä. Osa saaliista myytiin Ukrainaan, mutta Latvialainen tokko kelpaa sinne paremmin suuremman kokonsa vuoksi.

Tokko-osaamista ulkomailta

Mustatäplätokon hyödyntämistä Viron kotimaan markkinoilla on pyritty lisäämään. Erko Veltson Viron kalatalousverkostosta kertoo, että Pärnussa yksi yrittäjä ostaa tokkoa niin paljon kuin käsin ehtii fileoida. Fileen kilohinta kaupassa on 8 euroa. Myös koneellisen käsittelyn mahdollisuuksia selvitetään. Käyttöönoton edistämiseksi ukrainalaista mustatäplätokko-osaamista on tuotu Viron ravintoloihin.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetussa koulutushankkeessa kutsuttiin ukrainalaisen ravintolan kokki kolmen päivän ajaksi opettamaan virolaisia ravintoloitsijoita valmistamaan mustatäplätokosta ravintolaruokaa.  Erilaisten keittojen ja kalapihvien lisäksi nähtiin muun muassa kalan nahkasta tehtyjä sipsejä. Tavoitteena oli saada ravintoloitsijat ottamaan tokko ruokalistoilleen, mutta suurta innostusta se ei ainakaan heti herättänyt – tokon ruuaksi valmistaminen vaatii paljon käsityötä. Yksi ravintola kuitenkin edelleen kehittää reseptejä ja tarjoaa tokkoa ruokalistallaan

Suomessa mustatäplätokon odotetaan yleistyvän

Mustatäplätokkosaaliita ei ole meillä tähän mennessä tilastoitu. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho kertoo, että mustatäplätokko on Suomessa vielä leviämisvaiheessa, ja saaliiden sekä kalojen keskikoon odotetaan kasvavan.

– On hyvä muistaa että Puolassa havaittiin ensimmäiset mustatäplätokot noin 15 vuotta aikaisemmin kuin meillä, joten siellä, kuten Tanskassa ja Balttian maissa kanta on ehtinyt kasvaa kalastettavaksi paljon aikaisemmin ja kaikissa noissa maissa saaliit ovat olleet kymmeniä tonneja jo useita vuosia, Urho kertoo

Tiheimmät mustatäplätokkoesiintymät ovat nyt vilkkaiden satamien tuntumassa, jotka toimivat leviämiskeskuksina. Muutama kaupallinen kalastaja on kokeillut pyyntimahdollisuuksia, ja parin sadan kilon saaliitakin on saatu.

Mustatäplätokko muovaa rannikkoalueiden ekosysteemejä

Mustatäplätokon aiheuttamasta taloudellisesti tärkeiden kalalajien taantumisesta ei meillä tai muualla juurikaan ole ollut merkkejä. Viron länsirannikolla petokalojen kunnon on jopa havaittu parantuneen kun ne ovat alkaneet käyttää mustatäplätokkoja ravintonaan. Vaikutuksia rannikkoalueiden ekosysteemeihin tokolla kuitenkin on, sillä mustatäplätokko syö tehokkaasti pienten sinisimpukoiden ja kotiloiden lisäksi myös mätiä ja kalanpoikasia. Virossa kampelan on myös havaittu siirtyneen syvemmille vesille, ja syyksi epäillään kasvanutta ravintokilpailua. Suomessa taas se on tiheimmillä esiintymisalueilla syrjäyttänyt elintilaa ainakin mustatokolta ja kivisimpulta.

Suomessa innostus vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käyttöön on kasvanut, mutta vielä ei ole kaavailtu mustatäplätokon laajamittaista käyttöä ihmisravinnoksi. Tokon runsastuessa rannikollamme saattaa se vielä löytää tiensä suomalaisten lautasille.

Teksti: Tuomas Metsäniemi
tuomas.metsaniemi@merijakalatalous.fi