Paikallista siikaa lisää Selkämeren rannikolle

Hankkeessa pyritään vahvistamaan Selkämeren siikasaaliita poikasistutuksien avulla.

Siika on perinteisesti ollut Selkämeren rannikolla tärkeä kala niin kuluttajille kuin kalastajillekin. Viime vuosina ei kalastettua siikaa ole kuitenkaan riittänyt markkinoille entiseen tapaan. Vuosittaiset vaihtelut ovat tuttu ilmiö, mutta ajoverkkokalastuksen kieltäminen ja harmaahylkeen lisääntyminen lienevät pääsyynä pienentyneeseen siikasaaliiseen.

Tilannetta on ryhdytty parantamaan laajalla yhteistyöhankkeella. Hankkeen tarkoituksena on parantaa paikallisesti hyödynnettävän merikutuisen siian kantaa Selkämeren rannikkoalueella. Hanke alkoi viime vuonna, jolloin toteutettiin kasvatus- ja istutuskokeilu Merikarvian Pooskerin edustan saaristoalueella. Kesän yli kasvaneet siianpoikaset vapautettiin merialueelle värimerkittyinä lokakuussa 2015.

Kokeiluhanke sai tänä vuonna jatkorahoitusta istutusmäärien kasvattamiseksi ja vaikutusten selvittämiseksi. Koko hankkeen suunniteltu kesto on vuoteen 2020 saakka.

Karisiikaa lisää

Pohjanlahdella siikoja on kahta eri lisääntymismuotoa. Jokiin kudulle nousee vaellussiika sekä merellä kutee paikallisempia kantoja muodostava siika eli karisiika. Vaellussiika on tyypillisesti nopeakasvuinen, kasvaa suurikokoiseksi ja tekee pitkiä syönnösvaelluksia. Merikutuinen siika kutee rannikkoalueella ja tekee vain lyhyitä, arviolta noin parinkymmenen kilometrin vaelluksia.

Ammattikalastuksen saaliiden perusteella kalastus keskittyy nykyään pääasiassa vaellussiikaan, vaikka vielä kolme vuosikymmentä sitten siikasaalis on koostunut lähes tasapuolisesti molemmista muodoista erityisesti Selkämeren alueella. Selkämeren keskimääräinen kutuaikainen merikutuisen siian saalis on laskenut ajanjaksolta 1980–1996 jaksoon 1997–2008 20 %:iin ja yksikkösaalis 43 %:iin, ja nykyään merikutuisella siialla Selkämerellä on lähinnä paikallista merkitystä alueilla, joilla on kutevia kantoja.

Selkämerellä alkuperäisten merikutuisten siikakantojen taannuttua kalastuselinkeinon edellytysten parantamiseksi kokeillaan istutuskohteena nykyisiä olosuhteita vastaavaan ympäristöön sopeutunutta Maalahden siikakantaa. Mikäli kannan kotiuttaminen onnistuu, pitäisi jo 4-6 vuoden kuluttua istutusalueella olla kudulle palaavia siikoja. Kannan kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi istutustoimenpiteitä on jatkettava säännöllisesti ja niiden vaikutusta seurattava kannattavuuden arvioimiseksi.

Kaikki hyötyvät

Kalastaja Sami Veneranta on ollut hankkeessa mukana alusta saakka. Hän myös huolehtii kasvatuksesta kotivesille sijoitetuissa altaissa. Hänen mukaansa homma kyllä työllistää koska altaista täytyy huolehtia joka päivä, mutta ne ovat kuitenkin pyydyksille suuntautuvien matkojen varrella. Poikasten määrä on noin 300 000 kappaletta ja kasvatus toteutetaan kahdella kassilla, joista saadaan arviolta 51 000 kesänvanhaa siianpoikasta.

Kalan kasvatus herättää usein vesien omistajissa pelkoja, mutta tällä kertaa on tilanne päinvastoin. Veneranta kertoo, että tuskin kukaan haluaa estää omille vesilleen ilmaiseksi istutettavien siikojen ilmaantumista kalastuksen kohteeksi. Kannan vahvistumisesta hyötyvät kaikki, eivät pelkästään ammattikalastajat tai paikallisen siian syöjät.

Mikäli kasvatus onnistuu ja vuotuinen poikasmäärä on riittävän suuri (yli 30 000 kpl), Luonnonvarakeskus merkitsee vuosina 2016–2017 kasvatetut poikaset siian suomupintaan ruiskutettavalla värimerkillä. Värimerkintä näkyy aikuisessa kalassa vain UV -lampun avulla, eli se ei normaalissa saaliin käsittelyssä ole havaittavissa. Merkinnän avulla saadaan arvioitua istutusten tuloksellisuus ja alueellinen hyöty kalakannoille ja kalastukselle, sekä työn kannattavuus pidemmällä aikavälillä

Hankkeen tiedot:

EU-prioriteetti: Paikallinen kehittäminen
Hankkeen nimi: Selkämeren merikutuinen siika 2016
Hakija: ProAgria Länsi-Suomi ry
Hankkeen kesto: 11.4.2016-30.6.2017
Hankkeen kokonaisbudjetti: 30 288 €
EMKR-tuen osuus: 11 388,10 €
Kansallinen tuki: 12 841,90 €

Kuvat ja teksti: Markku Saiha