Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Kasvatetun kalan tuotanto on jo muutama vuosi sitten ohittanut maailman naudanlihan tuotannon ja ihmisten syömästä kalasta yli puolet on kasvatettua. Myös Suomessa vesiviljely voi kasvaa merkittävästi tinkimättä ympäristön hyvän tilan saavuttamiselle asetetuista tavoitteista. Verkkoallaskasvatus avomerellä ja kiertovesikasvatus on monien sidosryhmien toimesta yhdessä tunnistettu vesiviljelyn tuotantotavoiksi, joita Suomessa kannattaa kehittää ja ottaa käyttöön.

Vaikka kiertovesikasvatus ja avomerikasvatus menevät isoin askelein eteenpäin maailmalla mm. Norjassa, uusiin tekniikoihin ja toimintatapoihin liittyy riskejä. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma pyrkii pienentämään näitä riskejä tutkimuksella, kokeiluilla ja muualta saatavan tiedon siirtämisellä. Myös koulutuksella on erittäin tärkeä merkitys vesiviljelyn uudistamisessa.

Avomerikasvatuksen kehittämiseksi keskeisintä on löytää uusia tuotantopaikkoja ja tehdä näillä paikoilla ympäristölupiin johtavaa yhteistyötä viranomaisten, vesialueiden omistajien, kalankasvatusyritysten ja tutkimuksen kesken. Avomerikasvatuksen tekniikkaa ja tuotantokiertoa vaativiin oloihin on kehitettävä. Voiko verkkoaltaita upottaa myrskyjen tai jopa talven ajaksi, kehitetäänkö jossakin täysin mullistava merikasvatuksen allasrakenne, miten automaation ja etävalvonnan tiedonsiirto saadaan toimimaan tai miten avomereltä rannikon läheisyyteen talveksi tuotava kala saatetaan markkinoille hallitusti pitkälle kevääseen asti, jolloin kalasta on markkinoilla puutetta.

Voit lukea aiheesta lisää mm. tästä blogista: Tulevaisuuden ruokaa maalta ja mereltä

Kiertovesikasvatuksessa haasteita

Kiertovesikasvatuksen hallinta vaatii uudenlaista tietotaitoa. Kiertovesilaitokset ovat kalliita investointeja ja niiden korkea käyttöaste on kannattavan toiminnan ehto. Korkeaan käyttöasteeseen voidaan päästä vain, jos kala kasvaa hyvin ja pysyy terveenä. Kiertovesikasvatuksessa vesi käytetään 50-100 kertaa uudelleen sitä jatkuvasti puhdistaen. Veden hyvän laadun ylläpitäminen kustannustehokkaasti ja vedenlaadun jatkuva tarkka mittaaminen on kiertovesikasvatuksen kehitystyön prioriteetteja. Tasaiset olosuhteet mahdollistavat kalan hyvän elintarvikelaadun ylläpitämisen, mutta siihen pääsemiseksi tuotannon eri vaiheet on toteutettava hallitusti. On mahdollista, että kiertovesikasvatus ja avomerikasvatus voidaan yhdistää tehokkaasti. Kiertovesikasvatuksen yhdistäminen puunjalostusteollisuuden toimintoihin on jo osoittautumassa isoksi eduksi Suomessa.

Muuttuva vesiviljely tarvitsee uudenlaisia osaajia. Innovaatio-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vesiviljelyn koulutustoiminta osallistuu konsortioiden työhön mm. opinnäytteiden, harjoitusjaksojen ja kurssitoiminnan kautta. Alan ammatillinen ja yliopistotason koulutus on keskellä muutosta, joten innovaatio-ohjelman konsortio voi toimillaan myötävaikuttaa koulutuksen kehitystyöhön.

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmasta löydät lisää tietoa Suomen Kalankasvattajaliiton sivuilta.

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman partnereita ovat:

  • Luonnonvarakeskus (koordinaattori)
  • Suomen ympäristökeskus
  • Elintarviketurvallisuusvirasto
  • Suomen kalankasvattajaliitto
  • Metsähallitus
  • Ilmatieteen laitos
  • Ammattiopisto Livia
  • Jyväskylän yliopisto
  • Oulun yliopisto

Myös uusia partnereita voi liittyä toimintaan, ja ylipäätään nyt muodostetun verkoston on tarkoitus olla avoin ja kehittyvä, ja toimia siten alustana myös muille yhteisille avauksille. Verkoston rahoitus on 3 miljoonaa euroa vuosille 2017-2019.

Tapahtumia ja tiedotteita:

VESIVILJELYN YRITTÄJÄPÄIVÄ 21.3.2018
Kalankasvattajat ottivat Kalaviikkoon varaslähdön ja kokoontuivat kuulemaan ajankohtaiset tulokset kalankasvatuksen innovaatio-ohjelmasta. Linkin takaa löydät tilaisuuden materiaalit