Avainsana: Sanna Kuningas

Mihin ahvenet ovat kadonneet Suomenlahdelta? Aiemmin ulkosaariston karuissakin maisemissa niitä uiskenteli huomattavasti nykyistä enemmän. Mistä ahvenen katoaminen Suomenlahdelta johtuu ja voisiko ahventa houkutella kutemaan takaisin ulkosaariston suojaisiin lahtiin? Tätä tutkitaan parasta aikaa Luonnonvarakeskuksen johdolla Euroopan meri- ja kalatalousohjelman (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmassa.

Laskisiko ahven kutunsa merenpohjaan upotettuun kuuseen?

Ahven voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Naarasahven laskee mielellään helminauhamaisen kutunsa mataliin ja suojaisiin paikkoihin, joiden pohjassa on runsaasti jämäkkää kasvillisuutta. Koiras hedelmöittää kasvillisuuteen kiinnittyneen mädin. Nopeasti lämpenevä, tuulen ja aallokon vaikutuksilta suojassa oleva lahti tarjoaa parhaat edellytykset poikasten kehittymiselle.

Luonnonvarakeskus on yhdessä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa upottanut Hangon ja Tammisaaren vesille liki sata kuusta siinä toivossa, että ahvenet saataisiin kutemaan niihin.

− Tarkoitus on tutkia, saataisiinko ahven kutemaan turoihin alueilla, joilla ahvenen lisääntyminen on syystä tai toisesta vähentynyt. Kututurot voisivat tarjota sopivan kutualustan ja toimia tietynlaisena kunnostuskeinona muutoin heikentyneissä lisääntymisolosuhteissa, tutkija Sanna Kuningas Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Sameassa vedessä ahven ei näe saalistaa

Ahven saalistaa näön perusteella. Sameassa vedessä se ei pärjää saaliskilpailussa särkikaloille. Rehevöityminen tuo mukanaan myös muita ongelmia: pohjat liettyvät, rihmalevän määrä kasvaa ja rakkolevän määrä vähenee.
Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä entisestään, kun lisääntynyt sadanta ja valumavedet tuovat entistä suuremman määrän ravinteita Itämereen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ahveniin ovat ristiriitaiset:

− Toisaalta ahvenet pitävät lämpimistä vesistä, mutta jos lämmintä kevättä seuraa kylmä alkukesä, kudulle ja koko vuoden ahvenkannalle saattaa käydä huonosti. Ilmaston lämpeneminen puolestaan lisää rehevöitymistä entisestään, tutkija Antti Lappalainen kuvailee ilmiön ristiriitaisia vaikutuksia.

EMKR kalainnovaatioita onkimassa

Yleisradion A-Studio sukelsi yhdessä tutkijoiden kanssa merenpohjaan kututuroja katsomaan. Katso dokumentti tästä.
Tuloksia turojen toimivuudesta on odotettavissa syksyllä 2019. Kututuroihin liittyvää tutkimusta on tehty kahden vuoden ajan ja tutkimus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti.

Euroopan meri- ja kalatalousohjelmassa (EMKR) on meneillään viisi kalatalouden innovaatio-ohjelmaa, joista Luonnonvarakeskus koordinoi ohjelmia 2−4:

1. Kotimaisesta kalasta saatavan arvon lisääminen ja uudet lisäarvotuotteet
2. Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen
3. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma
4. Kalatalouden markkinointiohjelma
5. Kalatalouden ympäristöohjelma

Lisätietoja:

Antti Lappalainen, erikoistutkija (Luke)
antti.lappalainen@luke.fi
0295327222

Sanna Kuningas, tutkija (Luke)
sanna.kuningas@luke.fi
0295326026