Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys

Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) korostetaan kalojen hyvinvointia ja vesiviljelyn ympäristövaikutusten hallintaa. Kalojen terveys, kuten selkärankavammojen ja Yersinia-taudin torjunta, on noussut keskeiseksi teemaksi. Lisäksi tutkitaan, kuinka vesiviljelyn ravinnekuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää ja hallita.
– Ympäristövaikutusten hallinta on toinen keskeinen painopiste ohjelmassa. Uusissa hankkeissa selvitetään muun muassa, miten ravinnekuormitusta voidaan kestävällä tavalla kasvattaa tietyillä laitoksilla sekä kiertovesikasvatuksen (RAS) vaikutuksia kirjolohen hyvinvointiin ja kasvunopeuteen merialueilla. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat kestävää tuotannon kasvua, sanoo tutkija Jouni Vielma.
Ohjelmassa korostetaan myös yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä. Mukana ovat toimijat kuten Luke, Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto ja useat yliopistot, jotka yhdistävät osaamisensa uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Näin rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja vahvistetaan Suomen vesiviljelyn kilpailukykyä kansainvälisesti. – Panostamalla kalojen hyvinvointiin, ympäristön kestävyyteen ja tutkimusyhteistyöhön Suomi asettuu vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, kertoo Vielma.
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi Suomen vesiviljelyohjelmassa. Suomen Kalankasvattajaliiton vuosina 2023 ja 2024 toteuttamat kyselyt toivat esiin kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Näiden kyselyiden pohjalta julkaistussa kehittämissuunnitelmassa on määritelty toimialan keskeiset kehityskohteet, kuten uusien teknologioiden hyödyntäminen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja innovatiivisten menetelmien kehittäminen.
Kehittämissuunnitelman visiona on vesiviljelyn kestävä kasvu ja hyväksyttävyys yhdistämällä elinkeinotavoitteet ja ympäristötavoitteet. Tämä edellyttää yritysten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien yhteistyötä. Esimerkiksi selkärankavaurioiden torjunta, sydänterveyden analysointi ja RAS-kasvatuksen vaikutusten tutkimus ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kalojen hyvinvointia. Ympäristövaikutusten hallinta ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Uusilla teknologioilla ja toimintamalleilla pyritään sekä parantamaan vesiviljelyn ympäristösuorituskykyä että tukemaan yritysten kannattavuutta. Myös merituulivoiman ja vesiviljelyn yhdistäminen on nouseva mahdollisuus, jota ohjelmassa tutkitaan.
Ohjelman poikkileikkaavat teemat, kuten kalojen hyvinvointi, digitalisaatio ja koulutus, korostavat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistyö Luken, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja yliopistojen kanssa vahvistaa ohjelman vaikutuksia ja luo edellytykset alan kestävälle kehitykselle. Näiden toimenpiteiden kautta Suomi tähtää vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!