Kategoria: Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma VEKE
Poikaskasvatus merkittävässä roolissa tulevina vuosina
Poikaskasvatuksen sijainninohjaus korostuu Vesiviljelyn kehittämisohjelman tulevalla kaudella. Lisäksi huomiota kiinnitetään niin kalojen hyvinvointiin kuin tekoälyn hyödyntämiseen kalankasvatuksessa.
Vesiviljelyn kehittämisohjelman (Veke) painopisteinä vuosina 2026-2028 ovat erityisesti elinkeinon kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen, kalojen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen kalankasvatuksen tuotannonohjauksessa. Kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen kohdistuu erityisesti poikaskasvatuksen sijainninohjauksessa tarvittavan tiedon tuottamiseen.
”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat viimeistelemässä vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa, mutta siinä ei ole huomioitu poikaskasvatusta. Tämä projekti saa nyt alkunsa tämän vuoden aikana”, kertoo Vesiviljelyn kehittämisohjelman koordinaattori ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.
Sijainninohjauksen yhteydessä selvitetään niin olosuhteiden vaikutusta kalojen kasvatukseen kuin myös ympäristöön aiheutuvia haittoja. Selvitystyön keskiössä on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) FICOS-rannikon kuormitusmalli, jonka avulla selvitetään muun muassa, kuinka paljon vesistö rehevöityy kasvatuksesta aiheutuvien ravinnepäästöjen myötä.
”Selvitämme myös, millaista aallokkoa ja olosuhteita poikaset sietävät. Samalla haastattelemme kalankasvattajia, jotta saamme kattavan käsityksen nykytilanteesta ja siitä, mitkä alueet voisivat sopia poikasille tulevaisuudessa”, Vielma kertoo.
Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä
Poikaskasvatuksen sijainninohjauksella pyritään sovittamaan yhteen toimialan kasvu- sekä ympäristötavoitteet. Työssä tuodaan saman pöydän ääreen eri osapuolet esimerkiksi ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, eri alueilta ja elinkeinoelämästä muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mihin kasvatusta kannattaa sijoittaa.
Suunnitelmaa tehdään yhdessä tietyin kriteerein ja prosessi on pitkä, sillä mukaan mahtuu kuulemisia monilta eri tahoilta”, Vielma taustoittaa.
Sijainninohjaus saa alkunsa selvitystyöstä, jonka tietoa Veke kokoaa ja kartoittaa eri osapuolten välillä. Poikaskasvatuksen sijainninohjauksen selvitystyötä tehdään yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteenlaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston kanssa.
”Jokaisella on oma vastuualueensa prosessissa. Esimerkiksi Syke vastaa FICOS-mallista ja Jyväskylän yliopisto tutkii poikasten sietokykyä erinäisissä olosuhteissa. Ilmatieteenlaitos puolestaan osallistuu ympäristövaikutusten tietopohjan kerryttämiseen”, Vielma summaa.
Katse kalojen hyvinvoinnissa ja tekoälyn hyödyntämisessä
Tulevalla kaudella on myös tavoitteena muokata ensimmäisellä kaudella toteutettuja kalojen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä materiaaleja digitaaliseen muotoon yhdessä Ammattiopisto Livian kanssa. Näistä materiaaleista muodostetaan valmiita kurssikokonaisuuksia digitaaliseen oppimisympäristöön, jotta eri oppilaitokset sekä yritykset voivat hyödyntää materiaalia mahdollisimman tehokkaasti ja saavutettavasti.
Tulevaisuus luo myös kalankasvatukseen uusia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä entistä tehokkaammin. Veken yhtenä painopisteenä tulevalla kaudella on kehittää tekoälyn avulla esimerkiksi veden laadun mittauksista ennustavia koneoppimismalleja. Kalankasvatuslaitoksissa kerätään jatkuvasti tietoa vedenlaadusta, mutta tuloksia on käsitelty tähän asti vain manuaalisesti. Tekoälyn avulla kehitettävät mallit auttavat tulevaisuudessa muun muassa kalankasvattajia ja ovat osa modernin, kestävän ja kilpailukykyisen kalankasvatuksen kehittämistyötä.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Jouni Vielma, Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295327522
Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi
Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan uusilla menetelmillä – tavoitteena kestävä kasvu merialueilla
Suomen vesiviljelystrategian tavoitteena on kasvattaa kotimaisen kalan tuotantoa merkittävästi – jopa kolminkertaiseksi. Merialueilla tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, kunhan ympäristövaikutukset ja merialueiden muu käyttö huomioidaan. Vesiviljelyn kehittämisohjelma on tuonut yhteensovittamiseen uusia menetelmiä ja tietoa kasvatuksen ympäristövaikutuksista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankaisen mukaan sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on löytää parhaat paikat kalankasvatukselle merellä.
”Tarkoituksena on määritellä kalankasvatukselle parhaat sijainnit merialueella ja ohjata uusi tuotanto tällaisille alueille”, Kankainen kertoo.
Kun samoilla merialueilla on useita toimijoita ja monenlaisia tavoitteita, kokonaisuutta on tarkasteltava laajasti.
”Tilaa riittää kaikille, kun suunnittelu tehdään yhteensovittaen.”
Sijainnilla on ratkaiseva merkitys
Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksissa tärkein yksittäinen tekijä on sijainti. Hyvät virtausolosuhteet vähentävät paikallista kuormitusta.
”Sijainti ratkaisee pitkälti vaikutusten laajuuden: mitä avoimempi, syvempi ja virtaamiltaan parempi vesialue on, sitä vähemmän syntyy rehevöittävää kuormitusta”, Kankainen selittää.
Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) hyödyntävät mallinnusta, jotta uusia kalankasvatuslaitoksia voidaan ohjata alueille, joilla rehevöitymisvaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja ja jotka eivät ole kuormitukselle herkkiä.
Aiemmin tutkimusnäyttöä merialueiden kalankasvatuksen paikallisista vaikutuksista on ollut niukasti.
”Verrattain vähän on ollut tietoa siitä, kuinka paljon kalankasvatuslaitokset todellisuudessa vaikuttavat alueen veden laatuun, kuten levien määrään”, Kankainen toteaa.
Vuonna 2025 Luke ja Syke toteuttivat laajan kenttätutkimuksen Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Selkämerellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusia mittausmenetelmiä, kuten optisia sensoreita ja veneestä tehtävää liikkuvaa mittausta. Työ rahoitettiin Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta.
”Voimme mitata vettä jopa silloin, kun vene kulkee 20 solmun nopeudella, saaden samalla mittausdataa sekunnin välein”, Kankainen kuvaa.
Alustavien tulosten mukaan tarkastelluilla kalankasvatuslaitoksilla ei havaittu selkeää paikallista tai alueellista rehevöittävää vaikutusta. Havainnot viittaavat siihen, että laitosten ravinnekuormitus on olosuhteisiin nähden vähäinen ja sekoittuu tehokkaasti ympäröivään vesimassaan.
Tietoa päätöksenteon tueksi
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta ympäristölupapäätökset voidaan tehdä oikeasuhtaisesti ja kestävällä tavalla.
”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, erityisesti ympäristölupien osalta”, Kankainen painottaa.
Kehittämistyössä on siirrytty yhä enemmän käytännön soveltamiseen.
”Emme enää pelkästään kehitä menetelmiä, vaan olemme siirtyneet niiden aktiiviseen hyödyntämiseen.”
Menetelmiä käytetään jo muun muassa Kalavaltio-hankkeessa, jossa haetaan kalankasvatuksen ympäristölupia valtion vesialueille sekä Vesiviljelyn kehittämisohjelman Upscale-osiossa, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tuotantomääriä nykyisillä, olosuhteiltaan hyvillä laitoksilla.
Kankaisen mukaan kalankasvatuksella on tulevaisuudessa merkittävä rooli kestävän ruokajärjestelmän kokonaisuudessa.
”Pitäisin sitä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Merialueet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämätön resurssi ruokatuotannossa, kun maapinta-ala alkaa käydä vähiin.”
Hänen mukaansa kalankasvatus on myös erittäin resurssitehokas tuotantomuoto verrattuna moniin muihin vaihtoehtoihin.
”Kalankasvatus on monella tapaa tehokasta ja resurssiviisasta tuotantoa”, Kankainen tiivistää.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi
Vesiviljelyn tulevaisuus tarvitsee uusia ratkaisuja
Kalatalouden innovaatiopäivillä alan asiantuntijat ja yritykset kokoontuivat pohtimaan, miten vesiviljelyä ja kalataloutta tulisi Suomessa ohjata ja rahoittaa tulevina vuosina. Keskusteluissa nousi esiin useita näkökulmia ja kehitysehdotuksia, jotka avaavat suuntaa koko alan tulevaisuudelle.
Vesiviljely nähtiin tärkeänä osana sinisen biotalouden tulevaisuutta. Samalla todettiin, että ala tarvitsee uusia ratkaisuja, jotka yhdistävät kestävän kasvun ja ympäristövastuun. Yritysten, tutkijoiden ja viranomaisten välistä vuoropuhelua on vahvistettava, jotta kehittämisohjelmat voivat tuottaa aidosti vaikuttavia tuloksia.
Viljelypäällikkö Henri Hellström Brändö Lax Ab:stä totesi, että vesiviljelyn kehitystyössä on viime vuosina keskitytty voimakkaasti tutkimukseen. Tulevaisuudessa painopiste tulee Hellströmin mukaan siirtymään. Kalankasvatus siirtyy yhä enemmän ulkomerelle ja tekniikka kehittyy. Myös volyymit tulevat kasvamaan.
Hellström korosti yhteistyön merkitystä alan kehittämisessä. Tutkimusyhteistyö on aina tärkeää.
”Se auttaa kehitystä ja meitä menemään eteenpäin.”
Jussi Kosomaa Nordic Troutista kuvasi alan muutosta ja kehitystä laajemmasta näkökulmasta. Nordic Troutilla on toimintaa monessa paikassa, aina Itä-Suomesta Ruotsiin saakka. Kasvatuslaitoksia on yhteensä noin 40.
Kosomaa näkee tulevaisuuden lupaavana, kun kehittämistyötä jatketaan pitkäjänteisesti ja yhteistyön varassa.
”Tarvitsemme ohjelmia, jotka tukevat alan ja teknologian kehittämistä yhteistyön kautta. Kalankasvatuksen tulevaisuus on valoisa niin Suomessa, Ahvenanmaalla kuin Ruotsissa.”
Kosomaan mukaan ala on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja monipuolisesti. Kiertovesikasvatus sopii parhaiten poikasvaiheen kasvatukseen. Teuraskalan ja ison kalan osalta kasvatus on siirtynyt sisäsaaristosta yhä enemmän avomerelle. Lisäksi teknologinen kehitys on ollut hyvin aktiivista.
Tutkimusjohtaja Jani Pulkkinen Paras Aqua Oy:sta nosti esiin VEKE-ohjelmat. Ohjelmat ovat olleet hyviä, mutta Pulkkisen mielestä niiden tulee olla tulevaisuudessa entistä enemmän yrityslähtöisiä. Se, että ala on nyt entistä laajemmin mukana, on Pulkkisen mukaan hyvä asia. Yritysten ääni kuuluu vahvemmin.
Alan tulevaisuuden Pulkkinen näki lupaavana.
”Esitykset, joita nyt on annettu, vievät Suomea oikeaan suuntaan. Uskon, että Suomi pystyy nousemaan vesiviljelyn edelläkävijäksi.”
Teksti ja kuva: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Terve kala -opas palaa uudistuneena
Vesiviljelyn kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Kalojen hyvinvointiin, tautien torjuntaan ja vastuulliseen tuotantoon kohdistuu yhä suurempia odotuksia niin lainsäätäjiltä, kuluttajilta kuin tuottajiltakin.
Jotta kalojen terveys ja hyvinvointi voidaan varmistaa, tarvitaan ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa. Terve kala -oppaan uudistettu versio julkaistaan pian. Päivitetyn oppaan sisällöstä ovat vastanneet Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat, ja työ on osa vesiviljelyn kehittämisohjelmaa. Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 2012, ja siitä on muodostunut tärkeä työkalu alan toimijoille.
Tuleva verkkojulkaisu sisältää päivitettyä tietoa muun muassa muuttuneesta lainsäädännöstä, kemikaalien viranomaisvalvonnasta, tautien ehkäisy- ja hoitokäytännöistä sekä kalojen hyvinvoinnista. Uutta on kiertovesikasvatus (RAS), jonka käyttö on yleistynyt oppaan edellisen version jälkeen. Kokonaisuus on suunniteltu sähköisessä muodossa julkaistavaksi, jotta sisältöä voidaan päivittää ketterästi ja hyödyntää monilla eri alustoilla.
”Terve kala -opas on edelleen ainoa suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta. Oppaan tavoitteena on tarjota käytännöllinen ja helposti hyödynnettävä työväline kaikille kalan hyvinvoinnin parissa työskenteleville”, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.
Kalojen terveys keskiössä koko tuotantoketjussa
Kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkitys heijastuu yhä selvemmin koko tuotantoketjun laatuun, tuottavuuteen ja vastuullisuuteen. Tämä nousi vahvasti esiin myös alan yhteisessä keskustelussa Innovaatiopäivillä, joille kokoontuu vuosittain vesiviljelyn, kalatalouden ja merialan toimijoita, kuten tutkijoita, viranomaisia, yrittäjiä ja kehittäjiä.
Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa tautien torjuntaa, uusimpia kasvatusteknologioita sekä hyvinvoinnin roolia vastuullisessa kalantuotannossa. Terve kala -opas toimii paitsi käytännön työkaluna myös alan yhteisten käytäntöjen rakentajana.
Oppaan julkaisuajankohta tarkentuu lähiviikkoina, mutta kiinnostus kentällä on jo nyt suurta. Uudistettu Terve kala -opas osoittaa, miten pitkäjänteinen asiantuntijatyö voi käytännössä tukea kotimaisen vesiviljelyn kehitystä ja parantaa kalaterveyden hallintaa arjen tasolla.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Johtava tutkija Jouni Vielma
Puhelinnumero: +358 295 327 522
Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys
Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa (Veke) korostetaan kalojen hyvinvointia ja vesiviljelyn ympäristövaikutusten hallintaa. Kalojen terveys, kuten selkärankavammojen ja Yersinia-taudin torjunta, on noussut keskeiseksi teemaksi. Lisäksi tutkitaan, kuinka vesiviljelyn ravinnekuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää ja hallita.
– Ympäristövaikutusten hallinta on toinen keskeinen painopiste ohjelmassa. Uusissa hankkeissa selvitetään muun muassa, miten ravinnekuormitusta voidaan kestävällä tavalla kasvattaa tietyillä laitoksilla sekä kiertovesikasvatuksen (RAS) vaikutuksia kirjolohen hyvinvointiin ja kasvunopeuteen merialueilla. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat kestävää tuotannon kasvua, sanoo tutkija Jouni Vielma.
Ohjelmassa korostetaan myös yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä. Mukana ovat toimijat kuten Luke, Suomen ympäristökeskus, Ruokavirasto ja useat yliopistot, jotka yhdistävät osaamisensa uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Näin rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja vahvistetaan Suomen vesiviljelyn kilpailukykyä kansainvälisesti. – Panostamalla kalojen hyvinvointiin, ympäristön kestävyyteen ja tutkimusyhteistyöhön Suomi asettuu vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, kertoo Vielma.
Kalojen hyvinvointi ja ympäristön kestävyys ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi Suomen vesiviljelyohjelmassa. Suomen Kalankasvattajaliiton vuosina 2023 ja 2024 toteuttamat kyselyt toivat esiin kalojen terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen. Näiden kyselyiden pohjalta julkaistussa kehittämissuunnitelmassa on määritelty toimialan keskeiset kehityskohteet, kuten uusien teknologioiden hyödyntäminen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja innovatiivisten menetelmien kehittäminen.
Kehittämissuunnitelman visiona on vesiviljelyn kestävä kasvu ja hyväksyttävyys yhdistämällä elinkeinotavoitteet ja ympäristötavoitteet. Tämä edellyttää yritysten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien yhteistyötä. Esimerkiksi selkärankavaurioiden torjunta, sydänterveyden analysointi ja RAS-kasvatuksen vaikutusten tutkimus ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kalojen hyvinvointia. Ympäristövaikutusten hallinta ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat ohjelman keskeisiä painopisteitä. Uusilla teknologioilla ja toimintamalleilla pyritään sekä parantamaan vesiviljelyn ympäristösuorituskykyä että tukemaan yritysten kannattavuutta. Myös merituulivoiman ja vesiviljelyn yhdistäminen on nouseva mahdollisuus, jota ohjelmassa tutkitaan.
Ohjelman poikkileikkaavat teemat, kuten kalojen hyvinvointi, digitalisaatio ja koulutus, korostavat pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistyö Luken, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja yliopistojen kanssa vahvistaa ohjelman vaikutuksia ja luo edellytykset alan kestävälle kehitykselle. Näiden toimenpiteiden kautta Suomi tähtää vesiviljelyn edelläkävijäksi, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Kalaparlamentissa syvennytään kalatalouden innovaatio-ohjelmiin
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen marraskuun alussa, 6.-7.11.2024 Helsingin Ruoholahdessa. Juttu innovaatio-ohjelmista jatkuu sen jälkeenkin, sillä Kansallinen kalatalousverkosto järjestää marras-joulukuussa neljän webinaarin sarjan, jossa päästään syventymään tarkemmin eri ohjelmien teemoihin.
Kalatalouden innovaatiopäivillä marraskuun alussa kuullaan ja keskustellaan innovaatio-ohjelmien ajankohtaisista teemoista. Syvällisemmin neljän eri innovaatio-ohjelman teemoihin päästään pureutumaan webinaarisarjassa, jonka innovaatio-ohjelmat järjestävät yhteistyössä Kansallisen kalatalousverkoston kanssa. Nämä Kalaparlamentti-webinaarien erikoislähetykset tarjoavat kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!
Ajankohdat ovat:
ke 13.11 klo 13–15 Kalastuksen kehittämisohjelma
ke 20.11. klo 13–15 Vesiviljelyn kehittämisohjelma
ke 27.11. klo 13–15 Blue Products 3.0.
ke 4.12. klo 13–15 Kalatalouden ympäristöohjelma
Pääset Teamsiin mukaan joka viikko samalla linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti
Tilaisuudet tallennetaan. Tallenteet ovat myöhemmin katsottavissa Kansallisen Kalatalousverkoston sivustolta ja YouTube-kanavalta.
Tilaisuuksien ohjelmarunko tarkentuu lähempänä. Voit seurata päivityksiä Kalaparlamentin sivulta! Ota myös tapahtumasivu seurantaan.
