Blogi: Kala osaksi kestävää ruokajärjestelmää

Julkaistu kirjoittaja Valakia Interactive
Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Kuva: Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Vesiviljely osoittautui myös eläinproteiinin kestävimmäksi tuotantomuodoksi, kun maailman suurimmat liha-, meijeri- ja vesiviljely-yhtiöt arvioitiin YK:n kestävyystavoitteiden kriteerien perusteella. Maailman suurin lohenviljely-yritys, MOWI, oli arviossa jo toisen kerran peräkkäin kestävin yritys.  Kahdenkymmenen kestävimmän yrityksen joukossa oli peräti seitsemän lohenkasvatusyritystä vuonna 2020.

Tieto vesiviljelyn vastuullisuudesta saattaa arveluttaa monia, koska kalantuotantoa ei olla pidetty muuta ruuantuotantoa kestävämpänä. Päinvastoin kalastuksen ja vesiviljelyn haitoista on keskusteltu vuosikymmeniä ja niiden tuotantoa ja kulutusta on pyritty ohjaamaan ekologisten kestävyyskriteerien perusteella.  Kestävän kalantuotannon edellytykseksi on jopa saatettu asettaa vesiympäristön tilan parantaminen.

Kalastusta tai vesiviljelyä ei yleensä tarkastella ravinnon tuotantomuotona, eivätkä kalatuotteet useinkaan sisälly kansallisiin tai kansainvälisiin ruuantuotantosuunnitelmiin. Ruokajärjestelmissä kala on myös lähes säännönmukaisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kalatuotteita tai vesiviljelyä käsitellään vain 4 %:ssa ruokajärjestelmiä koskevissa julkaisuissa Web of Science -indeksointipalvelun mukaan.

Kalantuotanto tulee jatkossa väistämättä sisältymään ruokajärjestelmiin, koska kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kun kaikkia ruuantuotantomuotoja arvioidaan samojen kestävyyskriteerien perusteella, voidaan eri tuotantomuotojen kaikkia hyötyjä ja haittoja verrata keskenään.  Näin pystytään etsimään ratkaisuja ruuantuotannon kasvaviin ongelmiin: ravinnon riittävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vesistöjen rehevöitymiseen.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ilmastoruokaohjelmaa. Samaan aikaa viimeistellään kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kalan omavaraisuutta ja nostaa suomalaisten kalan kulutus ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Tavoitteiden toteutumisella saavutettaisiin monia terveys- ja ympäristöhyötyjä. Kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista edistää, jos kalaravinto nähdään tärkeänä osana ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

 

Kaija Saarni

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.