Kategoria: Kalastuksen innovaatio-ohjelma KAKE
Katse kauteen 2026–2028 – Polttoaineen kallistuminen vauhdittaa vihreää siirtymää
Kalatalouden kehittämisohjelmassa (KaKe) suunnataan katse tulevalle kaudelle 2026–2028. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat kalastuksen kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen sekä asteittainen irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Kehityssuunta on selvä, sillä esiin nousee vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sekä tietopohjainen kalastuksen hallinta.
Kalastuksen kehittämisohjelman vastuuhenkilö ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen muistuttaa, että vihreä siirtymä on hidas prosessi eikä kaikkia tavoitteita saavuteta yhden kauden aikana. Lisäksi ammattikalastus on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
– Vihreässä siirtymässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Aiemmin motivaatiota ohjasi enemmän ympäristöystävällisyys, mutta nyt myös polttoaineiden saatavuus ja hinnan nousu korostavat muutoksen tarvetta. Samalla kyse on kalastuksen kannattavuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta, Keskinen kertoo.
Kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten sääntely, kalakantojen tila ja kuluttajien ostovoima. Viime vuosina erityisesti ostovoiman heikkeneminen on näkynyt kalamarkkinoilla.
– Kala on monelle suhteellisen arvokas elintarvike. Siksi kuluttajien ostovoimalla on suuri merkitys koko alan kannattavuudelle, Keskinen toteaa.
Energiakatselmusten avulla kohti toimivia ratkaisuja
Yksi tulevan kauden konkreettisista toimista on energiakatselmusten edistäminen yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) kanssa. Vapaaehtoisissa katselmuksissa ulkopuolinen asiantuntija arvioi kalastajan energiankulutusta ja tunnistaa kohteita, joissa toimintaa voidaan tehostaa ilman suuria investointeja.
Tavoitteena on löytää helposti toteutettavia ratkaisuja, joilla polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää nykyisellä kalustolla. Kalastajilla on mahdollisuus hyödyntää myös innovaatioseteleitä oman toimintansa kehittämiseen.
Kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on Keskisen mukaan kasvanut selvästi:
– Monet kalastajat tekevät jo omia kokeilujaan ja laskelmiaan löytääkseen tapoja vähentää energiankulutusta ja samalla kustannuksia.
Kokeiluja uusilla energiaratkaisuilla
Tänä vuonna käynnistyy Tampereen yliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyö, jossa sisävesikalastukseen soveltuva pieni troolausalus muutetaan dieselkäyttöisestä hybridikäyttöiseksi ja verkkokalastukseen soveltuva alus muutetaan sähköiselle voimalinjalle. Kyseessä on kokeiluluonteinen hanke, jonka avulla kerätään tietoa uusien ratkaisujen käytännön mahdollisuuksista. KaKen piirissä valmistellaan myös sähkövenekokeilua ammattikalastajille.
Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin korkeat investointikustannukset sekä tukipolitiikkaan liittyvät reunaehdot. Esimerkiksi moottorin tehon kasvattaminen ei ole mahdollista, jos investointiin haetaan tukea.
Siitä huolimatta Keskinen näkee kehityksen etenevän oikeaan suuntaan:
–Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka parantavat sekä energiatehokkuutta että kalastuksen kannattavuutta. Näitä asioita ei voi tarkastella toisistaan erillään.
Tietopohjainen kalastuksen hallinta vahvistuu
Vihreän siirtymän rinnalla KaKe panostaa kalastuksen tietopohjan vahvistamiseen. Tulevina vuosina ohjelmassa kehitetään uusia työkaluja kalastuksen kestävyyden arviointiin.
Yksi keskeisistä hankkeista on kuhan kalastuksen arviointiin tarkoitettu pituusjakaumaan perustuva malli, jota kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Menetelmän avulla voidaan suhteellisen pienellä otannalla arvioida, onko kalastus kestävällä tasolla.
– Tarkoituksena on kehittää käytännöllinen työkalu, joka antaa olennaista tietoa ilman laajoja ja kalliita tutkimusaineistoja. Näin voidaan arvioida aiempaa paremmin, kuinka paljon kalaa voidaan pyytää kestävällä tavalla, Keskinen kertoo.
Toinen merkittävä avaus on Perämeren muikun eli maivan kannanarvioinnin käynnistäminen. Muikku on Perämeren alueen ammattikalastajille yksi tärkeimmistä kaupallisista kalalajeista, mutta sen kannan tilasta on Suomessa toistaiseksi ollut vähän systemaattista tietoa verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin.
Viime vuosina saaliit ovat kasvaneet, ja myös kalastajien keskuudessa on herännyt keskustelua siitä, onko kalastus varmasti kestävällä tasolla. Kannanarvioinnissa hyödynnetään saalisnäytteitä, joiden perusteella arvioidaan muun muassa muikun ikärakennetta ja kokonaissaaliita. Tarkastelussa huomioidaan myös hylkeiden aiheuttama saalistus.
Tietopohjan vahvistamisen tavoitteena on tarjota entistä paremmat edellytykset kalastuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
– Kun päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta, pystytään paremmin turvaamaan sekä kalakantojen kestävyys että ammattikalastuksen tulevaisuus, Keskinen summaa.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tapio Keskinen, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Kuvat: Timo Ruokonen
Rysäkuvauksilla selvitetään kalojen käyttäytymistä rysän suuaukolla. Yhteistyössä Krakenia Oy ja International Seafood Consulting Group.
Kalan lajittelu murroksessa – sääntely, markkinat ja kalan hyvinvointi vauhdittavat kehitystä
Kalan lajittelu on kalataloudessa paljon puhuttu aihe. Viime aikoina se on kuitenkin noussut poikkeuksellisen näkyväksi kehityskohteeksi.
Aiheen taustalla vaikuttavat EU-sääntelyn muutokset, markkinoiden kasvavat vaatimukset sekä tarve parantaa sekä resurssitehokkuutta että kalan hyvinvointia.
Kalatalouden innovaatio -ohjelmissa tarkastellaan nyt lajittelun nykytilaa ja sitä, mihin kehittämistoimet kannattaa kohdentaa. Teema on ajankohtainen Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe), jossa kalanlajittelun nykytilaa ja kehittämistarpeita arvioidaan osana pyydys- ja kalastusteknologian kehittämistyötä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ella Hellström kiteyttää tilanteen ytimekkäästi.– Kalan lajittelu on aiheena aina ajankohtainen.
Lajittelua voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Toisinaan painopiste on lajintunnistuksessa, toisinaan kokolajittelussa. Tarpeet vaihtelevat myös kalastusmuotojen mukaan: rannikon ja sisävesien käytännöt sekä haasteet voivat olla hyvin erilaisia.
Yksi keskeinen syy lajittelun ajankohtaisuuteen liittyy Euroopan yhteiseen kalatalouspolitiikkaan (YKP) ja sen sääntömuutoksiin. Hellströmin mukaan lajintunnistuksen merkitys kasvaa, koska saalisraportoinnilta vaaditaan entistä tarkempaa tietoa. Erityisesti esiin nousee niin sanottu MOT-vaatimus (margin of tolerance).
– Saalis pitää pystyä tunnistamaan ja kirjaamaan aiempaa tarkemmin, Hellström toteaa.
Kalastuspäiväkirjan tietojen ja viranomaisten näytteenoton tulee vastata toisiaan. Käytännössä tämä voi olla haastavaa etenkin sekasaaliissa, jossa samassa nostossa voi olla useita lajeja, joiden saalissuhteet pitäisi pystyä arvioimaan jo vesillä.
– Sekasaaliissa tarkkuusvaatimuksen toteuttaminen on kalastajalle vaikeaa, Hellström kuvaa.
Markkinat ohjaavat: koko vaikuttaa hintaan
Sääntelyn rinnalla lajittelua vauhdittavat markkinat. Kokolajittelu vaikuttaa suoraan kalan hintaan ja siihen, miten kalaa voidaan hyödyntää jatkojalostuksessa. Kun raaka-aine saadaan eroteltua oikein, myös jalostusarvo voi nousta.
– Eri kokoluokista saa eri hinnan, Hellström muistuttaa.
Hellström nostaa esiin erityisesti mätimuikun, jossa lajittelulla on selkeä taloudellinen vaikutus.
– Naaraskalat, joissa on mätiä, ovat huomattavasti arvokkaampia kuin koiraat. Mätikalojen tunnistamisella on siis ratkaiseva merkitys.
Lajittelun merkitys korostuu ketjun molemmissa päissä. Kalastuksessa lajittelu voi liittyä esimerkiksi sääntelyyn. Tietyn kokoiset tai tietyt lajit on vapautettava heti, jos kyse on kalasta, jota ei saa ottaa haltuun. Jalostuksessa taas raaka-aineen laatu ja tasaisuus vaikuttavat suoraan prosessin tehokkuuteen.
– Resurssitehokkuus riippuu siitä, millaista kalaa tulee sisään, Hellström toteaa.
Erityisesti sekasaaliit aiheuttavat haasteita, sillä käsin tehtävä lajittelu on monimutkaista ja aikaa vievää.
Vähemmän käsittelyä – parempi kalan hyvinvointi
Lajitteluratkaisujen kehittäminen liittyy myös kalan hyvinvointiin. Jos kalaa ei tarvitse nostaa vedestä tai käsitellä turhaan, yksilön kokema stressi ja mahdolliset vahingot vähenevät. Hellström nostaa esiin erityisesti pyydystekniset ratkaisut ja tarpeen tehdä lajittelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Mitä vähemmän vapautukseen menevää kalaa käsitellään veden pinnan yläpuolella sitä parempi.
Kentällä syntyy myös käytännönläheisiä innovaatioita. Kalastajat ovat kehittäneet esimerkiksi lajittelusäleikköjä, joiden avulla osa saaliista voidaan vapauttaa nopeasti takaisin veteen ja vain hyödynnettävä osa saaliista nostetaan ylös.
Lajittelu on nykyisin usein työvoimavaltaista, ja siksi tehokkaammat ratkaisut voivat tuoda säästöjä. Investointien kannattavuus riippuu kuitenkin volyymista ja toimintaympäristöstä.
– Takaisinmaksuaika on tässä olennainen kysymys, Hellström painottaa.
Kalatalouden innovaatio -ohjelmien selvitystyön tavoitteena on tuottaa päättäjille ja toimijoille ajantasaista tietoa siitä, missä mennään ja mitä kannattaa kehittää. Samalla tieto voi auttaa myös kalastajia näkemään, millaisia ratkaisuja on jo olemassa Suomessa ja muualla.
– Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Hellström tiivistää.
Kalanlajittelun nykytila ja kehitystarpeet Suomessa -selvitys valmistuu ja julkaistaan lähiaikoina. Selvityksen tavoitteena on muodostaa ajantasainen kokonaiskuva kalanlajittelun nykytilasta Suomessa sekä tunnistaa tarpeita alan toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Selvitys toteutetaan osana Kalastuksen kehittämisohjelmaa (KaKe), jonka päätavoitteena on parantaa kotimaisen kalastuksen kannattavuutta kestävällä tavalla ja lisätä luonnonkalan tarjontaa kuluttajille sekä jalostukseen. Työ kuuluu Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys -työpakettiin, ja se rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoin.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Tutkija Ella Hellström, ella.hellstrom@luke.fi
Kalastuksen kehittämisohjelma vie alaa kohti vihreää siirtymää
Suomalaisessa kalataloudessa tutkimus ja elinkeino etsivät uusia keinoja yhdistää kannattavuus, ekologinen kestävyys ja nuoren sukupolven kiinnostus alaa kohtaan.
Kalastuksen kehittämisohjelma KAKE kokoaa yhteen elinkeinon toimijoita, tutkijoita ja viranomaisia etsimään ratkaisuja, jotka tukevat sekä vihreää siirtymää että kalavarojen kestävää hallintaa.
Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) toimitusjohtaja Mikko Malin näkee kalastuksen roolin vihreässä siirtymässä tärkeänä, mutta myös vaativana.
”Suomen kalastuslaivasto on erittäin vanha, ja monilla yrityksillä on heikko investointikyky. Lukuun ottamatta suuria trooliyrityksiä useimmat kalastusyritykset ovat yksittäisiä toimijoita, joilla on omat erityispiirteensä. Yhteisten, kaikkia hyödyttävien ratkaisujen kehittäminen on siksi haastavaa”, Malin toteaa.
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää teknologisia ja taloudellisia muutoksia. Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotto ja pilotit esimerkiksi vetytalouden parissa ovat jo käynnissä mutta edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä ja rahoitusta.
”Kalastuksen taloustilanne ei ole tällä hetkellä hyvä ja siksi suuria investointeja on vaikea tehdä. Toisaalta vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuden uudistaa alaa kokonaisvaltaisesti”, Malin sanoo.
Kalastuksen arkeen liittyy myös käytännön haasteita – esimerkiksi merellä vaihtelevat kiintiöt ja hylkeiden ja lintujen aiheuttamat saalistappiot. Näihin pyritään vastaamaan kehittämällä pyydysteknologioita ja kalakantojen seurantamenetelmiä.
Malin korostaa, että kalatalouden todellisuutta tulisi ymmärtää päätöksenteossa paremmin.
”Tämä on yrittäjyyttä, ja se leipä ei tule helposti. Luonnonolosuhteet, byrokratia ja lainoitusasiat tekevät arjesta haastavaa. Se ruoka, joka päätyy kuluttajan pöytään kalan muodossa, ei tule sinne yksinkertaisesti. Siihen tarvitaan meidän kaikkien toimia”, hän painottaa.
”Ennen kaikkea on tärkeää, että kotimaisen kalan edistämisohjelma, joka on valtioneuvoston periaatepäätös, toteutetaan käytännössä.”
Myös alan tulevaisuus riippuu pitkälti uusien sukupolvien houkuttelemisesta mukaan.
”Tuottavuuden ja tulevaisuuden näkymien pitää olla myönteisiä. Meillä pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, että elinkeino voi jatkossakin hyvin ja siihen kannattaa satsata. Uskon vahvasti, että nuoria tulee ja onneksi viime vuosina on jo tullutkin useita nuoria yrittäjiä alalle”, Malin sanoo.
Yhteistyö tutkijoiden kanssa on hänen mukaansa avainasemassa.
”Yhteistyö perustuu luottamukseen. Kun luottamus toimii kalastajien ja tutkijoiden välillä, myös tuloksia syntyy. Jos se rikkoutuu, sen rakentaminen uudelleen on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä pyritään kuitenkin menemään yhdessä eteenpäin: tutkijat tuottavat tietoa, jota elinkeino hyödyntää”, Malin sanoo.
Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö Jussi Aaltonen puhui Kalatalouden Innovaatiopäivillä teemasta “Kohti vihreää siirtymää kalastuksen toimialalla”.
Teksti ja kuva: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Tiekartta ohjaa kaupallisen kalastuksen vihreää siirtymää
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja ympäristövastuun merkityksen kasvu pakottavat kaikkia toimialoja uudistumaan, ja tämä koskee myös kaupallista kalastusta. Suomessa ala on murroksessa, ja kyse on ehkä pikemminkin siitä, että olemme vasta nyt heränneet ymmärtämään tilanteen laajuuden ja merkityksen.
Juuri valmistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään 2025–2050 tarjoaa suuntaviivoja kestävään muutokseen. Tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Kalastuksen kehittämisohjelmassa (KaKe).
”Tiekartta ei ole valmiiden vastausten kokoelma, vaan väline keskustelun, linjausten ja päätöksenteon tueksi. Sen tärkein viesti on, että jos haluamme turvata kalatalouden tulevaisuuden, vihreään siirtymään on panostettava nyt”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tapio Keskinen sanoo.
Tehokkuutta nykykalustolla – tulevaisuus yhä hämärän peitossa
Tiekartan ensimmäinen viesti on selkeä: nopein ja realistisin askel kohti ilmastoystävällisempää kalastusta on parantaa nykyisten kalastusalusten energiatehokkuutta. Tämä on mahdollista jo nyt nykyisen teknologian avulla ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
”Tulevaisuudessa päästöjä voivat vähentää myös vaihtoehtoiset energialähteet, kuten biopolttoaineet, synteettiset polttoaineet, vety ja sähkö. Näiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä aikaa, sillä teknologiat kehittyvät eri tahtiin, kalastusalusten erityistarpeet poikkeavat muista liikennevälineistä ja toimiva infrastruktuuri puuttuu”, Keskinen sanoo.
Yksi tiekartan keskeisistä havainnoista on kalastajien heikko investointihalukkuus. Rahoitus, tutkimus ja pilotoinnit ovat kaikki kriittisessä roolissa. Siirtymää vähähiilisempään kalastukseen jarruttavat epäselvät tulevaisuudennäkymät, heikko poliittinen tuki ja kannustimien puute.
”Tiekartassa peräänkuulutetaan kansallisia linjauksia, pitkäjänteistä ohjelmatyötä sekä rahoituskeinoja, joissa kalastuksen erityispiirteet on otettu huomioon”, Keskinen jatkaa.
Lisäksi on tärkeää todeta, että siirtymään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa polkua. Kalastus on alana hyvin monimuotoinen, erilaiset kalastusmuodot, alukset ja toimintaympäristöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Siksi kehityspolkuja on oltava useita, ja avainasemassa ovat joustavat, käytännönläheiset ratkaisut.
Kalastus osana vihreää siirtymää – paikallisesti tärkeä ala tarvitsee yhteisiä ratkaisuja
Vaikka kaupallinen kalastus muodostaa vain pienen osan Suomen ruoantuotannosta, paikallisesti sen merkitys on suuri. Se työllistää rannikkoseuduilla ja sisävesillä, ylläpitää saaristoelinkeinoja ja on keskeinen osa kotimaisen kalan huoltovarmuutta.
”Jos emme onnistu vihreässä siirtymässä, vaarana on, että koko ala taantuu. Mutta jos onnistumme, voimme paitsi vähentää ympäristökuormaa myös vahvistaa kotimaista kalataloutta pitkällä aikavälillä”, Keskinen toteaa.
Kalastusalan on osallistuttava vihreään siirtymään muun yhteiskunnan mukana – ja samalla varmistettava laadukkaan ja ympäristöystävällisen luonnonkalan tuotanto myös tulevaisuudessa.
”Onnistunut siirtymä vaatii poliittisia päätöksiä, kokeiluja, pilotteja ja innovaatioita. Tämä on edellytys vastuulliselle, kannattavalle ja kestävälle kalataloudelle tulevaisuudessa.”
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Erikoistutkija Tapio Keskinen
Puhelinnumero: +358295327664
Sähköposti: tapio.keskinen@luke.fi
Linkit materiaaleihin:
Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään
Vihreän siirtymän tekniset edellytykset
IoT-kalalaskuri; tulevaisuuden ratkaisu kestävään kalastukseen
KaKe-ohjelmassa kehitetään uutta kalalaskuria yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tämä innovaatio auttaa seuraamaan kalapopulaatioita ja tukee kalatalouden hallintaa. Kalalaskuri edustaa uutta teknologiaa, joka voi mullistaa alan päätöksenteon ja ekosysteemien seurannan.
Suomalainen innovaatio, IoT-kalalaskuri, tuo tehokkuutta ja kestävyyttä perinteiseen rysäkalastukseen. Aalto-yliopiston Design Factoryssa kehitetty teknologia, jonka takana on DI Albin Weckströmin johtama tiimi, on suunniteltu vastaamaan kalastajien arjen haasteisiin ympäristöystävällisellä tavalla. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Söderby Laxin ja useiden muiden tahojen kanssa IoT-kalalaskuri on matkalla mullistamaan kalastuksen käytäntöjä.
Kalastajien rysät sijaitsevat usein kaukana satamista, mikä lisää polttoaineen kulutusta ja kuormittaa ympäristöä. IoT-kalalaskuri on suunniteltu vähentämään näitä ongelmia. Laitteen avulla kalastajat voivat seurata rysien tilannetta reaaliajassa ja saada tietoa pyydetyistä kalamääristä ja -lajeista ilman, että heidän tarvitsee matkustaa rysille. Tämä säästää aikaa ja rahaa sekä pienentää merkittävästi CO2-päästöjä.
– IoT-kalalaskurin kehitys alkoi vuonna 2020 Product Development Project (PDP) -vaiheella, jossa monialainen tiimi Suomesta ja Brasiliasta todensi konseptin toimivuuden, sanoo tutkija Albin Weckström.
Vuoden 2021–2024 välivaiheessa keskityttiin materiaalivalintoihin ja teknologian validointiin.
– Tärkeä askel oli aurinkoenergian integrointi, mikä mahdollisti laitteen toiminnan koko kalastuskauden ajan ilman akkujen vaihtotarvetta. Vuoden 2024 testijakson aikana kalalaskuri oli käytössä yhteensä 3857 tuntia Mikael Lindholmin rysillä ja tuotti yli 4300 kalahavaintoa, kertoo Weckström.
– Eletään aikakautta, jolloin on mahdollista katsoa jääkaapin sisältöä sovelluksesta, tilata ruokaa droneilla jne. Miksi siis kalastaja ei voisi samalla tavalla seurata kalasaalistaan etänä puhelimestaan? Sanoo Weckström.
Laskuri käyttää IR-laserteknologiaa kalojen laskemiseen ja on suunniteltu kestämään vaativissa olosuhteissa. Tulevaisuudessa teknologiaa kehitetään edelleen, ja siihen lisätään kameraintegraatio, joka mahdollistaa kalalajien tunnistamisen, sekä veden lämpötila-anturi. Laitteen virrankulutusta optimoidaan, ja sen pilvipalveluyhteys mahdollistaa datan analysoinnin ja käytön reaaliaikaisesti. Amazon Web Services -alustaa hyödynnetään prosessoinnissa ja datan säilytyksessä.
IoT-kalalaskuri ei pelkästään paranna kalastajien työskentelyolosuhteita, vaan tukee myös kestävän kalastuksen periaatteita. Laitteen avulla voidaan vähentää ympäristökuormitusta, parantaa tehokkuutta ja lisätä datan hyödyntämistä kalastusalan päätöksenteossa. Tämä innovaatio edustaa suomalaisen teknologian ja tutkimuksen huippuosaamista.
IoT-kalalaskuri osoittaa, kuinka innovaatioilla voidaan vastata perinteisen kalastuksen tarpeisiin, edistää ympäristöystävällisyyttä ja viedä kalastusalaa kohti digitaalisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Tämä teknologia antaa myös viitteitä siitä, miten digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut voivat vahvistaa Suomen asemaa kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Teksti: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien ensimmäistä uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Kalaparlamentissa syvennytään kalatalouden innovaatio-ohjelmiin
Kalatalouden innovaatiopäivät järjestetään jälleen marraskuun alussa, 6.-7.11.2024 Helsingin Ruoholahdessa. Juttu innovaatio-ohjelmista jatkuu sen jälkeenkin, sillä Kansallinen kalatalousverkosto järjestää marras-joulukuussa neljän webinaarin sarjan, jossa päästään syventymään tarkemmin eri ohjelmien teemoihin.
Kalatalouden innovaatiopäivillä marraskuun alussa kuullaan ja keskustellaan innovaatio-ohjelmien ajankohtaisista teemoista. Syvällisemmin neljän eri innovaatio-ohjelman teemoihin päästään pureutumaan webinaarisarjassa, jonka innovaatio-ohjelmat järjestävät yhteistyössä Kansallisen kalatalousverkoston kanssa. Nämä Kalaparlamentti-webinaarien erikoislähetykset tarjoavat kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!
Ajankohdat ovat:
ke 13.11 klo 13–15 Kalastuksen kehittämisohjelma
ke 20.11. klo 13–15 Vesiviljelyn kehittämisohjelma
ke 27.11. klo 13–15 Blue Products 3.0.
ke 4.12. klo 13–15 Kalatalouden ympäristöohjelma
Pääset Teamsiin mukaan joka viikko samalla linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti
Tilaisuudet tallennetaan. Tallenteet ovat myöhemmin katsottavissa Kansallisen Kalatalousverkoston sivustolta ja YouTube-kanavalta.
Tilaisuuksien ohjelmarunko tarkentuu lähempänä. Voit seurata päivityksiä Kalaparlamentin sivulta! Ota myös tapahtumasivu seurantaan.
