Kategoria: Ajankohtaista

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä eli niin sanottua kalaleader-toimintaa myös ohjelmakaudella 2021-2027.

Haku kalaleader-ryhmille auennee syksyllä 2021. Saaristomeren kalatalousryhmä järjestää kaikille avoimia valmistelutilaisuuksia toukokuussa. Lue lisää tilaisuuksista ja ilmoittaudu niihin täältä.

Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa koskeva strategia vuosiksi 2021-2027 on vahvistettu. Strategia on valmisteltu yhteistyössä valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten kanssa. Yhteisen kalastuspolitiikan kansallinen valvontastrategia oli edellisen kerran vahvistettu vuosiksi 2016-2020.

Yhteisen kalastuspolitiikan uuden valvontastrategian löydät täältä.

Valtioneuvosto hyväksyi 11.3. asetuksen miljoonan euron rahoituksesta, joka myönnetään avustuksina yrityksille uusien kalaelintarvikkeiden kehittämiseen. Avustusta voivat hakea kaiken kokoiset ja kaikkien alojen yritykset, jotka haluavat toteuttaa vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käyttöä lisäävän tuotekehityshankkeen.

– Tavoitteena on lisätä vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen ruokakäyttöä ja parantaa kalatalousalan työllisyyttä. Myös ilmasto ja ympäristö hyötyvät, koska kotimaisen kalan hiilijalanjälki on alhainen ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kehittämisavustuksella tuetaan myös kotimaisen kalan markkinoiden elpymistä koronakriisin jälkeen, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja ovat sellaiset, joiden kalastusta voidaan lisätä kestävästi tai joiden saaliista suuri osa käytetään muuhun kuin elintarvikkeeksi. Tällaisia kaloja ovat erityisesti silakka, kilohaili, kuore, muikku ja särkikalat.

Avustusta voi saada tuotekehityshankkeen kustannuksiin, kuten palkkoihin, kone- ja laiteinvestointeihin sekä asiantuntijapalveluihin. Avustusta ei myönnetä alkutuotannon investointeihin eikä tuotteiden markkinointiin. Avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, ja korkeintaan 200 000 euroa yritystä kohden. Hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Rahoituksen hakuaika on 15.3.−30.4.2021. Avustushakemukset toimitetaan joko Varsinais-Suomen, Lapin tai Pohjois-Savon ELY-keskukseen, jotka valitsevat rahoitettavat hankkeet valintakriteerien perusteella. Kriteerejä ovat hankkeen uutuusarvo sekä se, kuinka hyvin hankkeen odotetaan lisäävän vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä.

Hakuohjeet ja -lomakkeen löydät ELY-keskuksen sivuilta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 0295 162 016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi

Uusi webinaarisarja kertoo kalatalouden innovaatio-ohjelmien ajankohtaiset kuulumiset. Maaliskuussa järjestettävät neljä webinaaria käsittelevät vesistökunnostuksia, vesiviljelyn innovaatioita, tulevaisuuden kalatuotteita ja kaupallisen kalastuksen uusimpia ratkaisuja. 

Voit osallistua yhteen tai useampaan webinaariin. Webinaarien tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki julkaistaan tällä sivulla, kun ne valmistuvat. Merkkaa jo päivät kalenteriisi ja tule kuulemaan kalatalouden uusimmista tuulista!

Kalatalouden innovaatio-ohjelmista löydät lisätietoa tästä linkistä.

16.3.2021 klo 13.00-14.30 Vesistöjen kunnostaminen on osa kestävää kalavarojen hoitoa 

13.00-13.15. Kalatalouden ympäristöohjelma pähkinänkuoressa. Miten kalatalouden ympäristöohjelmassa pyritään edistämään kalatalouden kestävää kasvua?
Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luke
Katso esityksen diat.

13.15-13.35. Uusia menetelmiä rannikon kalojen lisääntymisaluekunnostusten arviointiin. Rannikon pienvesien kalataloudellisia kunnostuksia on viime vuosina alettu toteuttamaan innokkaasti. Miten kunnostukset vaikuttavat kalakantoihin ja kalojen lisääntymiseen?
Tutkija Lari Veneranta, Luke
Katso esityksen diat.

13.35-13.55. Virtavesikunnostuskurssilla tiedot taidoiksi! Miksi ja miten virtavesiämme on kunnostettava? Miten kehittää kunnostusosaamista?
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, Valonia
Katso esityksen diat.

13.55-14.15. Miten täpläravun leviäminen pysäytetään? Miten puroon rakennettava täplärapujen nousueste toimii? Entä miten täplärapukannan hävittämiseen tähtäävistä pyyntikokeiluista saatavan tiedon pohjalta voidaan luoda ohjeistuksia täplärapujen hävittämiseen tähtääviin tilanteisiin?
Tutkija Esa Erkamo, Luke
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

18.3.2021 klo 13.00-14.30 Riittävätkö innovaatiot suomalaisen vesiviljelyn kestävään kasvuun? 

13.00-13.30. Innovaatio-ohjelmasta ja sen spin off -hankkeista. 
Jouni Vielma, Luke
Katso esityksen diat.

13.30.-13.50. Merikasvatuksen vaikutusten etukäteisarviointi seuranta-aineistoja ja ekosysteemimallinnusta hyödyntämällä. 
Olli Malve ja Harri Kuosa, Syke
Katso esityksen diat: (Malve) ja (Kuosa)

13.50.-14.10. Kokemuksia upotettavasta verkkoaltaasta. 
Markus Kankainen, Luke, ja Sami Suominen, Lännenpuolen Lohi
Katso esityksen diat.

14.10.-14.30. Innovaatiot kiertovesikasvatuksen kannattavuuden parantamisessa. 
Jani Pulkkinen, Luke
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

24.3.2021 klo 9.00-10.30 Huomisen kalatuotteet

9.00-9.30. Tiekartta korkean lisäarvon tuotteisiin. – ”Tiekartan tavoitteena on taloudellisen analyysin kautta helpottaa lisäarvotuotteiden valmistusmenetelmien käyttöönottoa ja kaupallistamista. Tiekartta toimii työkaluna tutkijoiden ja yritysten välisissä keskusteluissa.”
Erikoistutkija Jari Setälä, Luke
Katso esityksen diat.

9.30-10.00. Nyhtökalaa eri kalalajeista. – ”Voiko nyhtökalaa tehdä muistakin pikkukaloista kuin silakasta? Toimiiko särki, muikku, ahven tai kuore raaka-aineena?”
Tutkimusharjoittelija Julia Liu, VTT
Katso esityksen diat.

10.00-10.30. Työpajat tuotekehityksen apuna. –” Tutkijoiden, kala-alan ammattilaisten ja kuluttajien yhteiset työpajat ovat tehokas tapa jalkauttaa tutkimustietoa tuotekehitykseen samalla, kun tutkijat saavat uusia näkökulmia tutkimuksensa suuntaamiseen. Kuluttajien tuominen mukaan työpajoihin alleviivaa asiakaslähtöisyyden tärkeyttä kaikessa tuotekehityksessä.”
Professori Anu Hopia, Turun yliopisto
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

31.3.2021 klo 13.00-15.00 Tutkimusta ja ratkaisuja kaupallisen kalastuksen tueksi 

13.05-13.25. Saimaan muikunkalastuksen kestävyys: kuinka samanlaisia eri kannat ovat? 
Juha Karjalainen, Jyväskylän yliopisto
Katso esityksen diat.

13.25-13.45 Innovaatio-ohjelma osana pidempää kalojen vierasainepitoisuuksien seurantaa
Panu Rantakokko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Katso esityksen diat.

13.45-14.05 Hyljekarkotinten testaus laajan rannikkokalastajaryhmän yhteistyönä
Esa Lehtonen, Luonnonvarakeskus
Katso esityksen diat.

14.05-15.00 Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti – Överlevnaden av lax som släppts från pontonfällor. Esitys/presentation + keskustelu/debatt.
Petri Suuronen, Luonnonvarakeskus
Katso esityksen diat.

Liity webinaariin tästä linkistä.

Kuva: Jouni Koskela

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.10.2019 työryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida saimaannorpan suojelemiseksi asetettujen kalastuksenrajoittamistoimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutuksia sekä laatia ehdotuksia kalastussäännösten kehittämiseksi. Työryhmän tuli selvittää ja esittää myös muita toimenpiteitä, joilla saimaannorpan sivusaaliskuolleisuutta kalanpyydyksiin voidaan vähentää. Esityksissä tuli ottaa huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys sekä pyrkiä kalastus- ja suojeluintressin yhteensovittamiseen.

Työryhmän on jättänyt raporttinsa maa- ja metsätalousministeriölle. Esityksen lähtökohtana on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään mahdollistamaan sekä kaupallinen että vapaa-ajan kalastus.

Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Lue koko raportti täältä.

Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on toteutettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa jo kahden ohjelmakauden ajan. Tulevan ohjelmakauden 2021−2027 valmistelut ovat parhaillaan käynnissä, ja tämä alhaalta ylös -periaatteelle pohjautuva menetelmä tullaan näkemään myös uuden rahaston painopisteenä. Paikallisten toimintaryhmien eli kalaleaderien strategian valmisteluita tuetaan järjestämällä hakuklinikoita, joissa käsitellään tulevan kauden valmisteluihin liittyvä asioita. Klinikoille ovat tervetulleita niin nykyiset kuin mahdolliset uudetkin ryhmät.

Ensimmäisellä hakuklinikalla keskitytään paikallisen strategian sisältöön. Miten strategiasta saadaan looginen ja johdonmukainen? Mitä tarkoitetaan strategian vaikuttavuudella? Miten mitataan strategian toteutumista? Tule keskustelemaan näistä kysymyksistä paikallisten kehittäjien ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa hallinnoivien virkamiesten sekä rahaston arviointia tekevien tutkijoiden kanssa.

Ensimmäistä hakuklinikkaa varten pyydämme osallistujia miettimään nykyisen ohjelmakauden kokemusten pohjalta muutaman hyvän ja huonon indikaattorin sekä pohtimaan, miksi ne ovat hyviä/huonoja. Kuvaavatko kyseiset indikaattorit vaikuttavuutta hyvin ja onko tietoja helppo kerätä ja seurata? Esimerkki-indikaattoreita tarkastellaan klinikalla yhdessä, ja keskusteluun voi osallistua myös ilman omia aiempia kokemuksia indikaattoreista.

Hakuklinikka järjestetään TEAMS-kokouksena torstaina 18.2.2021 klo 9-11.30. TEAMS-linkki lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisia hakuklinikalle pyydämme 14.2.2021 mennessä seuraavalla lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/42B3EC5E37553EBF

Lisätietoa kalaleader-ryhmien edellytyksistä ja strategian sisällöstä löytyy tästä ohjeluonnoksesta kalaleader-ryhmiksi hakeville:

Luonnos ohjeista kalaleader-ryhmille

Toimintaohjelman luonnos paikallisen kehittämisen osalta (powerpoint-muodossa)

EU-asetusten paikallista kehittämistä koskevat artiklat (tämänhetkinen versio)

Sisä-Suomen kalatalousryhmän järvikalan reseptikilpailussa tarkoituksena on löytää uusia maukkaita järvikalareseptejä, jotka voitaisiin kilpailun jälkeen muokata tuotteiksi kauppojen hyllyille tai annoksiksi vaikka kouluruokailuihin. Kilpailussa halutaan painottaa vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kuten särkikalojen ja muikkujen käyttöä resepteissä.

Kilpailussa on kaksi eri kilpailusarjaa: 1. Järvikalatuote kauppojen hyllyille ja 2. Puoli- tai täysjaloste suurtalouskeittiöille. Kilpailuun tulleista resepteistä valitaan parhaimmisto ja ne valmistetaan maisteltaviksi ammattikeittiössä. Koululaisista, ruoka-alan ammattilaisista ja kala-alan asiantuntijoista koostuva raati valitsee voittajan, joka palkitaan Rosellin kalaveitsellä. Kilpailu on käynnissä 1.3.2021 asti. Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta: https://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma/reseptikilpailu/

Valtioneuvosto hyväksyi 30.12.2020 kalatalousalalle myönnettävän korona-avustuksen jatkamisen. Avustuksen perustana olevan valtioneuvoston asetuksen muutos tuli voimaan 31.12.2020 ja mahdollistaa korona-avustusten maksun 30.6.2021 asti. Hakemukset korona-avustuksista tulee jättää ELY-keskuksiin 31.5.2021 mennessä.

Asetusehdotus ja päätös löytyvät valtioneuvoston sivuilta.

Kuva on nauhoituksista Kemiössä. Hanna Nore parkitsee kalannahkaa.

Pienimuotoinen rannikkokalastus on suurten haasteiden edessä. Tässä viiden webinaarin sarjassa tartutaan kalanjalostuksen mahdollisuuksiin, jotka voisivat tuoda lisäarvoa kalastukselle saaristossa. Onko särkikalaa riittävästi, jotta sen kalastuksesta saataisiin kannattavaa? Mitä kaikkea silakasta voisi tehdä? Voisiko kilohailia hyödyntää muuna kuin maustekalana? Kuore alkaa jälleen olla kysytympi – mitä kuoreesta voi tehdä ja miten sen tarjonta voidaan taata pidemmällä aikavälillä? Ohjelma on suunniteltu ammattikalastuksesta ja kalanjalostuksesta kiinnostuneille.

Osallistua voi kaikkein kiinnostavimpaan webinaariin tai vaikka kaikkiin viiteen!

Webinaarit järjestetään tammikuussa 2021 viikoilla 2 ja 4. Ensimmäinen webinaari järjestetään keskiviikkona 13.1. Webinaareista tulee piakkoin yksityiskohtaisempaa tietoa biosfäärialueen biosfar.fi-sivustolle.

Webinaarien järjestämisestä vastaavat Saaristomeren Unesco-biosfäärialue, Åbo Akademin Skärgårdsinstitutet ja Åbolands fiskarförbund -yhdistys yhteistyössä Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa -hankkeen (Saaristomeren kalatalousryhmä) kanssa.

Uusi hanke luonnonkalan potentiaalista

Webinaarit ovat osa syyskuussa käynnistynyttä ”Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa” -hanketta.

Hankkeessa tuodaan esiin kalan monipuolisuutta elintarvikkeena ja terveystuotteena. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja tietoa siitä, miten vähemmän hyödynnettyjä kalalajeja käsitellään ja miten niistä valmistetaan ruokaa, sekä lisätä muiden kalalajien kysyntää ja sen myötä kalastajien kiinnostusta ottaa talteen myös muita kuin niitä lajeja, jotka tällä hetkellä ovat taloudellisesti kiinnostavimpia.

Hankkeessa tuotetaan yhteensä kaksitoista lyhytelokuvaa. Niiden aiheina ovat muun muassa kalankäsittely, kalanvalmistus ja kalannahan parkitseminen, ja niissä esitellään myös erilaisia saariston kalatalousammatteja. Saamme esimerkiksi nähdä kalastaja Börje Öhmanin kalastavan rysillä ja pääsemme troolikalastaja Mikael Brunströmin mukaan troolaamaan.

Hankkeen kohdealue on Saaristomeri, ja hankkeessa halutaan tuoda esille erityisesti uusia kalatalousalan sektoreita, joiden avulla voidaan vastata haasteisiin, joihin kalatalous alueella törmää, ja edesauttaa pienimuotoisen ammattikalastuksen säilymistä saaristossa.

Hanke jatkuu maaliskuuhun 2021 asti ja sitä rahoittavat Saaristomeren kalatalousryhmä, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Svenska kulturfonden.

Hankkeen hankevastaavana toimii Marina Saanila.

Vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarviketuotannon muoto. Vesiviljely osoittautui myös eläinproteiinin kestävimmäksi tuotantomuodoksi, kun maailman suurimmat liha-, meijeri- ja vesiviljely-yhtiöt arvioitiin YK:n kestävyystavoitteiden kriteerien perusteella. Maailman suurin lohenviljely-yritys, MOWI, oli arviossa jo toisen kerran peräkkäin kestävin yritys.  Kahdenkymmenen kestävimmän yrityksen joukossa oli peräti seitsemän lohenkasvatusyritystä vuonna 2020.

Tieto vesiviljelyn vastuullisuudesta saattaa arveluttaa monia, koska kalantuotantoa ei olla pidetty muuta ruuantuotantoa kestävämpänä. Päinvastoin kalastuksen ja vesiviljelyn haitoista on keskusteltu vuosikymmeniä ja niiden tuotantoa ja kulutusta on pyritty ohjaamaan ekologisten kestävyyskriteerien perusteella.  Kestävän kalantuotannon edellytykseksi on jopa saatettu asettaa vesiympäristön tilan parantaminen.

Kalastusta tai vesiviljelyä ei yleensä tarkastella ravinnon tuotantomuotona, eivätkä kalatuotteet useinkaan sisälly kansallisiin tai kansainvälisiin ruuantuotantosuunnitelmiin. Ruokajärjestelmissä kala on myös lähes säännönmukaisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kalatuotteita tai vesiviljelyä käsitellään vain 4 %:ssa ruokajärjestelmiä koskevissa julkaisuissa Web of Science -indeksointipalvelun mukaan.

Kalantuotanto tulee jatkossa väistämättä sisältymään ruokajärjestelmiin, koska kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kun kaikkia ruuantuotantomuotoja arvioidaan samojen kestävyyskriteerien perusteella, voidaan eri tuotantomuotojen kaikkia hyötyjä ja haittoja verrata keskenään.  Näin pystytään etsimään ratkaisuja ruuantuotannon kasvaviin ongelmiin: ravinnon riittävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vesistöjen rehevöitymiseen.

Suomessa valmistellaan parhaillaan ilmastoruokaohjelmaa. Samaan aikaa viimeistellään kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä kalan omavaraisuutta ja nostaa suomalaisten kalan kulutus ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Tavoitteiden toteutumisella saavutettaisiin monia terveys- ja ympäristöhyötyjä. Kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista edistää, jos kalaravinto nähdään tärkeänä osana ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

Kaija Saarni

Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa.

Kalatalouden korona-avustuksiin on tulossa muutoksia vuodenvaihteessa. Kansallisen avustuksen voimassaoloon esitetään jatkoa, ja muutos on lausunnoilla 18.12. asti. Myös Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tarjoamiin tukimahdollisuuksiin tulee muutoksia.

Kalatalousalan yritykset ovat voineet hakea tukea koronavirusepidemian aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin kalatalouden väliaikaisesta kansallisesta avustusjärjestelmästä ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR).

Kalatalouden väliaikainen kansallinen tuki

Valtioneuvoston asetukseen (369/2020) perustuva kansallinen avustusjärjestelmä on tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun. Asetuksen voimassaoloaikaa esitetään kuitenkin jatkettavaksi, jotta avustuksia voitaisiin myöntää myös ensi vuonna. Esityksen mukaan avustuksia voitaisiin myöntää 30.6.2021 asti, ja hakemukset tulisi jättää 31.5.2021 mennessä. Lausuntoja valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta pyydetään jo 18.12.2020 klo 12 mennessä, koska esitys on kiireellinen. Asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan joulukuun lopussa, jotta tuen myöntämiseen ei tulisi katkosta.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voidaan myöntää korotettua tukea ja ennakkomaksuja koronaan liittyville hankkeille. Mahdollisuutta korotetun tuen myöntämiseen ei ole sidottu tiettyyn aikarajaan vaan koronatilanteen kestoon, joten korotettua tukea voidaan myöntää myös vuonna 2021, jos koronatilanne jatkuu ja hanke liittyy koronaan sopeutumiseen.

Ennakkomaksuja voidaan maksaa kehittämishankkeille myös vuonna 2021. Sen sijaan ennakkomaksut investointihankkeille mahdollistettiin väliaikaisella lakimuutoksella, joka on voimassa vuoden 2020 loppuun. Lakimuutokselle on esitetty jatkoa, mutta se ei ehdi tulla voimaan vuoden alussa. Näin ollen investointihankkeille maksettaviin ennakkomaksuihin tulee katkos tammikuun alusta alkaen, eikä niitä voida myöntää ennen kuin niitä koskeva uusi lakimuutos tulee voimaan. Asiasta tiedotetaan heti, kun muutoksen aikataulu selviää.

Lausuntopyyntö luonnoksesta  kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Luonnos kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Perustelumuistioluonnos

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, puh. 0295162411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

asiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295162036, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ehdotettu rahoitus vastaisi tähän haasteeseen. Monia kotimaisia kalalajeja, kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja, ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Miljoona euroa suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.

Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon (kirjaamo@mmm.fi).

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi

erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 0295 162 016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi