Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Kalatalouden väliaikaiseen koronatukeen muutoksia – haku avataan mahdollisimman pian
Valtioneuvosto hyväksyi kalatalouden väliaikaista koronatukea koskevan asetusmuutoksen 1.10.2020 ja se tuli voimaan 5.10.2020. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää kalatalouden yrityksille myönnettävien korona-avustusten ehtoja yritysten yleisen kustannustuen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii avaamaan uusien avustusehtojen mukaisen hakumenettelyn mahdollisimman pian.
Kalatalouden väliaikaista koronatukea yhtenäistettiin yritysten yleisen kustannustuen kanssa 5.10.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksen muutoksella (680/2020). Muutoksen taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan kalatalousalalle tulee valmistella kustannustukea täydentävä tuki.
Keskeiset muutokset ovat seuraavat:
- Avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettiin niin, että ne ovat jatkossa 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan.
- Tukiprosentti laski 80 prosentista 70 prosenttiin.
- Kalan jalostuksen ja kalakaupan yritysten osalta avustuksen määrä perustuu jatkossa vastaavaan laskukaavaan ja vertailuajankohdan liikevaihtoon kuin yleisessä kustannustuessa. Avustettava ajanjakso on huhti-toukokuu 2020. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan vertailuajankohdan (maalis-kesäkuu 2019) liikevaihto on ollut vähintään 20 000 euroa.
- Alkutuotannossa eli kalastuksessa ja vesiviljelyssä laskukaavaa ei sovelleta, vaan avustus perustuu edelleen ELY-keskuksen arvioon taloudellisesta sopeuttamistarpeesta hakijan esittämän selvityksen pohjalta. Avustettava ajanjakso voi edelleen olla enintään kuuden kuukauden mittainen ja sijoittua aikavälille 19.3.2020−31.12.2020.
Uusien ehtojen mukainen hakumenettely avataan mahdollisimman pian ja siitä tiedotetaan merijakalatalous.fi-sivustolla.
Yritykset, jotka ovat hakeneet avustusta ja saaneet päätöksen vanhojen avustusehtojen nojalla, voivat halutessaan jättää uuden hakemuksen. Aiemmin saatu avustus otetaan huomioon uuden hakemuksen käsittelyssä. Jos yritys on jättänyt hakemuksen aiemmin kuin 5.10.2020 eli ennen asetusmuutoksen voimaantuloa, mutta se ei ole vielä saanut päätöstä, hakemus käsitellään vanhojen avustusehtojen mukaisesti. Yritys voi tällöin halutessaan perua vanhan hakemuksen ja hakea avustusta uusien ehtojen mukaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa avustuksen hakemiseen käytettävät hakulomakkeet ja -ohjeet. Tukea haetaan ELY-keskuksesta sähköisellä lomakkeella. Sähköisen lomakkeen pääsee täyttämään haun avauduttua KEHA-keskuksen sivuilta. Ohjeiden luonnokset löydät alta, ja niitä voi hyödyntää hakemuksen valmistelussa jo ennen haun avautumista. Lopulliset ohjeet ja lomakkeet julkaistaan haun avaamisen yhteydessä.
Luonnos alkutuotannon uudeksi hakulomakkeeksi
Luonnos jalostuksen ja kaupan uudeksi hakulomakkeeksi
Luonnos alkutuotannon uudeksi hakuohjeeksi
Luonnos jalostuksen ja kaupan uudeksi hakuohjeeksi
Tietoa tuen hakemisesta KEHA-keskuksen sivuilla: https://www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/kalatalouden-kriisituen-maksatus/
Hyrrän Katso-palvelu poistuu 31.12.2020, vaihda Suomi.fi-valtuutukseen
Verohallinnon tarjoama Katso-valtuutus poistuu käytöstä 31.12.2020. Katso-valtuutusta on tarvittu Hyrrässä yrityksen, yhdistyksen tai muun organisaation puolesta asioimiseen. Jatkossa Suomi.fi-valtuutus korvaa Katso-palvelun.
Lisätietoja ja käyttöohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/uutiset/siirry-suomi-fi-valtuutuksen-kayttoon/.
Suomi.fi-valtuutuksen tekemisessä neuvoo Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, puh. 0295 020 500.
Määräaikainen haku hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi jatkuu 2.11.2020 asti
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 7.7.2020 määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Hakuaika oli 1.8.-30.9.2020. Koska hakemukset on koronaepidemian vuoksi pyydetty jättämään ensisijaisesti sähköisesti, hakuaikaa jatketaan 2.11.2020 asti, jotta kaikila hakijoilla on riittävästi aikaa sähköisen hakemuksen jättämiseen.
Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä 2.11.2020 sähköisesti rahaston tietojärjestelmään (https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 2.11.2020 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon
Kalatalouden Innovaatiopäivät 2020 5.–6.11. Vantaalla
Tervetuloa vuoden 2020 Innovaatiopäiville 5.–6.11. Vantaalle!
Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Kalatalouden Innovaatiopäivät järjestetään vallitsevasta tilanteesta huolimatta, mutta erityisjärjestelyin.
Voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä. Paikan päällä osallistuvien määrä on rajoitettu, ja pidämme huolta, että tapahtumaan voi osallistua turvallisesti. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä. Osallistuminen on maksutonta, mutta ennakko-ilmoittautuminen vaaditaan.
Tapahtuman ohjelman, ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa löydät täältä.
Nähdään marraskuussa!
Tervetuloa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakauden 2021–2027 alueellisiin valmistelutilaisuuksiin
Alueelliset valmistelutilaisuudet toteutetaan kaikkien kolmen kalatalousasioista vastaavan ELY-keskuksen alueella (Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Lappi). Valmistelutilaisuuksien alustava ohjelma on:
- Uuden EMKR-ohjelman 2021−2027 valmistelutilanne ja siirtyminen uuteen ohjelmakauteen –
EU-tason ja kansallinen valmistelutilanne - Toimintaohjelman sisältö
- Keskustelu konkreettisista tarpeista ja rahoitettavista toimenpiteistä
Kaikki tilaisuudet järjestetään iltapäivällä kello 13−14.30. Tilaisuudet järjestetään verkkotapahtumina etäyhteyksin, mutta tilaisuuksille on myös varattu ELY-keskuksista tilat, joihin on mahdollista tulla paikan päälle, mikäli sähköinen osallistuminen ei ole mahdollista. Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 21.9.
Tapahtuma-aikataulu
1.10. Pohjois-Savo
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Mikkelissä tai Kuopiossa
6.10. Varsinais-Suomi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Turussa, Vaasassa, Helsingissä tai Kouvolassa
8.10. Lappi
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Oulussa
Paikalliset valmistelutilaisuudet ovat oiva mahdollisuus päästä vaikuttamaan ohjelmakaudella 2021−2027 rahoitettaviin toimenpiteisiin ja keskustelemaan niistä hallinnon, alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Uuden kauden valmisteluun voi tutustua etukäteen osoitteessa https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/
Kalasatamat ovat paikallisen kalantuotannon perusta
Kalasatamat ovat kalatalouden tuotantoketjun kannalta elintärkeitä ja kun niihin investoidaan, hyötyy siitä laaja joukko toimijoita niin suoraan kuin välillisestikin. Esittelemme kaksi julkista kalasatamaa, Reposaaren sataman Porissa ja Tuomaraisten sataman Taivassalossa, jotka ovat saaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukea kalasataman kehittämiseen.
Saapuessani Reposaaren kalasatamaan näen ensimmäisenä palvelukeskuksessa sijaitsevat kalaravintola Merimestan, jonka noutopöytä notkuu erilaisista herkuista, sekä kalamyymälän, jossa myydään paikallista kalaa ja kalatuotteita. Juhlavuosi on tulossa, sillä aikanaan rakennerahaston tuella rakennettu palvelukeskus täyttää pian 20 vuotta. Samaisesta rakennuksesta löydän myös toimistostaan Markku Saihan, joka on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa kalasataman rakennushankkeita.
Saiha kertoo, että Reposaaressa on ollut kalastusta aina ja satamakin on ollut pystyssä jo 60-luvulta saakka. Tällä hetkellä kalasatamassa toimii Merimestan kalaravintola ja -kauppa, silakan jalostusyritys Reposaaren Lajittelu ja Fileointi, Selkämeren Jää, kolme troolaria ja parisenkymmentä kalastajaa, joista puolet on päätoimisia. Kalasatamassa on toteutettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli kymmenen kehityshanketta, joista tämän rahoituskauden hankkeita ovat jalostusyrityksen toimitilojen ja kalasataman viestinnän kehittäminen, rakenteilla oleva pyydysten huoltohalli sekä pian alkava purkulaiturin rakentaminen veneiden kylmäkonttien siirtelyyn ja kulunvalvonnan parantaminen.
Kalasataman omistaa Porin kaupunki ja se on yksi hankkeiden rahoittajista EMKR:n ja valtion rinnalla. Kalasataman kehittämisessä jo pitkään mukana ollut Saiha kertoo, kuinka kalasataman uudistaminen on välttämätöntä, jotta se säilyy elinvoimaisena. Kalasataman tulee palvella myös kalatalouden muuttuessa, kun kalastajat siirtyvät uusiin kalastusmenetelmiin ja kalalajeihin. Esimerkiksi tämän hetken trendi on silakan kasvava elintarvikekäyttö, mikä lisää kysyntää korkeampilaatuiselle ja pidemmälle jalostetulle silakalle.
Matkani Reposaaresta jatkuu Taivassaloon, jossa muutaman kilometrin päässä kirkonkylältä löydän tien päästä Länsi-Rannikon kalan jalostuslaitoksen. Ensi näkemältä satama vaikuttaa yksityiseltä, mutta todellisuudessa kyse on julkisesta Tuomaraisten kalasatamasta. Kalastajien käsittely-, pakastus- ja varastotilat kalastajille ovat vain samassa rakennuksessa kuin osa Länsi-Rannikon kalan toimitiloista. Kalasatamahankkeet ovatkin toteutuneet tiiviissä yhteistyössä Taivassalon kunnan, Länsi-Rannikon kalan ja paikallisten kalastajien kanssa. Kalasatamasta ja sitä koskevista hankkeista minulle on tarkemmin kertomassa Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sekä Länsi-Rannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu ja Ivar Kiil.
Tuomaraisten kalasatamassa toimii noin kolmekymmentä päätoimista kalastajaa. Satamassa operoi myös 4−6 silakkatroolaria, joiden saaliit Länsi-Rannikon kala jalostaa. Jalostusyritys ostaa kalaa myös lähialueen kalastajilta, jotka kalastavat rysillä tai pienemmillä troolareilla. Jalostuslaitoksella kala tyypillisesti fileoidaan tai pakastetaan ja viedään esimerkiksi Etelä-Koreaan, Meksikoon tai aina Australiaan asti. Osa saaliista menee kalajauhotehtaalle Kasnäsiin.
Tuomaraisten kalasatamaan on nykyisen rahoituskauden aikana kahdessa hankekokonaisuudessa esimerkiksi hankittu kalapumppuja, kaksi trukkia, nosturi ja hihnavaaka sekä rakennettu uusi laituri, veneenlaskuramppi ja kylmähuone. Lisäksi varastohallin rakentaminen on juuri alkamassa. Länsi-Rannikon kala on saanut tällä rahoituskaudella tukea myös kalan annostelulinjaan ja levypakastimiin. Sekä Paesalu, Kiil että Rantala kehuvat, kuinka yhteistyö jalostusyrityksen ja kunnan välillä on ollut toimivaa ja että siitä hyötyvät kaikki. Taivassalossa on eniten ammattikalastajia Saaristomeren paikkakunnista, ja kunta haluaa turvata paikallisesti tärkeän elinkeinon tulevaisuuden jatkossakin.
Nähtyäni, miten monenlaista toimintaa kalasatamien yhteydessä harjoitetaan, ymmärrän paremmin niiden kehittämisen tärkeyden koko kalatalouden tuotantoketjun kannalta. Hyvin varusteltu kalasatama tekee työskentelystä toimivampaa ja loppupeleissä kalasatamista hyötyvät myös kuluttajat, joille voidaan toimittaa tuoretta kalaa kauppoihin sujuvasti. Kalatalouden tuotannon keskittyminä kalasatamien ympärille voi myös kehittyä laajempaa palvelutarjontaa, kuten Reposaaressa kalakauppa ja -ravintola.
Teksti, kuva ja videot: Tyyni Kantonen (MMM)
Ilmakuva Reposaaresta: Markku Saiha
Lausuntopyyntö kalatalouden yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvosto hyväksyi 14.5. asetuksen, jolla säädetään kalatalouden väliaikaisten kriisitukien myöntämisestä. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut ehdotuksen, jolla kyseistä asetusta muutettaisiin niin, että se olisi mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen 1.7. voimaan astuneen yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain kanssa. Lausuntoja muutosehdotuksesta pyydetään 20.9.2020 mennessä.
Kalatalousalan yrityksille myönnettävää väliaikaista koronakriisiavustusta ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi yritysten määräaikaisen kustannustuen kanssa. Taustalla on eduskunnan kustannustukilain yhteydessä antama lausuma, jonka mukaan hallituksen tulee valmistella kalataloudelle kustannustukea täydentävä tuki kustannustuen kanssa yhtäläisellä kriteeristöllä ja huomioiden alalle jo kohdennettu tuki.
Ehdotuksen mukaan avustuksen vähimmäis- ja enimmäismääriä muutettaisiin niin, että avustus voisi olla 2 000 – 120 000 euroa aiemman 3 000 – 10 000 euron sijaan. Enimmäismäärä on alhaisempi kuin kustannustuessa kalatalouden poikkeavien valtiontukisääntöjen vuoksi. Tukiprosentti laskisi 80 prosentista 70 prosenttiin vastaten kustannustukea.
Avustusehdot muutettaisiin kalan jalostuksen sekä tukku- ja vähittäiskaupan osalta vastaamaan yleistä kustannustukea siten, että avustuksen määrä perustuisi vastaavaan laskentakaavaan ja vertailuajan liikevaihtoon kuin kustannustuessa. Kalan alkutuotannon eli kalastuksen ja vesiviljelyn osalta sovellettaisiin pääosin nyt voimassa olevia avustuksen ehtoja, jotka ovat periaatteiltaan lähes yhdenmukaiset kustannustuen kanssa. Koska liiketoiminnan vuodenaikojen ja vuosien väliset vaihtelut ovat alkutuotannossa suuret, ei kustannustuen mukaista laskentakaavaa ja vertailukautta kuitenkaan voida soveltaa, vaan avustusta voisi saada nykyisten ehtojen mukaan eli enintään kuuden kuukauden ajalle ja perustuen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harkintaan.
Aiempien säännösten nojalla avustusta hakeneet yritykset voivat jättää uuden hakemuksen. Mahdollinen aiemmin myönnetty avustus huomioidaan uuden hakemuksen käsittelyssä.
Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.9.2020 vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Esitys on kiireellinen, sillä tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti myönnettävää tukea voidaan myöntää ainoastaan vuoden 2020 loppuun saakka. Avustukset halutaan saada yritysten hyödynnettäväksi mahdollisimman pian.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295162422
s-posti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Kalariihi & lähiruoka- ja hankintatreffit Oulussa 18.9.
Tervetuloa ruokaketjun toimijoiden kohtaamispaikkaan esittelemään tuotteita, löytämään uusia tuotteita valikoimiin,
verkostoitumaan, oppimaan uutta elintarvikehankinnoista ja ideoimaan yhdessä!
Aika ja paikka
Perjantai 18.9.2020
Kalariihi klo 10:00-12:15 etäyhteydellä (osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille etukäteen)
Lähiruoka- ja hankintatreffit klo 13:00-15:45 Oulussa (Kotkantie 1, 90250 Oulu, opasteet pihalla ja pääaulassa)
Kalariihessä kuullaan monipuolinen kalatalous- ja elintarvikealan toimijoiden paneelikeskustelu sekä ideoidaan yhdessä vajaasti
hyödynnettyjen kalalajien elintarvikeketjun kehittämistä ja yhteistyötä. Tilaisuus on suunnattu kalastajille, muille kalatalousalan toimijoille, elintarvikealan toimijoille sekä kala- ja elintarvikealan kouluttajille ja kehittäjille.
Lähiruoka- ja hankintatreffeillä pääset maistamaan paikallisia herkkuja, kuulemaan lyhyitä esittelyjä yrityksistä ja tuotteita sekä täydentämään osaamistasi asiantuntijapaneelin vinkeillä onnistuneisiin elintarvikevalintoihin. Lähiruoka- ja hankintatreffit on mainio tapa kartoittaa uusia tuotteita ja tutustua tuotteiden alkuperään sekä saada tietoa hankinnoista. Tilaisuus on suunnattu lähiruokatuottajille, elintarvikejalostajille, kaupan alan ja Food Service -alan edustajille sekä julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville toimijoille.
Uuden EMKR-lain valmisteluaikataulussa muutoksia – lausuntopalaute positiivista
Uuden ohjelmakauden hallinnointia varten säädettävä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaki (EMKR-laki) oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi syksyllä 2020. Lailla täydennetään Euroopan unionin antamia asetuksia. Kyseisten EU-asetusten valmistelu on kuitenkin viivästynyt ja tämä aiheuttaa myös viivästymistä kansallisen lain aikatauluun. Uutena tavoitteena on antaa hallituksen esitys Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaiksi eduskunnalle keväällä 2021. EMKR-laki tulee kumoamaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014).
Uusi EMKR-laki oli kesällä lausuntokierroksella. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä. Sen perusteella tehtävät tärkeimmät muutokset ovat kalastuksen investointitukien mahdollistaminen myös II ryhmän kalastajille sekä takaisinperintöjen säilyttäminen rahaston maksuista vastaavan KEHA-keskuksen tehtävänä. Lisäksi pykäliin ja perusteluihin tehdään täsmennyksiä ja pienempiä lakiteknisiä korjauksia.
Lausuntoyhteenveto on luettavissa säädöshankkeen asiakirjoista hankeikkunasta:
https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM028:00/2019
Lausuntopyyntö ja -palaute ovat myös luettavissa lausuntopalvelussa:
Kalatalouden ympäristöohjelmassa kalavarojen tuottavuutta vahvistetaan elinympäristöä kunnostamalla – ohjelmassa testataan uutta rahoitusmallia ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi
Luonnonvarakeskuksen tiedote 18.8.2020:
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän kalatalouden ympäristöohjelman toinen vaihe käynnistyi kesällä 2020. Ohjelma edistää kalavarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta sekä tukee vaelluskalakantojen elvyttämistä. Ympäristöhaasteiden ratkomiseksi ohjelma kokeilee toisella kaudella uusia rahoituskäytäntöjä. Lisäksi työtä suunnataan niin rannikon kunnostustöihin kuin olemassa olevan virtavesikunnostustiedon yhteen kokoamiseen ja virtavesikunnostuskoulutuksiin. Vaelluskalojen istutustoimintaa kehitetään yhteistyössä kalankasvattajien kanssa.
Kalatalouden ympäristöohjelmassa kokeillaan uudella kaudella tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalatalouden ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
– Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin. Yksityistä pääomaa hyödyntävät rahoitusmallit voivat parhaillaan muuttaa nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Rahoitusta rahoitusmallien käytännön pilotointiin on varattu alustavasti noin 0,5 miljoonaa euroa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta vastaava Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Rahoitusmallien pilotointia voidaan kokeilla pienimuotoisesti alueilla, joilla jo on olemassa hyvät yhteistyöverkostot ja toteuttamiseen tarvittavat suunnitelmat.
– Haaste voi liittyä esimerkiksi vesistöihin huuhtoutuvan kiintoainekuormituksen hillitsemiseen. Kiintoaine peittää alleen vaelluskalojen lisääntymisalueita ja aiheuttaa rakenteiden liettymistä. Tarkastelussa voi olla esimerkiksi veden väriluku tai muu veden laatua kuvaava suure, jonka tulisi muuttua etukäteen sovitulla tavalla. Mitä suurempi muutos parempaan olisi, sitä enemmän rahoitusta kohdistettaisiin ympäristöhaasteen ratkaisuun, ympäristöohjelman vetäjä Pauliina Louhi Lukesta kertoo.
Kutualueita lisää rannikon pienvesiä kunnostamalla
Rannikon pienvedet voivat olla tuottoisia kutualueita esimerkiksi ahvenelle ja hauelle niiden erityisten lämpötila- ja ravinto-olosuhteiden vuoksi. Kulkuyhteyden umpeenkasvun tai suuaukon ruoppaamisen takia kalojen lisääntymisalueiksi soveltumattomiksi muuttuneita kluuveja ja fladoja on kuitenkin mahdollista kunnostaa. Sopivista kunnostusmenetelmistä ja niiden tuloksellisuudesta on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän tietoa.
– Ympäristöohjelmassa teemme käytännön kokeiluja lisääntymisalueiden kunnostamiseksi sekä etelärannikolla että Merenkurkun alueella. Samalla kehitämme menetelmiä kunnostusten tuloksellisuuden arvioimiseksi yhteistyössä Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa, erikoistutkija Antti Lappalainen Lukesta kertoo.
Tutkimustieto virtavesikunnostuksista kootaan ensimmäistä kertaa yhteen – luvassa myös kunnostuskoulutuksia
Virtavesikunnostuksia on toteutettu Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan, mutta tieto niiden ekologisesta vaikuttavuudesta on ollut tähän mennessä hajallaan. Ympäristöohjelma tuottaa tutkimustuloksista yhteenvedon, joka valmistuu loppuvuodesta 2020.
Virtavesikunnostukset houkuttelevat yhä enemmän ensikertalaisia. Ohjelmakumppanit Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Valonia ovat mukana järjestämässä virtavesikunnostuskoulutuksia eri tietopohjan omaaville kunnostajille.
– Syksyllä toteutettavan kurssin tavoitteena on edistää paikallisten vapaaehtoistoimijoiden tietämystä virtavesiluonnosta, kunnostuksista ja seurannasta sekä parantaa alueellisten, ammattimaisten vesistökunnostustoimijoiden valmiuksia koordinoida ja toteuttaa virtavesikunnostustyötä, kertoo hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.
Virtavesikunnostukset ovat tärkeitä erityisesti taimenen elinympäristön parantamiseksi.
– Kartoitamme taimenten lisääntymisalueiden sijaintia ja elinympäristöjen laatua paikkatietoanalyyseillä ja sähkökoekalastuksilla. Tarkoituksena on tunnistaa taimenen elinympäristöihin kohdistuvia ilmastonmuutoksen ja maankäytön aiheuttamia riskejä. Avoimien paikkatietoaineistojen avulla saadaan kattavasti tietoa vesistöjen ominaisuuksista ja vesistöihin vaikuttavasta maankäytöstä. Tätä tietoa ei ole vielä aikaisemmin yhdistetty vaelluskalojen elvytys- ja suojelutoimiin, vesiasiantuntija Janne Tolonen Valoniasta kertoo.
Jyväskylän yliopiston tutkija Jukka Syrjänen selvittää taimenkoskien sorastuskunnostusten onnistumista laskemalla taimenen kutupesät valituissa kunnostuskohteissa. Aiempien havaintojen mukaan kunnostajat asemoivat huomattavan osan kunnostussoraikoista liian hitaaseen virtaukseen, eivätkä lohikalat tämän takia kude niihin. Selvityksien tuloksilla kehitetään nykyisiä kunnostusmenetelmiä.
Kunnostuskokemuksien jakamista tehostetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän Vesistökunnostusverkoston avulla.
Täplärapua halutaan hävittää jokirapuvesistöistä
Täplärapu on Suomessa laajasti levinnyt haitallinen vieraslaji. Vesistöön levitessään täplärapu yleensä syrjäyttää meille luontaisen jokiravun tartuttamalla populaatioon jokiravulle kohtalokkaan rapuruton. Täplärapu on levinnyt Suomessa pääosin istutusten vuoksi ja nykyään lajin istuttaminen onkin kiellettyä.
Täplärapukantojen hävittäminen on oleellista alueilla, joilla niiden esiintyminen on jokiravulle erityisen haitallista. Ympäristöohjelmassa osallistutaan kahteen täplärapujen hävittämiseen tähtäävään kokeiluun Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kokeillaan myös uudentyyppistä täplärapujen vaellusestettä. Rakennettava vaelluseste estäisi täplärapujen liikkumisen sen yli, mutta kalat pystyisivät sen uidessaan ohittamaan.
Vaelluskalojen istutustoimintaa kehitetään yhteistyössä kalankasvattajien kanssa
Kalavarojen elinvoimaisuus pyritään tulevaisuudessa varmistamaan edistämällä kalojen luontaista lisääntymistä. Istutuksia tarvitaan vielä useissa vesistöissä hävinneiden tai heikentyneiden kalakantojen palauttamisessa tai kalastusta varten. Istutukset ovat kuitenkin monin paikoin epäonnistuneet tai tulos on ollut taloudellisesti heikko. Syitä tähän voi löytyä kasvatus- ja istutustavoista. Myös useiden laitoksessa viljeltyjen sukupolvien aikana lohi- ja taimenkantojen geneettiset ominaisuudet ovat valikoituneet sellaisiksi, että kalojen kyky selviytyä luonnossa on merkittävästi heikentynyt.
– Istukaskaloja ja istutustoimintaa on tarpeen kehittää erityisesti uhanalaisten vaeltavien kalakantojen osalta. Pyrimme villiyttämään heikossa tilassa olevia laitostuneita kalakantoja. Lisäksi olemme jo saaneet lupaavia tuloksia muuttamalla kasvatusmenetelmää entistä luonnonmukaisemmaksi. Kehitämme tätä niin kutsuttua virikekasvatusta yhteistyössä kalankasvatusyritysten kanssa kustannustehokkaaksi tuotantomittakaavan menetelmäksi, jolla voidaan tuottaa altaassa ja luonnossa menestyviä istutuskaloja. Hankkeessa kehitämme lisäksi aiempaa stressittömämpiä istutusmenetelmiä, johtava tutkija Pekka Hyvärinen Lukesta sanoo.
Kalatalouden ympäristöohjelma on yksi viidestä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamasta innovaatio-ohjelmasta. Kalatalouden ympäristöohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus ja partnereina ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Valonia sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ohjelma on käynnissä vuosina 2017–2022.
Lisätietoja:
Kalatalouden ympäristöohjelma: Koordinaattori, erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, pauliina.louhi(at)luke.fi, puh. 029 532 2189
Rannikkoalueiden kunnostukset: Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, antti.lappalainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7222
Virtavesikunnostuskoulutukset:
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, juha-pekka.vaha(at)luvy.fi, puh. 045 7750 7727
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, Valonia, janne.tolonen(at)valonia.fi, puh. 050 518 7755
Täplärapututkimukset: Tutkija Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, esa.erkamo(at)luke.fi, puh. 029 532 7425
Vaelluskalojen istutustoiminnan kehittäminen: Johtava tutkija Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, pekka.hyvarinen(at)luke.fi, 029 532 7641
Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston selvitys: Merimetsojen saalistus voi heikentää ahvensaaliita erityisesti pesimäalueiden lähistöllä
Luonnonvarakeskuksen tiedote, 12.8.2020:
ICES Journal of Marine Science -tiedesarjassa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on arvioitu alueella pesivien ja oleskelevien merimetsojen vaikutusta Merenkurkun ahvenkantoihin ja -saaliiseen. Pesivien merimetsojen suuri määrä tärkeällä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita pesintöjen vaikutusalueella. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus on vähäisempi.
Merenkurkussa on vuodesta 2016 alkaen pesinyt runsaasti merimetsoja. Niiden vaikutusta ahvenkantoihin selvitettiin merkintäkokeella vuonna 2018, jolloin alueella laskettiin 3 140 merimetson pesää. Yhteensä 1 977 ahventa merkittiin kalan nahan alle laitettavalla pienellä ja näkymättömällä PIT-merkillä.
– Merkintäkokeen perusteella voidaan todeta, että suuri pesivien merimetsojen määrä keskeisellä ahventen kalastus- ja lisääntymisalueella voi pienentää ahvenkantoja ja -saaliita paikallisesti. Laajemmassa mittakaavassa saalistuksen vaikutus vähenee. Kokonaisuutta tarkastellen Merenkurkun runsas merimetsokanta voi heikentää ahvenenkalastuksen kannattavuutta erityisesti pesimäkolonioiden vaikutusalueella, Luken tutkija Lari Veneranta sanoo.
Merkkejä löytyi kolonioista noin 9 prosenttia merkittyjen ahventen kokonaismäärästä. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että koko pesimä- ja muuttokauden aikana merimetsot saalistivat enintään 20–33 prosenttia merkityistä ahvenista, jos mukaan lasketaan nuorten yksilöiden ravinnonkulutus ja oletetaan, että merimetsot pysyivät samalla alueella pesinnän jälkeen.
– Arvioimme kirjallisuustietojen perusteella, että merimetsojen pesintäaikaan noin puolet merimetsojen syömistä ahvenista ja niissä olevista merkeistä päätyi pesimäkolonioihin. Merkkien etsintä onnistui hyvin, ja testiemme mukaan pesimäalueille päätyneistä merkeistä noin 90 prosenttia oli löydettävissä etsintälaitteella, Veneranta kertoo.
Merimetsojen arvioitiin kasvattavan merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7–26 prosenttiyksikköä. Ahventen kasvunopeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa ahvenkannasta päätyy merimetsojen saaliiksi. Tyypillinen merimetson syömä ahven on noin 15 senttimetrin pituinen. Ahvenen ikä- ja kasvumääritysten perusteella noin puolet tutkimusalueen ahvenkannasta jää luontaisesti pienikokoiseksi ja puolet saavuttaa 3–4 vuodessa 22–25 senttimetrin kalastuskoon. Pienikokoiseksi jäävät yksilöt voivat olla koko ikänsä alttiina merimetson saalistukselle, mutta eivät ole juurikaan kalastuksen kohteena.
Pesimäkolonioita ympäröivällä 2 800 neliökilometrin kokoisella tilastoruudulla merimetsojen kuluttaman osuuden yli 2-vuotiaiden ahventen biomassasta ja tuotannosta arvioitiin olevan noin 8 prosenttia, kun muun luonnollisen kuolevuuden osuus oli noin 63 prosenttia ja kalastuksen 29 prosenttia. Muualta tulevien, läpimuuttavien merimetsojen saalistusta ei huomioitu laskelmissa.
Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvenkantaan on arvioitu pitkällä aikavälillä
Jos ahvenkanta harvenee, merimetso siirtyy käyttämään enemmän muita saalislajeja. Myös muu luonnollinen kuolevuus vähenee sekä ahventen kasvu voi nopeutua ja lisääntymisteho kasvaa.
– Nämä tekijät kompensoivat ainakin osittain merimetsojen saalistuksen ahvenkantaa vähentävää vaikutusta. Ahvenen runsauteen vaikuttavat eniten ympäristötekijät, kuten lämpötila poikasten ensimmäisenä kesänä, Luken vieraileva asiantuntija Outi Heikinheimo sanoo.
Merkintätutkimuksen tulosten ja muiden käytettävissä olevien aineistojen perusteella Merenkurkun merimetsojen vaikutusta ahvensaaliiseen on arvioitu pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan tausta-aineistoihin liittyvät epävarmuudet ja niiden vaikutukset tuloksiin. Mikäli merimetsojen lukumäärä ja 2-vuotiaan ahvenen tiheys säilyisivät pitkällä aikavälillä samalla tasolla kuin vuonna 2018, ahvenen saalisvähenemä pesivien merimetsojen saalistusalueella olisi enintään 32–67 prosenttia, jos oletetaan, että ahvenet eivät vaella, nuoret merimetsot ruokailevat samalla alueella kuin pesivät ja linnut pysyvät myös pesinnän jälkeen samalla alueella muuttomatkaan asti. Laajemmalle alueelle, tilastoruudulle yleistettynä, ahvensaalis heikkenisi korkeintaan 10–33 prosenttia.
– Koetuloksesta laajennetut kalastuksen saalista koskevat arviot ovat epätarkkoja, laajoja todennäköisyysjakaumia, koska lähtötiedot esimerkiksi ahventen populaatiodynamiikasta, alueellisesta jakaumasta ja liikkeistä ovat parhaimmillaan karkeita suuruusluokka-arvioita. Nämä todennäköisyysjakaumat tarjoavat silti parhaan käytettävissä olevan tiedon vuoden 2018 tasoisen merimetsokannan enimmäisvaikutuksesta Merenkurkun ahvenkantaan ja saaliiseen, sanoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lehtori Timo J. Marjomäki.
Tutkimus tehtiin osana Luken koordinoimaa ja Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmaa. Ohjelman partnereita ovat Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ry.
Lisätietoja:
Tutkija Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus, lari.veneranta(at)luke.fi, puh. 029 532 7203
Dosentti Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos,
timo.j.marjomaki(at)jyu.fi, puh. 050 428 5274
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, ari.leskela(at)luke.fi, puh. 029 532 7404
Rekrytointihankkeella uusia kalastajia Sodankylään
Muutama vuosi sitten Sodankylässä havahduttiin siihen, että kylän järvillä ei pian ole enää kalastajia paikallisen ammattikunnan ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Lokan luonnonvaraosuuskunnan kalastajat, kuten Risto Pyhäjärvi, olivat huolissaan siitä, että toimijoiden vähäisyyden takia yrittäminen alueella ei ole kilpailukykyistä eikä logistiikan ylläpitäminen kannattavaa. Asialle päätettiin tehdä jotain ja näin syntyi idea uusien kalastajien rekrytointihankkeesta Kalastajanpolusta.
Kalastajanpolun tarkoituksena on ollut tehdä uusien kaupallisten kalastajien ammatinharjoittamisen aloittamisesta mahdollisimman sujuvaa Sodankylän järvillä. Uudet kalastajat on opetettu tuntemaan paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat pyyntimenetelmät sekä muut yleisesti kalastuselinkeinon ja yrittäjyyden kannalta tärkeät taidot. Käytännön kouluttamisen ja sen suunnittelun ovat toteuttaneet Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneet kalastajat ja hankkeen hallinnoinnista, viranomaisyhteistyöstä ja tiedottamisesta on vastannut Sodankylän kunta. Hanke on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Lapin kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Uusia yrittäjiä on aloittanut enemmän kuin mitä osattiin odottaa
Hankkeen saavutukset ovat ylittäneet odotukset, sillä uusia kalastajia on aloittanut tusinan verran. Heistä puolet on päätoimisia ja puolet osa-aikaisia. Kaikki eivät ole käyneet Kalastajanpolun koulutuskokonaisuutta, mutta hankkeen siivellä moni muukin on innostunut lähtemään yrittäjäksi. Esimerkiksi Marjaana Aarnio, joka toimi hankeen alkupuolella sen koordinoijana Sodankylän kunnan puolelta, ryhtyi itsekin kaupalliseksi kalastajaksi määräaikaisen pestinsä päätyttyä kunnalla. Hän kertoo eloisasti, kuinka on tänään tehnyt pannuahventa ja miten fileointi sujuu päivä päivältä sukkelammin.
Motivoituneita uusia yrittäjiä on niin paljon, ettei kaikille halukkaille tahdo löytyä sopivaa asuntoa. Lokan luonnonvaraosuuskunnan jäsenet voivat kuitenkin hetkeksi huokaista helpotuksesta, sillä tällä hetkellä kalastajia on riittävä määrä. Toki rekrytointi jatkuu vielä tulevaisuudessakin, kun vanhoja konkareita jää lisää eläkkeelle.
Aiempi selvityshanke ja Kalastajanpolun ensi askeleet
Kalastajanpolku-hanketta edelsi vuonna 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama Uusien kalastajien rekrytoimisen edellytykset Sodankylässä -selvityshanke. Tiedotuskampanjan avulla Sodankylän tekojärville etsittiin kalastajiksi haluavia yrittäjiä koko maan alueelta yhteistyössä kalatalousoppilaitosten kanssa. Lisäksi selvitettiin asuntotilannetta Lokassa ja toimeentulon rakentumisen edellytyksiä. Yhteydenottoja tuli kolmisenkymmentä ja hankkeen koordinoijat miettivät jo, miten niin ison joukon kouluttaminen onnistuisi.
Itse Kalastajanpolku-hanke pääsi alkamaan hieman myöhässä kesällä 2018. Aarnion mielestä viivästys oli loppujen lopuksi hyvä asia, sillä joillakin hakijoilla oli ajatuksena toteuttaa haaveensa lähteä kauniiseen Lappiin kalastamaan yöttömässä yössä. Hankkeen hiljaiselon aikana ehti kuitenkin punnita, onko todella valmis ja motivoitunut lähtemään yrittäjäksi. Hakijoista karsiutuikin lopulta pienempi joukko, jolla oli paloa lähteä kalastajaksi, mutta myös realistinen kuva kaupallisen kalastuksen arjesta.
Välittävän rekrytointimallin tulevaisuus
Uusia kalastajia on tullut niin omalta kylältä kuin kauempaakin Pohjois-Karjalasta, Kempeleeltä ja Helsingistä asti ja heidän ikähaitarinsa on 19−40 vuotta. Kaikki ovat kalastaneet aiemminkin joko vapaa-ajallaan tai vanhemman kalastusyrityksessä. Tulokkaat ovat olleet ihmeissään siitä, miten sydämellisen vastaanoton he ovat saaneet. Ohjausta on voitu toteuttaa joustavasti erilaiset elämäntilanteet huomioiden; moni on aloittanut kalastusyrittäjyyden pikkuhiljaa kenties toisella paikkakunnalla sijaitsevan vanhan työn ohella. Kun ammattikalastuksen salat ja paikallisten vesistöjen tuntemus ovat alkaneet olla hallussa, uusille kalastajille on valjennut, että kalastuksella voi todella tienata elantonsa. Nuoremmat kalastajat ovatkin innokkaina todella ahkeria ja tuotteliaita kalastajia. Kalaisista Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä kalastetaan erityisesti haukea, ahventa, siikaa ja madetta. Tyypillisesti kala fileoidaan tai laitetaan kalamassaksi ja myydään kalatukkuihin Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin.
Sekä Marjaana Aarnio että Risto Pyhäjärvi, joka toimii hankkeen ohjaajana ja käytännön organisoijana, ovat sitä mieltä, että Lokan kalastajien rekrytointimallia voisi kehittää ja soveltaa myös muualla Suomessa. Tämä oli myös yksi hankkeen alkuperäisistä tavoitteista, sillä kalastajien ammattikunnan vanheneminen on laajempikin haaste Suomessa. Kalastajanpolussa yksi onnistumisen avaimista oli siinä, että Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneemmat kalastajat olivat aidosti vastaanottavaisia: he halusivat opettaa sopivimmat pyyntitekniikat ja näyttää parhaat kala-apajat. Ryhmästä apu löytyy aina läheltä ja aloittelevien kalastajien hupaisille kömmähdyksille on hauskempi nauraa yhdessä. Lisäksi kynnys lähteä yrittäjäksi oli pienempi, kun markkinointi, rahti ja omavalvonta järjestyvät osuuskunnan puolesta ja kalahalli on yhteinen.
Kalastajanpolku alkaa olla kulkenut tiensä päähän, sillä nyt on käsillä viimeiset ohjaukset. Pyhäjärvi ja Aarnio ovat iloinneet siitä, miten EMKR-tuen avulla on saatu aikaan hyvin konkreettista hyötyä ja iloa. Hanke on tarjonnut mahdollisuuden kokeilla käytännönläheistä rekrytointimallia, jota Lokan luonnonvaraosuuskunta aikoo käyttää omatoimisesti tulevaisuudessakin.
Teksti: Tyyni Kantonen
Kuvat: Marjaana Aarnio, Jenni Nousu ja Risto Pyhäjärvi