Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Kalatalouden tukien julkaisujärjestelmä julkaistu – Kaju on nyt KAJU2020
Kaju2020 sivusto on avattu osoitteessa
Kaju2020 on mukana myös EMKR-ohjelmakauden hankkeet.
Hankekohtaiset tiedot:
Klikkaamalla yksittäistä hanketta -> ko.hankkeen tiedot avautuvat ponnahdusikkunaan
Käyttöliittymä toimii seuraavilla nettiselaimilla: Mozilla Firefox, Google Chrome
Tietojen päivittäminen
Uudet hankkeet yms. tiedot päivitetään/siirretään suoraan EMKR-järjestelmästä.
Kieliversiot
Sivustolta on valittavissa kieli (suomi, englanti, ruotsi).
ELY ja ESKO järjestävät kalastajainfoja keväällä
ELY-keskus järjestää keväällä yhdessä ESKO-kalatalousryhmän kanssa kalastaja-infoja. Ohjelmassa on muun muassa aiheina lähikala ympäristötekona, ELY-keskuksen ajankohtaiset asiat kalastajille ja ostajille, lohen kalastuksen ajankohtaiset asiat sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ajankohtaisosio.
MMM: Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2019 ja keväälle 2020
Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kalatalousaktivaattori Maria Saarinen palkittiin kalatalouden edistämisestä
Åbolands fiskarförbundet palkitsi kalatalousaktivaattori Maria Saarisen ”Årets Fiskebragd” -palkinnolla.
”Vuoden kalateko” -palkintoa perusteltiin Marian aktiivisella, tärkeällä ja merkityksellä toiminnalla kalatalouden ja ammattikalastajien työn edistämiseksi Saaristomerellä ja Turun seudulla. Maria toimii Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmässä.
Palkinnon luovuttivat puheenjohtaja Michael Oksanen ja toiminnanjohtaja Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbundetin vuotuisassa tapaamisessa 29.3.2019.
Kalatalouden verkostokoordinaattorina aloittanut Sinna Seppänen
Tavoitat Sinnan sähköpostiosoitteesta
sinna.seppanen@ruokavirasto.fi
ja puhelinnumerosta 0295 204033.
MMM: Uusia avauksia suomalaisten kalatuotteiden viennille Kiinaan
Maa- ja metsätalousministeriö 26.3.2019 15.46
TIEDOTE
Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle.
Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019 suomalaisviranomaisten ja maa- ja metsätalousministeriön vienninedistämisvierailun yhteydessä.
– Tämä oli iloinen uutinen ja odotettu lisäys viennin laajentamiselle. Asiat etenivät nyt nopeasti ensimmäisen hyväksynnän jälkeen, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vientilupien avaamista valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Ruokaviraston (aiemmin Elintarviketurvallisuusvirasto) vientitiimin yhteistyöllä. Ruokavirasto toimitti Kiinan viranomaisille laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa, ja kiinalaisviranomaiset tekivät myös tarkastuskäynnin paikan päälle.
– Saadut hyväksynnät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosien pitkäjänteinen työ viennin eteen tuottaa tulosta suomalaisen elintarviketuotannon hyväksi, toteaa vientijaoston päällikkö Jenni Kiilholma Ruokavirastosta.
Lisätietoa:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910
ylitarkastaja Tuula Lundén, Ruokavirasto, p. 050 440 8976
EMKR:n määräaikaisella haulla toivotaan yrityslähtöisiä innovaatioita ja konkreettisia kalakantojen kunnostustoimia
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.
Kalatalouden kehitystyöhön vauhtia
Pääosa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman kalatalouden kehittämisrahoista menee monivuotisten kalatalouden innovaatio-ohjelmien kautta (PDF), joissa yksityinen ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä keskeisten kalatalouden kansallisten kehitystavoitteiden eteen. Näiden lisäksi kehitystyötä pyritään edistämään määräaikaisilla hakumenettelyillä, joiden puitteissa voidaan rahoittaa innovaatio-ohjelmien ulkopuolista kehittämistyötä. Nyt haussa olevien kalastuksen ja vesiviljelyn innovointitoimenpiteiden odotetaan antavan lisävauhtia etenkin yrityslähtöiseen kehitystyöhön ja johtavan olemassa olevien innovaatioiden kaupallistamiseen.
– Tällä hetkellä kalatalouden toimialalla tuntuisi olevan paljon positiivista kehitystyötä ja uusia avauksia menossa, ja kehittämishankkeilla voidaan osaltaan vauhdittaa niitä vielä eteenpäin. Tämän vuoksi avasimme mahdollisimman laajalla kirjolla eri toimenpiteitä, Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo
Yrityslähtöistä kehittämistä ja valmiita kaupallisia tuotteita
Kalastuksen innovaatioihin (PDF) on nyt jaossa 300 000 euron tukipotti. Kalastuksen innovaatiot -artikla on hyvin laaja ja mahdollistaa monenlaisten hankkeiden rahoittamisen. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden, laitteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto, jotka tukevat toimialan kestävää kasvua, uusien tuotteiden käyttöönottoa tai ympäristövaikutusten vähentämistä.
Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa (PDF) kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä, mutta nyt jaossa olevien kehittämisrahojen toivotaan johtavan nopeammalla aikataululla valmiisiin kaupallisiin tuotteisiin. Tällaisia voisivat olla uudenlaiset elintarviketuotteet esimerkiksi silakasta tai kokonaan uudet korkean lisäarvon kalatuotteet.
– Kalansaaliiden uudenlaisessa hyödyntämisessä on tällä hetkellä hyvää ja nopeaa kehitystä menossa. Tätä kehitystä vauhdittaisimme mielellämme erityisesti yrityslähtöisillä hankkeilla, joissa uusia innovaatiota saataisiin kaupallistettua, Halonen kertoo.
Myös vesiviljelyn innovaatioiden (PDF), joihin on niin ikään varattu 300 000 euroa, osalta Halonen näkee tärkeänä hankkeet, joissa yrityksillä on vahva rooli. Hankkeet voisivat liittyä erityisesti avomeri- tai kiertovesiviljelyn haasteiden selättämiseen tai digitalisaatioon hyödyntämiseen.
– Ja jos löydetään uusia keinoja pienentää vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ja sitä kautta mahdollistetaan toimialan kasvu, niin sellaiset olisivat ehdottomasti mielenkiintoisia, Halonen toteaa
Kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi haussa konkreettisia toimia
Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (PDF)-toimenpiteelle on varattu 500 000 euroa. Hallituksen kärkihankerahaa on kohdistettu paljon uhanalaisten vaelluskalalajien lisääntymisedellytyksien parantamiseen, eivätkä ne tässäkään ole poissuljettuja, mutta muidenkin kalalajien elinvoimaisuuteen liittyviä konkreettisia ja vaikuttavia toimia ministeriössä toivotaan.
– Esimerkiksi merialueiden kuha- tai ahvenkantojen elinvoimaisuuteen liittyviä kunnostustoimia tai kokeiluja ei juurikaan tehdä. Olisi toivottavaa saada liikkeelle myös niiden luontaista lisääntymistä edistäviä toimia, Halonen mainitsee
Konkreettisten kunnostustoimien ja uusien kokeilujen lisäksi hankkeet voivat esimerkiksi olla tiedottamista tai lisääntymisalueiden kunnostamiseen liittyvän vapaaehtoistoiminnan edistämistä.
– Olemme avoimia ehdotuksille, Halonen kertoo
Tukea tarjolla myös kalasatamien kunnostukselle ja kuhankalastuksen säätelyn muutoksen vaikutusten selvittämiselle
Määräaikaisessa haussa kalasatamien kunnostukseen ja kehittämiseen (PDF) on varattu miljoona euroa. Rahoitusta suunnataan kaupallisen kalastuksen kannalta keskeisten satamien ja purkupaikkojen kehittämiseen.
Tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden toimenpiteeseen (PDF) on varattu 300 000 euroa. Tavoitteena toimenpiteessä on erityisesti kuhakantojen säätelyn muutosten eli vuoden 2019 alussa nousseen kuhan alamitan vaikutuksien selvittäminen.
Hakuaika päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.
MMM esittää avustusjärjestelmää kalatalousyrityksille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden poistamiseksi
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta. Asiaa koskeva asetusehdotus on lausunnolla 4.4.2019 asti.
Suomen rannikkoalueen harmaahyljekanta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja hylkeet aiheuttavat nykyään suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatusyrityksille. Hylkeiden aiheuttamat vahingot olivat Luonnonvarakeskuksen alkutuottajien verottomiin kalanhintoihin perustuvan arvion mukaan vuonna 2017 kalastukselle noin 350 000 euroa ja kalankasvatukselle noin miljoona euroa. Koko arvoketjussa menetykset olivat vielä suuremmat.
–Harmaahylkeet aiheuttavat merkittävää vahinkoa rannikkokalastajille. Avustuksia kohdennettaisiin haittaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen ja yrityksille korvattaisiin hylkeen käsittelystä aiheutuvia kuluja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Ehdotettu avustusjärjestelmä on arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi poistaa kalataloudelle haittaa aiheuttavia harmaahylkeitä. Tavoitteena olisi saada tällä aikaan muutoksia harmaahylkeiden käyttäytymisessä niin, että ne alkaisivat karttaa kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä alueita. Luonnonvarakeskus jatkaa lisäksi vahinkoja ehkäisevien menetelmien – kuten hylkeenkestävien pyydysten ja hyljekarkottimien – kehittämistä.
Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen 1050 yksilön pyyntikiintiön puitteissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että harmaahylkeiden metsästys on vähentynyt merkittävästi, koska harmaahylkeiden taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole edellytyksiä. Kauppakiellon, hylkeenmetsästyksen vaativuuden ja sopivien metsästysalueiden vähäisyyden takia pyyntikiintiöstä hyödynnettiin viime metsästyskaudella vain noin 18%.
–Suomi vaikuttaa kansainvälisesti hyljetuotteiden kauppakiellon poistamiseksi. Tämä on kuitenkin pitkän työn takana, eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Kiellon ollessa voimassa arvokkaan riistaeläimen taloudellinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten vahinkojen ehkäisyyn tarvitaan muita keinoja, ministeri Leppä sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja niiden asianmukaisesta käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä, joka perustuu tämän arvokkaan riistaeläimen hyödyntämiseen metsästäjien omaan käyttöön.
Lausuntopyyntö liitteineen löytyy osoitteesta mmm.fi /lausunnolla
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2017 julkaistu
Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta arvioi Luonnonvarakeskuksen kalatalouden ja kalakanta-arvioinnin osaajista koostuva tiimi. Luonnonvarakeskus on saanut valmiiksi kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen vuodelle 2017. Alla linkit kaikkiin julkaistuihin ennakoinnin ja arvioinnin dokumentteihin:
Kalamarkkinakatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019
Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 12.2.2019
Ammattikalastuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019
Lisätietoja arvioinnista ja ennakoinnista saa Luonnonvarakeskuksesta erikoistutkija Jari Setälältä (jari.setala@luke.fi, 029 5327 682) tai tutkija Kaija Saarnilta (kaija.saarni@luke.fi, 029 5327 683). Maa- ja metsätalousministeriöstä toimintaohjelman arvioinnista ja ennakoinnista lisätietoa antaa neuvotteleva virkamies Timo Haloselta (timo.halonen@mmm.fi).
MMM avasi määräaikaisen hakumenettelyn viiteen tukitoimenpiteeseen
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 toimenpiteiden määräaikaisen hakumenettelyn alla mainituissa toimenpiteissä ja seuraavin enimmäisrahoituksin:
Kalastuksen innovaatiot (art. 26 ja 44.3), 300 000 euroa
Tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet (art. 28 ja 44.3), 300 000 euroa
Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (art 41.1.3 ja 44.1.f), 1 000 000 euroa
Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (art. 40.1.b-g ja 44.6), 500 000 euroa
Vesiviljelyn innovaatiot (art. 47), 300 000 euroa
Artiklan 28 (tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet) osalta tavoitteena on kuhan kalastuksen säätelyn muutosten vaikutusten selvittäminen. Haussa painotetaan erityisesti seuraavia hakukriteerejä:
– Hanke tukee toimialan kestävää kasvua ja/tai uudistumista (25 pistettä)
– Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus-, koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä (15 pistettä)
Valintakriteerit ja hakuohjeet löydät täältä.
Hakuaika alkaa 8.2.2019 ja päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.
Kalatalouden verkostokoordinaattori haussa
Meri- ja kalatalousverkosto etsii nyt kalatalouden verkostokoordinaattoria!
Verkostokoordinaattorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaan liittyvän viestinnän suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen sekä laajemmin kalatalouteen ja siniseen biotalouteen liittyvä viestintä ja verkostomaisen viestintäyhteistyön koordinointi.
Lisäksi verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluvat koulutusten, seminaarien ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa. Verkostokoordinaattori tukee kalatalouden toimijoita verkostoitumisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa
Verkostokoordinaattorin ensisijainen toimipaikka sijaitsee maa- ja metsätalousministeriössä Helsingissä. Ruokaviraston verkostopalvelut yksikön toimipaikka sijaitsee Seinäjoella ja tehtävä edellyttää ajoittain työskentelyä Seinäjoen toimipisteellä, etenkin perehtymisvaiheessa.
Lue koko ilmoitus ja hae viimeistään 13.2.!
ELY-keskus tiedottaa: Kaupallisten jokilohisaaliiden merkintä
ELY-keskuksen tiedote 28.1.2019: Kaupallisten jokisaaliiden merkintä (PDF)
Jokialueelta kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen Itämerestä peräisin olevien lohien ensimyynti on sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat ilmoittaneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle aikovansa kyseisenä vuonna harjoittaa lohen kaupallista kalastusta jokialueella. Jokialueella kaupallisessa kalastuksessa saadut lohet on merkittävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saadun tunnisteen avulla.
1 tammikuuta 2019 voimaan astuneen Valtioneuvoston asetuksen 1100/2018 14 a § mukaan kaupallisen kalastajan, joka aikoo harjoittaa jokialueelta kalastetun Itämerestä peräisin olevan lohen ensimyyntiä, tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä antaa tätä koskeva ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoituksessa tulee antaa kalastajan yhteystiedot sekä tiedot hänen edellisenä vuonna jokialueelta kaupallisesti kalastamiensa lohien määrästä. Ilmoituksessa tulee myös ilmoittaa, kuinka monta lohien merkintätunnistetta kalastaja tarvitsee tulevalla kalastuskaudella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää vuosittain ilmoituksessa ilmoitetun tarvittavan määrän tunnisteita ilmoituksen tehneelle kaupalliselle kalastajalle.
Ilmoitus tehdään asuinpaikan mukaisesti joko kirjallisena tai sähköpostilla alla mainittuihin osoitteisiin:
1. Lapin ELY-keskukseen tai
2. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen (Rannikon kalatalouspalvelut)
Ilmoituksen pitää sisältää seuraavat tiedot:
1. Asia: Jokilohimerkki
2. Ilmoittajan nimi ja yhteystiedot
3. Edellisenä vuonna (2018) jokialueelta (ilmoita joki) pyydettyjen lohien määrä
4. Tarvittavien merkkien määrä
Yhteystiedot:
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi tai
kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi Lisätietoja: Timo Väänänen, puhelin 0295 037 567
Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 236 20101 TURKU tai
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Lisätietoja: Lars Sundqvist, puhelin 0295 028 628