Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Rekrytointihankkeella uusia kalastajia Sodankylään
Muutama vuosi sitten Sodankylässä havahduttiin siihen, että kylän järvillä ei pian ole enää kalastajia paikallisen ammattikunnan ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Lokan luonnonvaraosuuskunnan kalastajat, kuten Risto Pyhäjärvi, olivat huolissaan siitä, että toimijoiden vähäisyyden takia yrittäminen alueella ei ole kilpailukykyistä eikä logistiikan ylläpitäminen kannattavaa. Asialle päätettiin tehdä jotain ja näin syntyi idea uusien kalastajien rekrytointihankkeesta Kalastajanpolusta.
Kalastajanpolun tarkoituksena on ollut tehdä uusien kaupallisten kalastajien ammatinharjoittamisen aloittamisesta mahdollisimman sujuvaa Sodankylän järvillä. Uudet kalastajat on opetettu tuntemaan paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat pyyntimenetelmät sekä muut yleisesti kalastuselinkeinon ja yrittäjyyden kannalta tärkeät taidot. Käytännön kouluttamisen ja sen suunnittelun ovat toteuttaneet Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneet kalastajat ja hankkeen hallinnoinnista, viranomaisyhteistyöstä ja tiedottamisesta on vastannut Sodankylän kunta. Hanke on rahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Lapin kalatalouden toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.
Uusia yrittäjiä on aloittanut enemmän kuin mitä osattiin odottaa
Hankkeen saavutukset ovat ylittäneet odotukset, sillä uusia kalastajia on aloittanut tusinan verran. Heistä puolet on päätoimisia ja puolet osa-aikaisia. Kaikki eivät ole käyneet Kalastajanpolun koulutuskokonaisuutta, mutta hankkeen siivellä moni muukin on innostunut lähtemään yrittäjäksi. Esimerkiksi Marjaana Aarnio, joka toimi hankeen alkupuolella sen koordinoijana Sodankylän kunnan puolelta, ryhtyi itsekin kaupalliseksi kalastajaksi määräaikaisen pestinsä päätyttyä kunnalla. Hän kertoo eloisasti, kuinka on tänään tehnyt pannuahventa ja miten fileointi sujuu päivä päivältä sukkelammin.
Motivoituneita uusia yrittäjiä on niin paljon, ettei kaikille halukkaille tahdo löytyä sopivaa asuntoa. Lokan luonnonvaraosuuskunnan jäsenet voivat kuitenkin hetkeksi huokaista helpotuksesta, sillä tällä hetkellä kalastajia on riittävä määrä. Toki rekrytointi jatkuu vielä tulevaisuudessakin, kun vanhoja konkareita jää lisää eläkkeelle.
Aiempi selvityshanke ja Kalastajanpolun ensi askeleet
Kalastajanpolku-hanketta edelsi vuonna 2016 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama Uusien kalastajien rekrytoimisen edellytykset Sodankylässä -selvityshanke. Tiedotuskampanjan avulla Sodankylän tekojärville etsittiin kalastajiksi haluavia yrittäjiä koko maan alueelta yhteistyössä kalatalousoppilaitosten kanssa. Lisäksi selvitettiin asuntotilannetta Lokassa ja toimeentulon rakentumisen edellytyksiä. Yhteydenottoja tuli kolmisenkymmentä ja hankkeen koordinoijat miettivät jo, miten niin ison joukon kouluttaminen onnistuisi.
Itse Kalastajanpolku-hanke pääsi alkamaan hieman myöhässä kesällä 2018. Aarnion mielestä viivästys oli loppujen lopuksi hyvä asia, sillä joillakin hakijoilla oli ajatuksena toteuttaa haaveensa lähteä kauniiseen Lappiin kalastamaan yöttömässä yössä. Hankkeen hiljaiselon aikana ehti kuitenkin punnita, onko todella valmis ja motivoitunut lähtemään yrittäjäksi. Hakijoista karsiutuikin lopulta pienempi joukko, jolla oli paloa lähteä kalastajaksi, mutta myös realistinen kuva kaupallisen kalastuksen arjesta.
Välittävän rekrytointimallin tulevaisuus
Uusia kalastajia on tullut niin omalta kylältä kuin kauempaakin Pohjois-Karjalasta, Kempeleeltä ja Helsingistä asti ja heidän ikähaitarinsa on 19−40 vuotta. Kaikki ovat kalastaneet aiemminkin joko vapaa-ajallaan tai vanhemman kalastusyrityksessä. Tulokkaat ovat olleet ihmeissään siitä, miten sydämellisen vastaanoton he ovat saaneet. Ohjausta on voitu toteuttaa joustavasti erilaiset elämäntilanteet huomioiden; moni on aloittanut kalastusyrittäjyyden pikkuhiljaa kenties toisella paikkakunnalla sijaitsevan vanhan työn ohella. Kun ammattikalastuksen salat ja paikallisten vesistöjen tuntemus ovat alkaneet olla hallussa, uusille kalastajille on valjennut, että kalastuksella voi todella tienata elantonsa. Nuoremmat kalastajat ovatkin innokkaina todella ahkeria ja tuotteliaita kalastajia. Kalaisista Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä kalastetaan erityisesti haukea, ahventa, siikaa ja madetta. Tyypillisesti kala fileoidaan tai laitetaan kalamassaksi ja myydään kalatukkuihin Ouluun, Kuopioon ja Helsinkiin.
Sekä Marjaana Aarnio että Risto Pyhäjärvi, joka toimii hankkeen ohjaajana ja käytännön organisoijana, ovat sitä mieltä, että Lokan kalastajien rekrytointimallia voisi kehittää ja soveltaa myös muualla Suomessa. Tämä oli myös yksi hankkeen alkuperäisistä tavoitteista, sillä kalastajien ammattikunnan vanheneminen on laajempikin haaste Suomessa. Kalastajanpolussa yksi onnistumisen avaimista oli siinä, että Lokan luonnonvaraosuuskunnan kokeneemmat kalastajat olivat aidosti vastaanottavaisia: he halusivat opettaa sopivimmat pyyntitekniikat ja näyttää parhaat kala-apajat. Ryhmästä apu löytyy aina läheltä ja aloittelevien kalastajien hupaisille kömmähdyksille on hauskempi nauraa yhdessä. Lisäksi kynnys lähteä yrittäjäksi oli pienempi, kun markkinointi, rahti ja omavalvonta järjestyvät osuuskunnan puolesta ja kalahalli on yhteinen.
Kalastajanpolku alkaa olla kulkenut tiensä päähän, sillä nyt on käsillä viimeiset ohjaukset. Pyhäjärvi ja Aarnio ovat iloinneet siitä, miten EMKR-tuen avulla on saatu aikaan hyvin konkreettista hyötyä ja iloa. Hanke on tarjonnut mahdollisuuden kokeilla käytännönläheistä rekrytointimallia, jota Lokan luonnonvaraosuuskunta aikoo käyttää omatoimisesti tulevaisuudessakin.
Teksti: Tyyni Kantonen
Kuvat: Marjaana Aarnio, Jenni Nousu ja Risto Pyhäjärvi
Hanke: Kalastajanpolku – uusien kalastajien saaminen Sodankylään
Tuensaaja: Sodankylän kunta
Hankeaika: 27.6.2017 − 31.12.2020
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto hakee pääjohtajaa
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) pääjohtajan hakumenettely on aloitettu ja hakuilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Viraston nykyisen pääjohtajan, ranskalaisen Pascal Savouret’n, toinen viisivuotiskausi päättyy vuonna 2021, eikä häntä sääntöjen mukaan voida valita enää uudelleen. Pääjohtajan viran hakuaika päättyy keskiviikkona 9. syyskuuta 2020 kello 12 Brysselin aikaa.
Pääjohtajan asemapaikka on Espanjassa Vigon kaupungissa, jossa Euroopan kalastuksenvalvontavirasto sijaitsee. Pääjohtajan nimittää EFCA:n hallintoneuvosto ja hänen odotetaan aloittavan toimessaan 1. syyskuuta 2021.
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto on Euroopan unionin erillisvirasto. Viraston tehtävänä on edistää hallinnan, tarkastusten ja valvonnan yhteisten normien korkeatasoisuutta yhteisessä kalastuspolitiikassa.
Määräaikainen haku hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi avautuu 1.8.2020
Maa- ja metsätalousministeriö avaa määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Haku on auki 1.8.−30.9.2020. Koronavirusepidemiasta johtuvien etätyö- ja turvallisuusmääräysten vuoksi hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti.
Määräaikaisessa hakumenettelyssä voi hakea korvausta vuonna 2019 syntyneisiin hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamiin saalisvahinkoihin. Tuki perustuu hakijan vuoden 2019 rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon.
Hakuaika on 1.8.−30.9.2020. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä sähköisesti rahaston tietojärjestelmään puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella 30.9.2020 klo 16.15 mennessä ELY-keskuksen kirjaamoon.
Hakemukset tulee jättää ensisijaisesti sähköisesti Hyrrä-palveluun. Sähköisesti saapuneet hakemukset käsitellään ensin etätyömääräyksestä ja koronaepidemian tilanteesta johtuen. Kirjallisesti saapuneet hakemukset käsitellään sähköisesti saapuneiden jälkeen etätyömääräyksen päätyttyä.
Yhteistyöllä ja verkostoituen eteenpäin – Pasi Kokkonen on yksi Itä-Suomen kalastusmatkailua edistävän hankkeen yrittäjistä.
On helteinen iltapäivä Puumalassa. Olen lähdössä kalastusmatkailuyrittäjä Pasi Kokkosen kanssa kalaan Saimaan Lietvedelle. Matka alkaa vanhasta ja idyllisestä venevajasta, joka kohoaa aivan vedenpinnan yläpuolella. Sen sijaan vene ja sen laitteisto ovat uusinta uutta ja vastaavat hienosti vaativammankin asiakkaan tarpeisiin. Kun uistimet lipuvat veneen perässä ja kalan havaitsemista helpottavat kaikuluotaimet ovat päällä, ehtii siinä moottorin hitaasti hyrräillessä kuulla tarkemmin kalastusmatkailusta ja sen edistämiseen tähtäävästä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamasta paikallisen kehittämisen hankkeesta, jossa Kokkonenkin on mukana.
Kokkonen on toiminut kalastusmatkailuyrittäjänä kymmenkunta vuotta. Hän järjestää veneellään vetouistelu- ja heittokalastusmatkoja. Asiakkaita on moneen lähtöön: on yrityksiä ja yksityishenkilöitä, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Erityisesti Aasiasta turisteja on ollut aiempaa enemmän. Aiemmin venäläiset olivat suurin asiakaskunta, mutta ruplan arvon heikkenemisen myötä heidän osuutensa on vähentynyt.
Laadukas kalamatkailu Itä-Suomessa -hanke
Kokkonen on mukana Itä-Suomen kalatalousryhmän Laadukas kalastusmatkailu Itä-Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon kalastusmatkailuyrittäjien välistä yhteistyötä ja alueen kalastusmatkailua. Hankkeen avulla yrittäjien tarjoamat palvelut pyritään yhdistämään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joita isompien myyjien ja matkanjärjestäjien on helpompi myydä myös suuremmille ryhmille. Yhteistyötä myös esimerkiksi majoituspalvelujen tarjoajien kanssa kehitetään, jotta matkailu olisi asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa ja mukautuisi monenlaisiin tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on lisäksi parantaa viestintää ja markkinointia Itä-Suomen kalastusmatkailupalveluista sekä yrittäjien korkean tason palveluista ja asiantuntemuksesta sekä kehittää yrittäjien osaamista koulutuksin ja yhteisellä opintomatkalla.
Hanke sai alkusysäyksensä helmikuussa 2018 Varkaudessa, jossa järjestettiin kalastusmatkailun strategiapäivä. Varsinaisesti hanke lähti kuitenkin vasta nyt vuodenvaihteessa käyntiin ja hanketta koordinoiva Future Missions Oy on haastatellut läpi mukana olevat noin 15 yritystä luodakseen yleiskuvan yritysten taustoista, toiminnasta, heikkouksista ja vahvuuksista. Tarkemman yhteisen suunnittelutyön ja verkostoitumisen alku on koronepidemian takia siirtynyt keväältä loppukesälle. Kuitenkin jo tässä vaiheessa on joukosta löytynyt päteviä ja kiinnostuneita yrittäjiä esimerkiksi selvittämään alustavasti mahdollisuuksia kehittää kalastusmatkailua kuntoutusmuotona. Suunnitteilla on myös jakaa yrittäjiä pienempiin ryhmiin heidän erikoisosaamisensa perusteella. Kokkonen toivoo hankkeelta mahdollista koulutusta kaikuluotainlaitteistoista, jotta korkealuokkaisesta välineistöstä saisi kaiken hyödyn irti.
Laadukas kalastusmatkailu Itä-Suomessa -hankkeella on vahva pohja aiemmassa vastaavanlaisessa Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittamssa Turisteja kalastamassa -hankkeessa. Silloin luotiin malli yhteisille kalastusmatkailun laatukriteereille, jonka viisi osa-aluetta ovat asiakaspalvelu, kalastusosaaminen, välineet ja laitteet, turvallisuus sekä kalavarojen kestävä käyttö. Kokkonen ja eräs toinen nykyisen hankkeen yrittäjä olivat mukana myös edellisessä hankkeessa. Se painottui Venäjän turismin edistämiseen, ja Kokkosen mielestä hanke oli onnistunut. Uudelle hankkeelle oli kuitenkin kysyntää, sillä venäläisten turistien määrä on hiipunut ja alalle on tullut uusia ja nuoria yrittäjiä.
Kalastusmatkailun poikkeuksellinen kesä
Kalastusmatkailussa – kuten matkailualalla yleensäkin – on koronapandemian takia ollut hiljaista, sillä ulkomaalaisia turisteja ei ole käytännössä lainkaan ja yleinen taloudellinen epävarmuus on heikentänyt kysyntää muutenkin. Kokkonen kuitenkin toivoo, että näin kotimaanmatkailun suvena suomalaiset kiinnostuisivat lomareissuillaan hyödyntämään myös kalastusmatkailun palveluja.
Kalusto ei onneksi heikosta kysynnästä huolimatta seiso tyhjän panttina, sillä kalastus on myös Kokkoselle itselleen rakas harrastus ja hän käy usein kalassa lähivesillä ja toisinaan kauempana rannikollakin. Vielä kauemmaksikin tarjoutui tilaisuus lähteä, kun häntä pyydettiin kalaoppaaksi Norjaan ja jopa Karibialle. Kokkonen ei ole kuitenkaan halunnut kotiseutuaan pysyvämmin jättää – tunteehan hän täällä kalavedetkin parhaiten, mikä on ammattiosaamisen kulmakivi.
Vene on hiljalleen matkannut vesillä hyvän tovin, mutta kala ei syö, vaikka niitä kaikuluotaimessa näkyykin. Kokkosen mukaan tällainen on ennennäkemätöntä. Päätämme kuitenkin vielä ajaa yhden syvänteen ylitse, sillä Kokkonen tietää sen olevan kuhien suosikkipaikka. Pian lähes samanaikaisesti kahteen uistimeen nappaakin kala ja sieltä nousee kuha ja hauki. Saalista vedestä nostaessa Saimaan kauniilla vesillä kaltaiselleni kalastusnoviisillekin avautuu kalastuksen hauskuus ja jännittävyys. Saan saaliiksi saadut kalat kotiinviemisiksi, ja avotulella niistä valmistuukin herkullinen ateria koko perheelle.
Juttua varten on haastateltu myös Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattoria Pekka Sahamaa ja Future Missions Oy:n Niilo Valkosta.
Teksti, kuvat ja video: Tyyni Kantonen
tyyni.kantonen@mmm.fi
Hallituksen esitys Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaista lausunnolle
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakauden 2021−2027 kansalliseen hallinnointiin liittyvästä hallituksen esityksestä. Lausuntoja voi antaa maanantaihin 17.8.2020 asti.
Euroopan unioni antoi toukokuussa 2018 ehdotuksen monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027 sekä ehdotuksen yleisistä säännöksistä seitsemälle yhteistyössä hallinnoitavalle rahastolle. Lisäksi kesäkuussa 2018 EU antoi ehdotuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Nämä edellyttävät kansallisen lainsäädännön uudistamista Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnoimiseksi vuosina 2021−2027.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisen ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on vuosille 2021−2027 yhteensä arviolta 140 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan kalatalouden alkutuotannon ja jatkojalostuksen uudistumista, kilpailukyvyn parantumista ja kestävää kasvua sekä kalatalouteen liittyviä ympäristötoimenpiteitä. Lisäksi rahastosta rahoitettaisiin mereen liittyvän tiedon parantamista ja erilaisia viranomaistoimenpiteitä.
Laissa säädettäisiin rahaston viranomaisista ja toimielimistä, tuen ehdoista ja hyväksyttävistä kustannuksista, tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta, tuen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, tietojärjestelmästä, tietojensaantioikeuksista, tietojenluovutuksesta ja tarkastuksista.
Rahaston hallinnoinnin ehdotetaan jatkuvan pääosin samoilla säännöillä ja samojen viranomaisten toimesta kuin ohjelmakaudella 2014−2020. Uusina säännöksinä ehdotetaan mm. yhteishankkeiden edellytysten tuomista lakiin. Lisäksi tietojärjestelmän, tietojensaantioikeuksien, tietojenluovutuksen ja kalastajille asetettujen tuensaantiedellytysten osalta on pyritty selkeyttämään nykyistä lainsäädäntöä. Rahaston hallinnoinnissa on myös tarkoitus siirtyä täysin sähköiseen asiointiin, eikä paperisia tukihakemuksia tai maksuhakemuksia voisi enää jatkossa jättää.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa.
Lausunnot pyydetään jättämään ensisijaisesti sähköisessä lausuntopalvelussa.
Linkit:
Luonnos hallituksen esitykseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastolaista (PDF)
Lisätietoja:
6.-27.7.2020 asiantuntija Saana Tarhanen (02951 62036), etunimi.sukunimi@mmm.fi
28.7.-17.8.2020 erityisasiantuntija Heta Ratasvuori (02951 62016), etunimi.sukunimi@mmm.fi
10.-17.8.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (02951 62411), etunimi.sukunimi@mmm.fi.
Kalatalouden koronatukien haku jatkuu – katso, mihin voit hakea kansallista avustusta ja mihin EMKR-tukea
Kalatalousalan yrittäjillä on edelleen mahdollisuus hakea tukea koronakriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin. ELY-keskusten myöntämää kansallista kriisiavustusta voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin, kuten palkka- ja vuokrakuluihin, kun taas Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voi saada tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Kansallinen kriisiavustus
Kalatalousalan yrittäjät voivat hakea avustusta koronakriisin aiheuttamiin talousvaikeuksiin ELY-keskuksista. Haku jatkuu normaalisti, koska kalatalous ei kuulu valmisteilla olevan yleisen kustannustuen piiriin. Kustannustuen piiriin kuuluvien alojen osalta ELY-keskusten myöntämien avustusten haku päättyi 8.6.
Kalatalouden väliaikaista kriisiavustusta voivat hakea kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen yritykset koosta riippumatta. Avustuksen suuruus voi olla 3 000 – 10 000 euroa.
Avustusta on mahdollista saada yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin menoihin. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat:
- ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot;
- palkka- ja henkilöstökulut;
- vuokrakulut ja kiinteistökulut; sekä
- muut vastaavat yritystoiminnan jatkumisen turvaavat välttämättömiksi arvioidut menot.
Yksityisyrittäjien toimeentulon edellytykset voidaan ottaa myös huomioon, mikäli yrittäjä ei ole oikeutettu yrittäjien väliaikaiseen työttömyyskorvaukseen. Väliaikainen työttömyyskorvaus on tämänhetkisen tiedon mukaan voimassa kesäkuun loppuun asti. Lue lisää yrittäjien työttömyyskorvauksesta täältä.
Avustuksella ei voida tukea investointeja. Investointitoimenpiteitä voidaan rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta.
Lisätietoja ELY-keskusten myöntämästä tuesta ja ohjeet tuen hakemiseen löydät täältä.
EMKR-tuki
Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta voi saada tukea kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka voivat liittyä myös koronan aiheuttamiin sopeuttamistarpeisiin. Tukea voi saada siis esimerkiksi hankkeisiin, jotka liittyvät saaliin pakkaamista, säilyttämistä tai jalostamista koskeviin investointeihin tai uusien markkinakanavien etsimiseen, kuten suoramyynnin kehittämiseen. Myös pakkausinvestointien tukeminen julkisissa satamissa on mahdollista.
Koronaan liittyvissä hankkeissa on mahdollista hakea normaalia korkeampaa tukitasoa. Lisäksi on mahdollista hakea maksuennakkoa enintään 70 % tuen määrästä, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeen. Maksuennakkoa voi hakea myös jo aiemmin aloitettuihin hankkeisiin. Silloin ennakkoa voidaan myöntää korkeintaan 70 % vielä maksamatta olevasta avustuksesta.
Lue lisää EMKR-tukien hakemisesta täältä.
Luonnonvarakeskuksen arviointi kalatalousryhmistä valmistui: Paikallislähtöisyys on kalatalouden kehittämisen vahvuus
Pekka Salmi, Kristina Svels ja Jari Setälä, Luonnonvarakeskus:
Kalatalouden toimintaryhmät edistävät ja aktivoivat kalataloutta monissa EU-maissa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tuella. Suomen 10 toimintaryhmää kattavat kalataloudellisesti merkittävimmät alueet Ahvenanmaalta Lappiin. Ne ovat avanneet paikallisille ihmisille uuden mahdollisuuden osallistua oman alueensa kalatalouden kehittämiseen. Luonnonvarakeskuksen juuri valmistuneessa arvioinnissa todetaan, että paikallislähtöinen toimintatapa on tuonut Suomen kalataloudelle lisäarvoa aktivoimalla uutta sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja monipuolistamalla kalataloushankkeiden rahoitusta.
Hankkeet sysäävät toimintaa käyntiin
Kalatalousryhmät rahoittivat vuosina 2014−2019 yhteensä 204 hanketta ja niihin käytettiin rahaa runsas 8 miljoona euroa, mikä on noin 5 % Suomen EMKR-rahoituksesta. Pääosa toiminnan rahoituksesta saadaan EU:lta ja valtiolta. Kalatalousryhmätoiminnan myötä myös kunnat ja yksityiset toimijat ovat havahtuneet ymmärtämään kalatalouden merkityksen ja potentiaalin. Kuntien ja yksityisten osuus rahoituksesta on ollut 16 %.
Kalatalousryhmien paikallislähtöinen ja samalla kansallisia tavoitteita jalkauttava toimintamalli soveltuu hyvin pienimuotoisen kalastuksen toimintaedellytysten parantamiseen. Kalatalousryhmät ovatkin täyttäneet elinkeinon turvaamisessa olleita aukkoja kalatalouden kentällä. Rahoitetut hankkeet toimivat usein ensimmäisenä askeleena laajempiin kehittämistoimiin ja verkostoitumiseen, joiden myötä kalatalousryhmien tavoitteet toteutuvat myöhemmässä vaiheessa. Välittömiäkin tuloksia on saatu: esimerkiksi mestari-kisälli-hankkeet ovat tuoneet alalle uusia nuoria kalastajia.
Toimintaryhmillä on strategioissaan vaihtelevat painotukset, koska kalatalouden piirteet ja kehittämiskohteet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Yleensä hankeideat tulevat paikallisilta tahoilta. Ryhmät kytkeytyvät hallinnollisesti alueensa Leader-yhdistyksiin. Tämä on lisännyt kontakteja ja toimintaa myös kalataloussektorin ulkopuolelle. Sisävesillä on ollut vähemmän kalastuselinkeinoa haittaavia ristiriitoja, mikä on mahdollistanut rannikon ryhmiä paremman toimintaympäristön kalatalouden kehittämiseen.
Aktivaattorit edistävät verkostoitumista
Aktivaattoreista on usein tullut oman alueensa elinkeinon harjoittajien luottohenkilöitä ja heidät tunnetaan kalatalousryhmätoimintaa paremmin. Aktivaattorit ovat verkostoituneet hyvin alueensa sisällä, keskenään ja maaseudun kehittäjien kanssa. Myös kansainvälinen verkostoituminen on lähtenyt käyntiin; kalatalousryhmien aktivaattorit osallistuvat Euroopan kalastusalueiden verkoston kokouksiin ja kansainvälisiä vierailuja on tehty puolin ja toisin. Suomalainen kalatalous hyötyy kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti lähialueiden kanssa, joissa haasteet ovat samantyyppiset. Itämeren piirissä yhteistyötä on tehty kansainvälisessä hylje- ja merimetsohankkeessa. Suomalainen toimintaryhmäjärjestelmä on hyvä esimerkki koko verkostolle niin toimeenpanon, tulosten kuin yhteistyönkin osalta.
Aktivaattorit auttavat hakijoita EMKR-rahoitushakemusten suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta he ovat sysänneet alkuun myös muista lähteistä rahoitettuja hankkeita. Tämä työ on synnyttänyt alalle uusia investointeja sekä EMKR- ja maaseuturahoitteisia hankkeita ja verkostoitumista yli kalataloussektorin rajojen. Aktivaattorien välinen tiivis yhteistyö on luonut mahdollisuuden siirtää ajatuksia, ideoita ja taitoa alueiden välillä. Samalla on kehitetty hyviä käytäntöjä ja uusia toimintamalleja, jotka osaltaan syntyvät vuorovaikutuksessa Leader-yhdistysten kanssa.
Rooli ja tunnettuus
Kalatalouden kentällä toimintaryhmiä pidetään tärkeinä ja niiden alueellista kattavuutta halutaan laajentaa. Kalatalousryhmiä tarvitaan lisäämään yhteistyötä, hyvien käytäntöjen siirtoa, paikkaperustaisuutta ja innovaatioita alan toimijoiden keskuudessa. Toisaalta kalatalouden järjestöt pitävät kalatalouden toimintaryhmien roolia kalatalouden kentällä osin epäselvänä ja jäsentymättömänä. Ryhmän ja aktivaattorin roolia ja työnjakoa muiden kalatalouden tahojen kesken tuleekin selkeyttää.
Varsinkin tällä ohjelmakaudella aloittaneiden ryhmien tunnettavuudessa on kehitettävää. Kalatalouden toimintaryhmä on koettu hankalaksi nimeksi ja se sekoitetaan helposti muihin kalatalouden järjestöihin tai yhteisöihin. Nimi olisikin syytä muuttaa helpommin tunnistettavaksi ja ryhmien tunnettavuutta tulisi parantaa monipuolisen viestinnän kautta. Sosiaalisen median käyttöä sekä ryhmien välisessä kommunikaatiossa että ulkoisessa viestinnässä on syytä tehostaa.
Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan lisää panostusta ja resursseja kohdennettuun kalatalousryhmäkohtaiseen tiedotukseen ja laajempaan koordinointiin. Ryhmien kansallista verkostoitumista tiivistämällä voidaan tehostaa myös eri alueiden tietotaidon ja osaamisen hyödyntämistä valtakunnallisessa kehittämisessä.
Kalastustuotteiden jäljitettävyyden valvontaa tehostetaan
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyden valvontaa tehostetaan kesäkuusta 2020 alkaen. Merestä kalastettujen ja meressä viljeltyjen kalastustuote-erien on oltava jäljitettävissä ketjun jokaisen toimijan osalta, alkutuottajasta lähtien kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa aina vähittäismyyntiin saakka.
Kuluttajille annettava tiedot myös sisävesikalastuksen tuotteista
Kalastus- ja vesiviljelytuotteita saa myydä loppukuluttajalle tai suurtaloudelle ainoastaan, jos asianmukaisesti ilmoitetaan lajin hyväksytty kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, alue, jolla tuote on pyydetty tai viljelty, kalastuksessa käytetty pyydystyyppi, onko tuote sulatettu sekä vähimmäissäilyvyysaika. Tämä vaatimus koskee muista jäljitettävyysvaatimuksista poiketen myös sisävesikalastuksesta saatuja tuotteita.
Laiminlyönnistä rikkomusmaksu
Ruokavirasto määrää jäljitettävyyssääntöjen, joihin sisältyy myös kuluttajille kyseisistä tuotteista annettava informaatio, noudattamisen laiminlyönnistä 100─10 000 euron suuruisen hallinnollisen rikkomusmaksun yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 1188/2014 49 § ja 50 §:n mukaisesti.
Ruokavirasto järjestää loppukesästä perehdytyksen toimijoille ja sidosryhmille. Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan myöhemmin.
Ruokaviraston alkuperäiseen tiedote, josta löytyy lisätietoja ja yhteyshenkilöt.
Kalatalousalueille vuosi lisäaikaa uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen – suunnitelmien yhtenä tarkoituksena kaupallisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen
Vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain myötä perustettujen kalatalousalueiden tulee laatia alueitaan koskevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat vuoden 2021 loppuun mennessä. Alun perin suunnitelmien laatimisaikaa on ollut vuoden 2020 loppuun, mutta koronatilanteen vuoksi kalatalousalueet saavat vuoden lisäaikaa suunnitelmien tekemiseen.
Viime vuonna Kalatalouden ympäristöohjelmassa tuotettiin paljon hyödyllistä materiaalia kalatalousalueiden uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi. Suunnitelmien on tarkoitus parantaa muun muassa kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Innovaatio-ohjelmissa, erityisesti kumppanuusohjelmassa, tehdään töitä kalastuksen jatkuvuuden turvaamisen kanssa.
Kalastuslaki uudistui vuonna 2016, ja lain yhtenä tavoitteena on kaupallisen kalastuksen edellytysten turvaaminen.
– Kalastuslaki velvoittaa kalatalousalueet määrittelemään käyttö- ja hoitosuunnitelmiin kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja niille soveltuvat pyydykset, huomioiden alueen kalalajiston ja kestävän käytön. Menettelyn tarkoitus on ensisijaisesti kannustaa vesialueiden omistajia vuokraamaan vesiään kaupallisen kalastuksen käyttöön, kalatalouden ympäristöohjelmassa mukana oleva erikoistutkija Antti Lappalainen Lukesta kertoo.
Esimerkkisuunnitelmassa kuvattu keinoja muun muassa kaupallisen kalastuksen turvaamiseksi
Ympäristöohjelmassa valmistui viime vuonna tärkeitä apuvälineitä uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekemisen tueksi. Näitä ovat esimerkiksi raportit Ehdotus Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi, Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue sekä Aluesuunnittelua kalatalousalueilla: Päijänteen kalatalousalueet.
Kalatalousalueiden on tarkoitus määrittää käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan myös tavoitteita suunnittelukaudelle, jonka pituus on enintään 10 vuotta. Kalatalousalueet voivat tarpeen mukaan päivittää käyttö- ja hoitosuunnitelmia myös suunnittelukauden aikana ja tekevät erikseen vuosittaiset toimintasuunnitelmat.
– Uskon, että useimmilla kalatalousalueilla yhtenä tavoitteena on elinvoimainen kaupallinen kalastus. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi vaihtelevat varmasti paljon kalatalousalueittain, Lappalainen sanoo.
Ehdotuksessa Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on kuvattu kaupallisen kalastuksen nykytila ja suunnittelukauden tavoitteet mittareineen. Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittämisen lisäksi suunnitelmaluonnokseen on kirjattu kaksi keinoa, jotka edistäisivät kaupallisen kalastuksen toimintamahdollisuuksia ja tavoitteiden toteutumista alueella. Toinen näistä keinoista on yhteistyön lisääminen metsästäjien ja vesialueiden omistajien välillä hyljeongelman vähentämiseksi.
– Tutkimuksen ja kalastajien välisessä kumppanuusohjelmassa hyljeongelman ratkaisemiseksi testataan muun muassa karkoitinratkaisuja rysä- ja verkkokalastuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, ohjelman koordinaattori ja johtava tutkija Ari Leskelä Lukesta kertoo.
Toinen suunnitelmaluonnokseen kirjatuista keinoista on kahden vajaakäytössä olevan kalasataman käyttöoikeuksien laajentaminen ja asiasta tiedottaminen.
– Näiden lisäksi suunnitelmassa on kuvattu myös kalakantojen tilan parantamiseen tähtääviä toimia, jotka osaltaan tukisivat kaupallista kalastusta. Eri alueilta löytyy varmasti lisää ja erilaisia esimerkkejä kaupallisen kalastuksen edellytyksiä tukevista toimista kuten lisääntymisalueiden kunnostukset, joiden toteutumista kalatalousalueet voivat edistää, Lappalainen sanoo.
Lisätietoja:
Kalatalouden ympäristöohjelma:
Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, antti.lappalainen(at)luke.fi, puh. 029 532 7222
Tutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, sanna.kuningas(at)luke.fi, puh. 029 532 6026
Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma:
Tutkija Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus, tapio.keskinen(at)luke.fi, puh. 029 532 7664
Johtava tutkija Ari Leskelä, Luonnonvarakeskus, ari.leskela(at)luke.fi, puh. 029 532 7404
Uutinen myös luke.fi:ssä
Silakkaa ja kilohailia voi jatkossa troolata yhdellä kiintiöalueella kalastusmatkaa kohden
Silakan ja kilohailin troolausta rajoittavan uuden asetuksen tarkoituksena on parantaa kanta-arvioiden luotettavuutta ja oikeankokoisten kalastuskiintiöiden vahvistamista. Asetus tuli voimaan 22.5.2020.
Voimaan tulleella asetuksella rajoitetaan silakan ja kilohailin kalastusta troolipyydyksillä yhteen silakan kiintiöalueeseen kalastusmatkaa kohden.
Lisäksi rajoitetaan saalista mukanaan pitävien kalastusalusten uudet kalastusmatkat siihen kiintiöalueeseen, josta niiden ruumassa jo oleva saalis on peräisin.
Asetuksen tarkoituksena on lisätä kalastusviranomaisten mahdollisuuksia valvontaan, mikä parantaa saalistilastojen luotettavuutta.
– Saalistiedot muodostavat tärkeän perusteen kalakantojen arviointityölle, joten on tärkeää, että tiedot troolikalastuksessa saaduista silakan ja kilohailin saaliista ovat mahdollisimman oikeita, sanoo neuvotteleva virkamies Orian Bondestam maa- ja metsätalousministeriöstä.
Saalistietojen virheellisyydet voivat johtaa silakka- tai kilohailikannan yli- tai aliarvioimiseen. Tämä vaikeuttaa kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n arviointityötä ja voi johtaa kalastuskiintiöiden vahvistamiseen joko liian pieninä tai suurina ja siten vaarantaa kalastuksen kestävyyden.
ICES suosittaa vuosittain silakan kalastuskiintiöt Pohjanlahden sekä Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan kiintiöalueille. Kilohailille on vain yksi koko Itämeren kattava kiintiöalue. Kiintiöalueet perustuvat ICES:n soveltamiin silakka- ja kilohailikantojen arviointialueisiin.
Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Orian Bondenstam, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162494, etunimi.sukunimi@mmm.fi.
Jalat maassa -podcastin uusin jakso kertoo kalankasvatuksesta
Kalankasvatus on ympäristönäkökulmasta mainettaan parempi: Suomessa kalankasvatus on ainoa Itämereen vaikuttava toimiala, joka on onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat päästötavoitteet. Esimerkiksi kalojen Itämerirehuruokinnan avulla kaupallinen kalankasvatus itse asiassa nostaa Itämerestä fosforia enemmän pois kuin mitä se tuottaa.
Alalla on hyvää kasvupotentiaalia ja kysyntää pyritään lisäämään esimerkiksi parantamalla kalan kulutuksen kotimaisuusastetta ja edistämällä terveellisen ja ympäristöystävällisen kalaisan ruokavalion suosiota.
Blogi: Kalatalousryhmät auttavat paikallisia yrittäjiä myös kriisiajan tukiasioissa
Euroopan kalastusalueiden verkosto FARNET on pandemiakriisin aikana etsintäkuuluttanut hyviä käytäntöjä paikallisten yritysten tukemiseen konkurssiaallon välttämiseksi. Suomen esimerkkinä on esitelty Salpausselän Kalan ja Sisä-Suomen kalatalousryhmän yhteistyötä.
Lahtelaisen Salpausselän Kalan kymmenestä työntekijästä puolet on lomautettuna pandemian aiheuttaman markkinahäiriön johdosta. Kotimaista ja tuontikalaa jalostava, monena vuonna palkittu kasvuyritys on jo ehtinyt kokeilla monta konstia kriisistä selviytymiseen.
– Olemme kehitelleet tilanteeseen sopivia uusia tuotteita, kuten lämmitettävän lohilaatikon market- ja kauppahallimyyntiin sekä take away -tuotteita yhdessä ravintoloiden kanssa, kertoo yrittäjä Ari Seppälä. – Yhdessä kauppojen kanssa olemme myös lanseeranneet erilaisia kampanjoita kuluttajien mielenkiinnon herättämiseksi – iso kiitos tästä mm. Osuuskauppa Hämeenmaan suuntaan. Lahden kaupungin vilkkaimmalla alueella Lanunaukiolla järjestimme kalojen loimutusta, joka myös paransi myyntiä.
Kriisitilanteessa toimivien kumppaniverkostojen rooli korostuu. Kuten maamme hallitus on todennut, yhtäkään normaaliolojen kannattavaa yritystä ei saa väliaikaisen markkinahäiriön vuoksi päästää konkurssiin.
– Sisä-Suomen kalatalousryhmä on Salpausselän Kalalle tuttu kumppani, sillä olemme aikaisemmin toimineet heidän apunaan investointitukihakemusten laadinnassa ELY-keskukselle, toteaa kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen. – Samalla on ideoitu muutakin liiketoiminnan ja koko tuotantoketjun kehittämistä. Suomessa kalatalousryhmät ovat koronakriisin aikana ottaneet vahvan roolin alan yritysten tukemisessa. Tämä tarkoittaa paitsi ihan henkistä tukea, myös konkreettista neuvontaa tukien hakemisessa. Jälkimmäinen rooli korostuu nyt entisestään, kun MMM on avannut myös varsinaisten kriisitukien haun.
Kriisistä huolimatta Salpausselän Kalassa katsotaan tulevaisuuteen. Vaikka sopeuttamistoimet ovat kipeitä, niillä on saatu yritys sellaiseen kuntoon, ettei se kovin pian ole konkurssivaarassa. Tässä toki kriisituet tulisivat enemmän kuin tarpeeseen.
– Sisä-Suomen kalatalousryhmästä on luvattu apua kriisitukihakemusten laadintaan, mikä on kullanarvoista, sillä henkilöstön ollessa lomautettuna yrittäjän päivät venyvät ympäripyöreiksi, toteaa Ari Seppälä. – Mielessä pyörivät jo koronan jälkeisetkin laajennussuunnitelmat, joita suunnittelemme yhdessä aktivaattori Janne Ruokolaisen kanssa. Puheissa on ollut myös kiertotalouteen liittyvä kehittämishanke jalostustoiminnassa syntyvän biojätteen ja pakkausjätteen hyödyntämiseksi.
Suomessa on kymmenen paikallista kalatalousryhmää, jotka toteuttavat kehittämisstrategioitaan yhteisölähtöisesti. Toimeenpanoa rahoittavat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, maa- ja metsätalousministeriö, kunnat sekä yksityiset ja julkiset hankehakijat. EU:n alueella kalatalousryhmiä on yhteensä 350.
Petri Rinne, FARNET Geographic Expert