Kategoria: Ajankohtaista
EMKVR:n uutiset ja ajankohtaiset
Pohjois-Lappiin houkutellaan lisää kaupallisia kalastajia videoiden avulla
Saamelaisalueen koulutuskeskus on toteuttanut vuoden mittaisen hankkeen, jossa tuotettiin kuusi videota Inarijärven sekä Sodankylän tekojärvien kaupallisesta kalastuksesta. Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lapin kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä, sekä Inarin ja Sodankylän kunnat. Nyt videot ovat kaikkien katsottavissa YouTubessa.
Videot esittelevät siian kalastusta Inarijärvellä sekä sulan veden aikaan että jään alta eri menetelmillä. Lokan tekojärvellä kuvatut videot kertovat hauen vannerysäpyynnistä sekä ahvenen katiskapyynnistä kesällä, ja mateen rysäkalastuksesta talvella. Lisäksi yksi video opastaa kalojen käsittelyyn kalahallissa.
Hankeidean takana oli tilanne, jossa kalan kysyntä on hyvä, mutta kalastajakunta ikääntyy. Kalan ostajia ovat mm. tukkuliikkeet sekä ravintolat, joissa moni matkailija pääsee ensimmäistä kertaa maistamaan pohjoisen kalaa.
Jotta kalastajia saataisiin lisää, haluttiin käytännönläheisiä, kalastuksesta todenmukaisen kuvan antavia videoita kiinnostuneille nähtäviksi. Videot toimivat myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontoalan opetuksessa oppimateriaalina.
Ensimmäinen video julkaistiin syyskuussa 2018 ja viimeinen maaliskuun lopussa tänä vuonna. Huhtikuun 2019 loppupuolella kahta näistä videoista on katsottu jo 36 000 kertaa. Tästä voidaan päätellä, että hankkeella on ollut todellinen tarve.
Toiveet ovat korkealla: videot varmasti auttavat kalastusta ammatiksi mieliviä suunnitelmissaan eteenpäin. Ja ostajat saavat edelleen lautasilleen pohjoisen puhtaista vesistä pyydettyjä kaloja.
Hankevetäjä Virpi Jääskö (30.4.2019 saakka)
Linkit videoihin:
Inarijärvi:
Siikaa loukulla
Siian verkkokalastus
Siikaa jään alta
Lokan tekojärvi:
Haukea vannerysällä ja ahventa katiskalla
Mateen talvipyynti Lokalla
Kalojen käsittelyä kalahalleissa
Lisätietoja kaupallisesta kalastuksesta: elinkeinokalatalouden koordinaattori Markku Ahonen, etunimi.sukunimill.fi, puh. 040 704 6094
Kymen kalafoorumin (23.4.) materiaalit saatavilla
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja ESKO kalatalousryhmän järjestämässä seminaarissa kuultiin kalatalouden ajankohtaiset asiat sekä keskusteltiin kotimaisen lähikalan ympäristö- ja aluetaloudellisista vaikutuksista.
Seminaarin materiaalit saatavilla:
ESKO Kulutuksen vaikutukset aluetalouteen ja ympäristöön
Kymen kalavara ja kalastusmahdollisuudet_Malin_Metsähallitus
Kymen rannikon makean veden lajien saaliit_Olin_Luonnonvarakeskus
Mitä voidaan kalastaa ja kasvattaa kestävästi_Tast_ESMKL
Silakka ja Kilohaili Suomenlahdella_Pönni_Luke
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti_ELY
EMKR tuet_ Ville Turta_ELY
Rajavartiolaitos: Viranomaiset järjestävät kalastuksenvalvontaiskuja Suomenlahden alueella
Suomenlahden merivartiosto, ELY- keskus ja Metsähallituksen erävalvonta tehostavat kalastuksenvalvontaa Suomenlahden merialueilla. Valvontaiskut painottuvat tähän kevääseen ja ensi syksyyn. Valvontaiskuja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kesken. Tämän lisäksi valvontaa suoritetaan päivittäisen partioinnin yhteydessä.
Valvonnan painopisteenä merialueella ovat meritaimenen ja vaellussiian kalastus, kalojen pyyntimitat, pyydysten lainmukainen merkintä ja kalastusluvat.
Kalastuksen lisäksi Suomenlahdella suoritetaan tehostettua vesiliikennevalvontaa sekä valvotaan rauhoitusmääräysten, kuten lintujen pesintärauhan johdosta voimassaolevien maihinnousurajoituksien noudattamista.
Kalastuslakiin muutoksia
Kalastuslakiin lisätään uutena menettämisseuraamus 1.5.2019 alkaen. Tiettyjen uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tulee jatkossa tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen tai rikkomuksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana.
Kalalajit, joita menettämisseuraamus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.
Menettämisseuraamuksen arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi kunkin suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvot vaihtelevat muutamista kympeistä tuhansiin euroihin.
Kalakantojen populaatiogeneettiset erot on syytä ottaa huomioon istutuksissa
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus tiedottavat
Menetettyjä lisääntymismahdollisuuksia ja ylimitoitettua kalastusta on Suomessa perinteisesti kompensoitu kalaistutuksin.
Istutuksissa käytetään tyypillisesti vain muutamia geneettisesti kapeita kaupallisesti saatavilla olevia kantoja, joita vapautetaan luonnonvesiin laajasti myös alkuperäisen esiintymisalueen ulkopuolella.
Toimintamalli on perustunut olettamukseen, että kalat ovat kaikkialla samanlaisia ja laitosviljelyllä pystymään tuottamaan luontaisen kaltaisia kaloja. Istutustoiminnan ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja nyt asiaan on taimenen osalta saatu tuoretta tutkimusnäyttöä uusista kokeellisista Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksista.
Kokeellinen kantojen välinen risteyttäminen voi olla sekä hyödyksi että haitaksi
Äärimmäisen pienten populaatioiden elinkyky voi parantua, jos ne risteytyvät vieraan kannan kanssa ja selviävät siten sisäsiitoksen aiheuttamilta ongelmilta. Toisaalta paikallisiin olosuhteisiin muodostuneet sopeumat voivat hävitä ja risteymien elinkyky sitä kautta laskea.
Scientific Reports -lehdessä julkaistussa artikkelissa raportoitiin professori Raine Kortetin johtamasta kokeesta, jossa Oulujärven alueen laitoskannan taimenia risteytettiin paikallisten purotaimenten, sekä vieraiden laitostaimenkantojen kanssa.
Villin paikallisen Vaarainjoen purotaimenkannan kanssa risteytyneet Oulujoen vesistön laitostaimenet olivat ensimmäisenä kesänään geneettisesti käyttäytymiseltään keskimäärin arempia kuin puhtaan laitoskannat taimenet. Vieraan Kitkajoen kannan kanssa risteytyneet taimenet kärsivät puolestaan kohonneesta kuolleisuudesta ja heikosta kasvusta. Sekä Kitkajoen, että Rautalammin reitin kannan kanssa risteytetyt poikaset osoittivat käyttäytymiskokeissa vähemmän stressaantumisen merkkejä kuin Oulujoen vesistön laitostaimenet, tai niiden ja paikallisen villin kannan risteymät.
Tutkimus osoitti, että kantojen välillä on periytyviä käyttäytymiseroja, jotka voivat merkittävästi selittää istukkaiden selviämistä istutusympäristössä.
Taimenkannat eroavat alttiudessaan luontaiselle saalistukselle
Väitöskirjatyössään Nico Alioravainen kollegoineen kasvatti samoja risteymäryhmiä 1-vuotiaiksi ja istutti poikasia sekä luontoa jäljitteleviin altaisiin, että Oulujärven kannan alkuperäiseen lisääntymisjokeen, Paltamon Varisjokeen. Boreal Environment Research -tiedesarjassa julkaistun raportin mukaan vieraiden kantojen kanssa risteytyneet taimenet selvisivät haukien saalistukselta heikommin kuin alkuperäisiä kantoja edustaneet taimenet.
Villin kannan kanssa risteytyneet laitospoikaset välttelivät haukia tehokkaammin myös käyttäytymisellään kuin puhtaat laitospoikaset.
Varisjokeen istutetuista poikasista 18 prosenttia saatiin sähkökoekalastamalla kiinni istutuskesän syksyllä. Puhtaan laitoskannan sekä villin purotaimenkannan kanssa risteytettyjen poikasten eloonjäännissä tai kasvussa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Kannat on pidettävä erillään
Lemopoulosin ym. Ecology and Evolution -lehdessä julkaistussa artikkelissa vertailtiin Oulujärven alueen taimenkantojen eroja käyttäen perinteisiä mikrosatelliittimarkkereita sekä rad-sekvensoinnin perusteella tunnistettuja yhden emäksen muutoksia (SNP) taimenten genomissa. Molempien menetelmien perusteella taimenkannat olivat merkittävästi erilaistuneita tutkituissa joissa. Myös Oulujärven vaeltavaa taimenta edustava laitoskanta oli selvästi erillinen alueen villeistä paikallista taimenkannoista.
Kalastuslain lähtökohtana on kalavarojen monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen pitkän ajan elinkyvyn kannalta keskeisen geneettisen monimuotoisuuden suojelu edellyttää, että istutuksissa käytetään vain paikallisia kalakantoja ja istutuksia toteutetaan ylipäätään harkiten.
Paikallisten taimenkantojen risteytyminen saman alueen kantaa edustavien vaeltavien istukkaiden kanssa ei näytä uhkaavan kantojen elinkykyä, mutta on toistaiseksi epävarmaa säilyvätkö risteytymisen myötä kantojen tuottavuudelle tärkeät vaellustaipumus ja nopea kasvu.
Tutkimuksia rahoittivat Emil Aaltosen säätiö, Suomen Akatemia ja Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto.
Lisätietoa:
Anssi Vainikka, anssi.vainikka (a) uef.fi, p. 050 044 3290
Raine Kortet, raine.kortet (a) uef.fi, p. 050 095 7749
Pekka Hyvärinen, pekka.hyvarinen (a) luke.fi, p. 029 532 7641
Lue lisää alkuperäisjulkaisuista:
https://www.nature.com/articles/s41598-018-35794-6
www.borenv.net/BER/pdfs/ber23/ber23-267-281.pdf
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ece3.4905
EMKR määräaikaisessa haussa tuli 25 hakemusta
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määräaikainen haku päättyi 5.4.2019. Hakemuksia saapui yhteensä 25 kappaletta. Hakemukset ovat huhtikuun ajan ELYissä arvioitavana ja päätökset tehdään toukokuussa.
Kalatalouden tukien julkaisujärjestelmä julkaistu – Kaju on nyt KAJU2020
Kaju2020 sivusto on avattu osoitteessa
Kaju2020 on mukana myös EMKR-ohjelmakauden hankkeet.
Hankekohtaiset tiedot:
Klikkaamalla yksittäistä hanketta -> ko.hankkeen tiedot avautuvat ponnahdusikkunaan
Käyttöliittymä toimii seuraavilla nettiselaimilla: Mozilla Firefox, Google Chrome
Tietojen päivittäminen
Uudet hankkeet yms. tiedot päivitetään/siirretään suoraan EMKR-järjestelmästä.
Kieliversiot
Sivustolta on valittavissa kieli (suomi, englanti, ruotsi).
ELY ja ESKO järjestävät kalastajainfoja keväällä
ELY-keskus järjestää keväällä yhdessä ESKO-kalatalousryhmän kanssa kalastaja-infoja. Ohjelmassa on muun muassa aiheina lähikala ympäristötekona, ELY-keskuksen ajankohtaiset asiat kalastajille ja ostajille, lohen kalastuksen ajankohtaiset asiat sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ajankohtaisosio.
MMM: Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2019 ja keväälle 2020
Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kalatalousaktivaattori Maria Saarinen palkittiin kalatalouden edistämisestä
Åbolands fiskarförbundet palkitsi kalatalousaktivaattori Maria Saarisen ”Årets Fiskebragd” -palkinnolla.
”Vuoden kalateko” -palkintoa perusteltiin Marian aktiivisella, tärkeällä ja merkityksellä toiminnalla kalatalouden ja ammattikalastajien työn edistämiseksi Saaristomerellä ja Turun seudulla. Maria toimii Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmässä.
Palkinnon luovuttivat puheenjohtaja Michael Oksanen ja toiminnanjohtaja Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbundetin vuotuisassa tapaamisessa 29.3.2019.
Kalatalouden verkostokoordinaattorina aloittanut Sinna Seppänen
Tavoitat Sinnan sähköpostiosoitteesta
sinna.seppanen@ruokavirasto.fi
ja puhelinnumerosta 0295 204033.
MMM: Uusia avauksia suomalaisten kalatuotteiden viennille Kiinaan
Maa- ja metsätalousministeriö 26.3.2019 15.46
TIEDOTE
Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle.
Tuoreeltaan vientihyväksyntä myönnettiin Kuusisen Kala Oy:lle (Loviisa), Heimon Kala Oy:lle (Renko) ja Ab Chipsters Food Oy:lle (Kerava). Ensimmäinen vientilupa suomalaisille kalatuotteille myönnettiin Kalaneuvos Oy:lle (Sastamala) tammikuussa 2019 suomalaisviranomaisten ja maa- ja metsätalousministeriön vienninedistämisvierailun yhteydessä.
– Tämä oli iloinen uutinen ja odotettu lisäys viennin laajentamiselle. Asiat etenivät nyt nopeasti ensimmäisen hyväksynnän jälkeen, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vientilupien avaamista valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Ruokaviraston (aiemmin Elintarviketurvallisuusvirasto) vientitiimin yhteistyöllä. Ruokavirasto toimitti Kiinan viranomaisille laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa, ja kiinalaisviranomaiset tekivät myös tarkastuskäynnin paikan päälle.
– Saadut hyväksynnät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosien pitkäjänteinen työ viennin eteen tuottaa tulosta suomalaisen elintarviketuotannon hyväksi, toteaa vientijaoston päällikkö Jenni Kiilholma Ruokavirastosta.
Lisätietoa:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910
ylitarkastaja Tuula Lundén, Ruokavirasto, p. 050 440 8976
EMKR:n määräaikaisella haulla toivotaan yrityslähtöisiä innovaatioita ja konkreettisia kalakantojen kunnostustoimia
Maa- ja metsätalousministeriö avasi 8.2. määräaikaisen hakumenettelyn viiteen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteeseen. Rahaa on jaossa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja hakuaikaa 5.4.2019 asti.
Kalatalouden kehitystyöhön vauhtia
Pääosa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman kalatalouden kehittämisrahoista menee monivuotisten kalatalouden innovaatio-ohjelmien kautta (PDF), joissa yksityinen ja julkinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä keskeisten kalatalouden kansallisten kehitystavoitteiden eteen. Näiden lisäksi kehitystyötä pyritään edistämään määräaikaisilla hakumenettelyillä, joiden puitteissa voidaan rahoittaa innovaatio-ohjelmien ulkopuolista kehittämistyötä. Nyt haussa olevien kalastuksen ja vesiviljelyn innovointitoimenpiteiden odotetaan antavan lisävauhtia etenkin yrityslähtöiseen kehitystyöhön ja johtavan olemassa olevien innovaatioiden kaupallistamiseen.
– Tällä hetkellä kalatalouden toimialalla tuntuisi olevan paljon positiivista kehitystyötä ja uusia avauksia menossa, ja kehittämishankkeilla voidaan osaltaan vauhdittaa niitä vielä eteenpäin. Tämän vuoksi avasimme mahdollisimman laajalla kirjolla eri toimenpiteitä, Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo
Yrityslähtöistä kehittämistä ja valmiita kaupallisia tuotteita
Kalastuksen innovaatioihin (PDF) on nyt jaossa 300 000 euron tukipotti. Kalastuksen innovaatiot -artikla on hyvin laaja ja mahdollistaa monenlaisten hankkeiden rahoittamisen. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden, laitteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto, jotka tukevat toimialan kestävää kasvua, uusien tuotteiden käyttöönottoa tai ympäristövaikutusten vähentämistä.
Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa (PDF) kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä, mutta nyt jaossa olevien kehittämisrahojen toivotaan johtavan nopeammalla aikataululla valmiisiin kaupallisiin tuotteisiin. Tällaisia voisivat olla uudenlaiset elintarviketuotteet esimerkiksi silakasta tai kokonaan uudet korkean lisäarvon kalatuotteet.
– Kalansaaliiden uudenlaisessa hyödyntämisessä on tällä hetkellä hyvää ja nopeaa kehitystä menossa. Tätä kehitystä vauhdittaisimme mielellämme erityisesti yrityslähtöisillä hankkeilla, joissa uusia innovaatiota saataisiin kaupallistettua, Halonen kertoo.
Myös vesiviljelyn innovaatioiden (PDF), joihin on niin ikään varattu 300 000 euroa, osalta Halonen näkee tärkeänä hankkeet, joissa yrityksillä on vahva rooli. Hankkeet voisivat liittyä erityisesti avomeri- tai kiertovesiviljelyn haasteiden selättämiseen tai digitalisaatioon hyödyntämiseen.
– Ja jos löydetään uusia keinoja pienentää vesiviljelyn ympäristövaikutuksia ja sitä kautta mahdollistetaan toimialan kasvu, niin sellaiset olisivat ehdottomasti mielenkiintoisia, Halonen toteaa
Kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi haussa konkreettisia toimia
Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (PDF)-toimenpiteelle on varattu 500 000 euroa. Hallituksen kärkihankerahaa on kohdistettu paljon uhanalaisten vaelluskalalajien lisääntymisedellytyksien parantamiseen, eivätkä ne tässäkään ole poissuljettuja, mutta muidenkin kalalajien elinvoimaisuuteen liittyviä konkreettisia ja vaikuttavia toimia ministeriössä toivotaan.
– Esimerkiksi merialueiden kuha- tai ahvenkantojen elinvoimaisuuteen liittyviä kunnostustoimia tai kokeiluja ei juurikaan tehdä. Olisi toivottavaa saada liikkeelle myös niiden luontaista lisääntymistä edistäviä toimia, Halonen mainitsee
Konkreettisten kunnostustoimien ja uusien kokeilujen lisäksi hankkeet voivat esimerkiksi olla tiedottamista tai lisääntymisalueiden kunnostamiseen liittyvän vapaaehtoistoiminnan edistämistä.
– Olemme avoimia ehdotuksille, Halonen kertoo
Tukea tarjolla myös kalasatamien kunnostukselle ja kuhankalastuksen säätelyn muutoksen vaikutusten selvittämiselle
Määräaikaisessa haussa kalasatamien kunnostukseen ja kehittämiseen (PDF) on varattu miljoona euroa. Rahoitusta suunnataan kaupallisen kalastuksen kannalta keskeisten satamien ja purkupaikkojen kehittämiseen.
Tutkijoiden ja kalastajien välisen kumppanuuden toimenpiteeseen (PDF) on varattu 300 000 euroa. Tavoitteena toimenpiteessä on erityisesti kuhakantojen säätelyn muutosten eli vuoden 2019 alussa nousseen kuhan alamitan vaikutuksien selvittäminen.
Hakuaika päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.