Suomenlahden siikasaalis perustuu vahvasti yksikesäisten poikasten istutuksiin – istutusten tulevaisuuteen liittyy haasteita

Suomenlahden siikasaaliit ovat nykyisin lähes kokonaan yksikesäisinä istutettujen vaellussiian poikasten varassa. Uuden tutkimuksen tulokset korostavat istutustoiminnan keskeistä merkitystä rannikon ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle sekä tarvetta turvata laadukkaiden istukkaiden tuotanto myös tulevaisuudessa.

Suomen rannikolta pyydetty siikasaalis on ollut viime vuosina Suomenlahdella yleensä noin 90–100 tonnia vuodessa. Vaellussiian luonnollinen poikastuotanto on vähäistä, minkä vuoksi kantaa tuetaan istutuksilla. Suomenlahteen istutetaan sekä vastakuoriutuneita että yksikesäisiä, lähinnä Pohjois-Suomessa sijaitsevissa luonnonravintolammikoissa kasvatettuja poikasia.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia koko Suomenlahden siikasaaliista perustuu yksikesäisten istukkaiden varaan. Vaellussiikaistutusten tuotto on säilynyt 2020-luvun alkupuolella suunnilleen samalla tasolla kuin 25–30 vuotta sitten. Siikaistutuksissa ei ole havaittu vastaavaa tuoton heikkenemistä kuin lohella ja meritaimenella. 

Istutustuotannon jatkuvuus on turvattava

Tutkijoiden mukaan nykyisen kaltaisen siiankalastuksen jatkuminen edellyttää, että yksikesäisten poikasten laajamittaisia istutuksia jatketaan myös tulevaisuudessa. 

Istukastuotannon turvaamiseen liittyy haasteita, sillä Kymijoen kantaa olevien yksikesäisten poikasten tuotanto on viime vuosina ollut pitkälti yhden emokalaparven varassa. Mereltä lypsettyä mätiä ei ole enää vuoden 2023 jälkeen voitu viedä jatkokasvatukseen. ”Tuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja, kuten karanteenihautomotoiminnan käynnistämistä uudelleen itäisellä Suomenlahdella”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Lappalainen sanoo.

Saalisnäytteet osoittavat istutusten merkityksen

Tutkimuksessa selvitettiin siikasaaliiden alkuperää otoliittien, eli kalojen sisäkorvassa sijaitsevien pienten kalkkikivien, alkuainekoostumuksen avulla. ”Menetelmällä voidaan tunnistaa kalojen ensimmäisen kasvukauden ympäristöolosuhteet ja siten erottaa eri alkuperää olevat kalat toisistaan”, Lappalainen kertoo.

Yhteensä 248 siian otoliittianalyysit osoittivat, että Suomenlahden siikasaaliit perustuvat lähes kokonaan yksikesäisten poikasten istutuksiin. Kymijoen edustalta kerätyssä aineistossa 92 prosenttia saaliskaloista oli peräisin yksikesäisinä istutetuista poikasista. Läntiseltä Suomenlahdelta saadussa aineistossa kaikki siiat olivat yksikesäisinä istutettuja.

Tutkimus osoitti myös, että itäisellä Suomenlahdella saaliissa esiintyy merikutuista siikaa, jolla on paikallista merkitystä kalastukselle. Pyhtään ulkosaaristosta kerätyissä näytteissä neljännes kaloista oli merikutuista siikaa.

Vastakuoriutuneiden poikasten istutuksia on kehitettävä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastakuoriutuneiden vaellussiian poikasten istutuksia. Vastakuoriutuneita poikasia on 2020-luvun alkupuolella istutettu Suomenlahdelle vuosittain miljoonia yksilöitä. Näiden istutusten tulokset ovat toistaiseksi jääneet varsin vaatimattomiksi. ”Menetelmää ja istutuskäytäntöjä kehittämällä vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista voitaisiin tulevaisuudessa saada nykyistä luonnonmukaisempi ja riskeiltään pienempi vaihtoehto täydentämään yksikesäisten poikasten istutustoimintaa”, Lappalainen toteaa. 

Tutkimus on osa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa KYMPPI-ympäristöohjelmaa.

Lisätietoja: Erikoistutkija Antti Lappalainen, Luonnonvarakeskus, +358295327222, antti.lappalainen(at)luke.fi

Linkki julkaisuun: Suomenlahden siikasaaliiden alkuperä