Vesiviljelyn tulevaisuus tarvitsee uusia ratkaisuja
Kalatalouden innovaatiopäivillä alan asiantuntijat ja yritykset kokoontuivat pohtimaan, miten vesiviljelyä ja kalataloutta tulisi Suomessa ohjata ja rahoittaa tulevina vuosina. Keskusteluissa nousi esiin useita näkökulmia ja kehitysehdotuksia, jotka avaavat suuntaa koko alan tulevaisuudelle.
Vesiviljely nähtiin tärkeänä osana sinisen biotalouden tulevaisuutta. Samalla todettiin, että ala tarvitsee uusia ratkaisuja, jotka yhdistävät kestävän kasvun ja ympäristövastuun. Yritysten, tutkijoiden ja viranomaisten välistä vuoropuhelua on vahvistettava, jotta kehittämisohjelmat voivat tuottaa aidosti vaikuttavia tuloksia.
Viljelypäällikkö Henri Hellström Brändö Lax Ab:stä totesi, että vesiviljelyn kehitystyössä on viime vuosina keskitytty voimakkaasti tutkimukseen. Tulevaisuudessa painopiste tulee Hellströmin mukaan siirtymään. Kalankasvatus siirtyy yhä enemmän ulkomerelle ja tekniikka kehittyy. Myös volyymit tulevat kasvamaan.
Hellström korosti yhteistyön merkitystä alan kehittämisessä. Tutkimusyhteistyö on aina tärkeää.
”Se auttaa kehitystä ja meitä menemään eteenpäin.”
Jussi Kosomaa Nordic Troutista kuvasi alan muutosta ja kehitystä laajemmasta näkökulmasta. Nordic Troutilla on toimintaa monessa paikassa, aina Itä-Suomesta Ruotsiin saakka. Kasvatuslaitoksia on yhteensä noin 40.
Kosomaa näkee tulevaisuuden lupaavana, kun kehittämistyötä jatketaan pitkäjänteisesti ja yhteistyön varassa.
”Tarvitsemme ohjelmia, jotka tukevat alan ja teknologian kehittämistä yhteistyön kautta. Kalankasvatuksen tulevaisuus on valoisa niin Suomessa, Ahvenanmaalla kuin Ruotsissa.”
Kosomaan mukaan ala on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja monipuolisesti. Kiertovesikasvatus sopii parhaiten poikasvaiheen kasvatukseen. Teuraskalan ja ison kalan osalta kasvatus on siirtynyt sisäsaaristosta yhä enemmän avomerelle. Lisäksi teknologinen kehitys on ollut hyvin aktiivista.
Tutkimusjohtaja Jani Pulkkinen Paras Aqua Oy:sta nosti esiin VEKE-ohjelmat. Ohjelmat ovat olleet hyviä, mutta Pulkkisen mielestä niiden tulee olla tulevaisuudessa entistä enemmän yrityslähtöisiä. Se, että ala on nyt entistä laajemmin mukana, on Pulkkisen mukaan hyvä asia. Yritysten ääni kuuluu vahvemmin.
Alan tulevaisuuden Pulkkinen näki lupaavana.
”Esitykset, joita nyt on annettu, vievät Suomea oikeaan suuntaan. Uskon, että Suomi pystyy nousemaan vesiviljelyn edelläkävijäksi.”
Teksti ja kuva: Bertills & Jung
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!