Tuen avulla yritys pystyy kehittämään tuotantoprosessejaan, mikä vaikuttaa kalojen hyvinvointiin, tuottavuuteen ja työntekijöiden työhyvinvointiin.

Taimen-yhtiöt on kala-alan johtava toimija Suomessa ja Ruotsissa, sillä on yhteensä 30 tuotantolaitosta. Yli 50 vuotta toiminut yritys on osannut hyödyntää myös EMKR-tuen mahdollisuudet.

– Olemme olleet EU-tukikuvioissa siitä lähtien, kun se on ollut mahdollista. Tuilla on iso merkitys toimintaamme. On tärkeää, että voimme kehittää toimintaamme, koska itse kalanviljelyssä lupakiintiöt pienenevät jatkuvasti, toimitusjohtaja Auli Kuusela toteaa.

Hän laskee, että yritys on saanut rahoitusta yli kymmeneen EMKR-hankkeeseen. Suurin osa on ollut tukea kone- ja laitehankintoihin, lisäksi heillä on ollut yksi rakennusprojekti. Rahoitusta on saatu muun muassa lajittelukoneen ja työlautan hankintaan, kalojen toimituksien kestopakkauksiin, nostolaitteeseen, joka helpottaa kalojen perkausta, ruodonpoistolaitteeseen ja rokotuskoneeseen.

– Rahoitukset ovat tulleet tarpeeseen. Olemme pystyneet nykyaikaistamaan tuotantoa, edistämään kalojen hyvinvointia ja lisäämään työtekijöiden työhyvinvointia, Kuusela arvioi.

Rahoituksen hakeminen on Kuuselan mukaan nykyään kohtuullisen helppoa, sillä Hyrrä-järjestelmää on kätevä käyttää. Hänestä sitä voisi kehittää niin, että yrityksen perus liitteet (tilinpäätöstiedot ym.) tallentuisivat järjestelmään kalenterivuoden ajaksi. Se nopeuttaisi entisestään hakuprosessia.

– Meillä tehdään useita hakemuksia vuodessa. Vie turhaa aikaa, kun pitää joka kerta liittää yrityksen perustiedot uudelleen.

Taimen Oy:n toimitusjohtaja on tyytyväinen tukipäätöksiin, sillä hyvin perustelluille hankkeille on tullut rahoitusta. Tiukasti lupasäännöstellyn kalankasvatuksen alalla hankerahoitus mahdollistaa yhtiön kehittämissuunnitelmat.

Kala elää nosteessa

Ruokakalan suosio on viime vuosina ollut kasvussa, mikä näkyy myös Taimen-yhtiöissä.

– Tällä hetkellä me emme pienten lupakiintiöiden takia pysty tuottamaan niin paljon kuin olisi kysyntää, Kuusela sanoo.

Taimen-yhtiöiden kokonaistuotanto on vuosittain noin kahdeksan miljoonaa kiloa. Konserni on erikoistunut kirjolohen kasvatukseen ja jalostukseen sekä järvi- ja meritaimenen, järvi- ja merilohen ja saimaannieriän istukastuotantoon. Se hallitsee 60 prosenttia Suomen kirjolohen ruokakalatuotannosta ja on ainoa yritys Suomessa, joka pystyy tarjoamaan tuoretta kalaa tukkureille ja jatkojalostukseen ympäri vuoden.

Kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa ruokaa, sillä se kasvaa rehukilolla täsmälleen kilon ja pärjää lihantuotantoon verrattuna hyvin elinkaariajattelussa.

Tuetut hankkeet (EMKR-tuen osuus yhteensä 72 356,51 euroa):

• Vaa’ituksen ja mädin käsittelyn parantaminen
• Kestopakkaukset kalojen toimituksiin
• Nostolaite perkaukseen sekä ruodonpoistolaite
• Vaa’itusjärjestelmän parantaminen kalojen punnitus- ja etiketöintiprosessia sekä vientiä varten
• Pakkauskone kalan pakkaamiseen

Hankkeet ovat saaneet tukea EMKR-toimenpiteestä Vesiviljelyn investoinnit (art. 48.1.a-d, f-h).

Etelä-Suomen kalatalousryhmän lehdistötiedote

Kuluttajat haluavat tuoretta ja läheltä pyydystettyä kalaa, mutta kalasaaliit ja kalastajien määrä vähenevät Itämeren alueella koko ajan. Merkittävä yhteinen tekijä saaliiden vähenemiseen on voimakkaasti kasvaneet hylje- ja merimetsokannat. 14 kalatalousryhmää Ruotsin, Suomen, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on etsiä uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten yhteiseloon.

Itämerellä hylje- ja merimetsokannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Hylkeet syövät pyydyksiin menneet kalat niin, että kalastaminen käy mahdottomaksi heti kun hylkeitä on lähivesillä. Merimetsot hajottavat ja ajavat tehokkaalla joukkokalastamisella kalaparvet pois perinteisiltä elinalueiltaan.

Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat ongelmat rannikonläheiseen, perinteiseen ammattikalastukseen on jo tunnistettu. Hylje on petoeläin, joka syö 5-6 kg kalaa päivittäin. Tutkimuksissa on todettu, että hylkeet vierailevat säännöllisesti kalastajien pyydyksissä, ja syövät ensisijaisesti kalastajien pyydyksiin jääneitä kaloja. Noin 50.000 yksilön hyljekanta syö siten vuositasolla 100 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suuri osa on pois ammattikalastajien saaliista ja siten myös pois kuluttajien mahdollisuuksista nauttia läheltä pyydystettyä tuoretta kalaa. Haitta on niin suuri, että useissa kalastajayhteisöissä todetaan, että ellei asiaan saada muutosta, ei muutaman vuoden päästä kukaan enää voi kalastaa, kun vahingot ovat tuloja suurempia.

On toivottavaa, että nopeasti löydetään uusia keinoja saaliiden turvaamiseen. Siksi 14 kalatalousryhmää Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan rannikkoalueilla ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia keinoja kalastajien ja haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon ammattikalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi. Ammattikalastus on aina ollut keskeinen saaristoelinkeino joka pitää saaristokyliä edelleen asuttuina ja elinvoimaisina. Koska asia on merkittävä niin kalastajille, saariston ja rannikon asukkaille kuin myös kuluttajille, on Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO ottanut asiassa aktiivisen roolin ja lähtenyt vetämään yhteistä projektia.

Hankkeessa on tarkoitus yhdistää eri maissa toimivien, luonnonvaroihin erikoistuneiden tutkimuslaitosten tuloksia ja näkemyksiä sekä ammattikalastajien kokemuksia ja näkemyksiä. Lisäksi pyritään löytämään uusia keinoja ammattikalastuksen ja siihen vaikuttavien haittaeläinten hyvään rinnakkaiseloon. Jo olemassa olevia toimintamalleja ovat esimerkiksi hylkeenkestävät pyydykset, hyljekarkottimet ja suojametsästys pyydysten lähellä. Uudet menetelmät ovat tervetulleita.

FAKTARUUTU:

Itämeren ammattikalastajien yhteistyöhön mukaan lähteneet 14 EU:n kalatalousryhmää ovat:

• Etelä-Suomen Kalatalousryhmä ESKO
• Saaristomeren Kalatalouden toimintaryhmä
• Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimitaryhmä
• Perämeren rannikon kalatalousryhmä
• Pohjanmaan rannikon toimintaryhmä
• LAG Leader Stockholmsbygd
• Leader Gute
• Leader Mittland Plus
• Leader Nordvästra Skåne med Öresund
• LEADER sydöstra Skåne
• SydostLeader
• Leader Gästrikebygden
• West Mecklenburg Baltic Sea coast FLAG
• Harju Kalandusühing

Kalatalousryhmät ovat osa Euroopan Unionin laajaa yhteistyöverkostoa, joiden tehtävänä on edistää kalatalouselinkeinoa paikallisin voimin. Kalatalousryhmät toimivat laajassa yhteistyössä elinkeinojen, kuntien ja järjestöjen kanssa, ja rahoittavat elinkeinon kehittämishankkeita. (www.sepra.fi/esko). Hankkeet rahoitetaan Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston sekä eri valtioiden oman rahoituksen kautta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita kansallisista tutkimuslaitoksista kuten Suomen Luonnonvarakeskus LUKE, Statens Lantbruksuniversitet SLU Ruotsista ja Eesti Marine Institut Virosta.

Lisätiedot:
Esko Taanila
projektipäällikkö
Leader Sepra / Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO
p. + 358 44 3774516
esko.taanila@sepra.fi

Päätös kilohailisaaliita koskevan joustomekanismin soveltamisesta vuonna 2018 – Lue lisää SAKL:n sivuilta

Kala – kohtalo vai kutsumus?

Kalatalouden historia ja tulevaisuus yksissä kansissa

Kalatalouden tarina on yksi Suomen historian jännittävimmistä sivupoluista. Se, mikä alkoi eräkauden kalastuksena, on ajan virrassa muovautunut moderniksi luonnonvarataloudeksi – kalastuksen, kalanviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan tiiviiksi verkostoksi.

Itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi Pro Kala julkaisee 13.12.2017 kirjan Kala – kohtalo vai kutsumus? Teos on kiehtova sukellus suomalaisen kala-alan menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

Yrittäjien tarinoissa avautuu huikaiseva näkymä niihin yrityksiin, erehdyksiin ja innovaatioihin, joiden kautta ala on sadan itsenäisen vuoden aikana kehittynyt elinvoimaiseksi ja muuntautumiskykyiseksi elinkeinoksi. Alan tulevaisuuteen kurkistavat kirjassa useat eri alojen tutkijat ja asiantuntijat.

Kirjan painopiste on innovaatioissa – kalatoimiala on elänyt innovaatioistaan jo kauan ennen kuin termi keksittiin. Tausta-ajatuksena kulkee myös vahva usko yhteistyön voimaan. Ala menestyy ennen kaikkea ketjuna, aina alkutuotannosta jalostukseen ja kauppaan.

Teoksen teemat ovat nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Globaalin ruokakriisin edessä kestävä kalatalous vastaa moniin niistä kansainvälisistä kysymyksistä, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa. Kala – kohtalo vai kutsumus? on kirja jokaiselle, joka haluaa tuntea alan menneisyyden ja olla mukana luomassa sen tulevaisuutta.

Kirjan voi tilata Pro Kalasta posti- ja toimituskuluja vastaan.

Lisätietoja ja kirjan tilaukset:

Katriina Partanen
toiminnanjohtaja
Pro Kala ry
p. 0400 827 277
katriina.partanen@prokala.fi

Petra Partanen
viestinnänsuunnittelija
Pro Kala ry
p. 040 529 0449
petra.partanen@prokala.fi

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 muutetut valintaperusteet. Seurantakomiten kokouksessa 14.11.2017 hyväksytyt valintaperusteet korvaavat 12.5.2016 hyväksytyt valintaperusteet. Muutokset on tehty valvonnan toimenpiteiden kriteereihin ja pisteytykseen. Muiden toimenpiteiden ja yleisten valintaperusteiden osalta muutoksia ei ole tehty.

Löydät tietoa hankkeiden valintaperusteista Tuen edellytykset -sivulta.