Kuukausi: helmikuu 2019

Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille voitaisiin maksaa avustusta niille vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden säädöstenmukaisen poistamisen jälkeisestä käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnalle kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta. Asiaa koskeva asetusehdotus on lausunnolla 4.4.2019 asti.

Suomen rannikkoalueen harmaahyljekanta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, ja hylkeet aiheuttavat nykyään suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatusyrityksille. Hylkeiden aiheuttamat vahingot olivat Luonnonvarakeskuksen alkutuottajien verottomiin kalanhintoihin perustuvan arvion mukaan vuonna 2017 kalastukselle noin 350 000 euroa ja kalankasvatukselle noin miljoona euroa. Koko arvoketjussa menetykset olivat vielä suuremmat.

–Harmaahylkeet aiheuttavat merkittävää vahinkoa rannikkokalastajille. Avustuksia kohdennettaisiin haittaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen ja yrityksille korvattaisiin hylkeen käsittelystä aiheutuvia kuluja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Ehdotettu avustusjärjestelmä on arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi poistaa kalataloudelle haittaa aiheuttavia harmaahylkeitä. Tavoitteena olisi saada tällä aikaan muutoksia harmaahylkeiden käyttäytymisessä niin, että ne alkaisivat karttaa kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä alueita. Luonnonvarakeskus jatkaa lisäksi vahinkoja ehkäisevien menetelmien – kuten hylkeenkestävien pyydysten ja hyljekarkottimien – kehittämistä.

Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen 1050 yksilön pyyntikiintiön puitteissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että harmaahylkeiden metsästys on vähentynyt merkittävästi, koska harmaahylkeiden taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole edellytyksiä. Kauppakiellon, hylkeenmetsästyksen vaativuuden ja sopivien metsästysalueiden vähäisyyden takia pyyntikiintiöstä hyödynnettiin viime metsästyskaudella vain noin 18%.

–Suomi vaikuttaa kansainvälisesti hyljetuotteiden kauppakiellon poistamiseksi. Tämä on kuitenkin pitkän työn takana, eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Kiellon ollessa voimassa arvokkaan riistaeläimen taloudellinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten vahinkojen ehkäisyyn tarvitaan muita keinoja, ministeri Leppä sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja niiden asianmukaisesta käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä, joka perustuu tämän arvokkaan riistaeläimen hyödyntämiseen metsästäjien omaan käyttöön.

Lausuntopyyntö liitteineen löytyy osoitteesta mmm.fi /lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Suomen toimintaohjelman vaikuttavuutta arvioi Luonnonvarakeskuksen kalatalouden ja kalakanta-arvioinnin osaajista koostuva tiimi. Luonnonvarakeskus on saanut valmiiksi kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen vuodelle 2017. Alla linkit kaikkiin julkaistuihin ennakoinnin ja arvioinnin dokumentteihin:

Kalamarkkinakatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 12.2.2019

Ammattikalastuksen olosuhdekatsaus 2017 (PDF) Julkaistu 11.1.2019

Hallintokysely 2018 (PDF)

Lisätietoja arvioinnista ja ennakoinnista saa Luonnonvarakeskuksesta erikoistutkija Jari Setälältä (jari.setala@luke.fi, 029 5327 682) tai tutkija Kaija Saarnilta (kaija.saarni@luke.fi, 029 5327 683). Maa- ja metsätalousministeriöstä toimintaohjelman arvioinnista ja ennakoinnista lisätietoa antaa neuvotteleva virkamies Timo Haloselta (timo.halonen@mmm.fi).

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman 2014-2020 toimenpiteiden määräaikaisen hakumenettelyn alla mainituissa toimenpiteissä ja seuraavin enimmäisrahoituksin:

Kalastuksen innovaatiot (art. 26 ja 44.3), 300 000 euroa
Tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet (art. 28 ja 44.3), 300 000 euroa
Kalasatamien ja purkupaikkojen kehittäminen (art 41.1.3 ja 44.1.f), 1 000 000 euroa
Merien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (art. 40.1.b-g ja 44.6), 500 000 euroa
Vesiviljelyn innovaatiot (art. 47), 300 000 euroa

Artiklan 28 (tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet) osalta tavoitteena on kuhan kalastuksen säätelyn muutosten vaikutusten selvittäminen. Haussa painotetaan erityisesti seuraavia hakukriteerejä:
– Hanke tukee toimialan kestävää kasvua ja/tai uudistumista (25 pistettä)
– Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus-, koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä (15 pistettä)
Valintakriteerit ja hakuohjeet löydät täältä.

Hakuaika alkaa 8.2.2019 ja päättyy 5.4.2019. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (hyrrä) puoleenyöhön mennessä tai kirjallisesti toimintaohjelman hakulomakkeella klo 16.15 mennessä Lapin, Pohjois-Savon tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Ministeriön päätös (PDF)

Meri- ja kalatalousverkosto etsii nyt kalatalouden verkostokoordinaattoria!

Verkostokoordinaattorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaan liittyvän viestinnän suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen sekä laajemmin kalatalouteen ja siniseen biotalouteen liittyvä viestintä ja verkostomaisen viestintäyhteistyön koordinointi.

Lisäksi verkostokoordinaattorin tehtäviin kuuluvat koulutusten, seminaarien ja muiden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa. Verkostokoordinaattori tukee kalatalouden toimijoita verkostoitumisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa

Verkostokoordinaattorin ensisijainen toimipaikka sijaitsee maa- ja metsätalousministeriössä Helsingissä. Ruokaviraston verkostopalvelut yksikön toimipaikka sijaitsee Seinäjoella ja tehtävä edellyttää ajoittain työskentelyä Seinäjoen toimipisteellä, etenkin perehtymisvaiheessa.

Lue koko ilmoitus ja hae viimeistään 13.2.!