Poikaskasvatus merkittävässä roolissa tulevina vuosina
Poikaskasvatuksen sijainninohjaus korostuu Vesiviljelyn kehittämisohjelman tulevalla kaudella. Lisäksi huomiota kiinnitetään niin kalojen hyvinvointiin kuin tekoälyn hyödyntämiseen kalankasvatuksessa.
Vesiviljelyn kehittämisohjelman (Veke) painopisteinä vuosina 2026-2028 ovat erityisesti elinkeinon kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen, kalojen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen kalankasvatuksen tuotannonohjauksessa. Kasvu- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittaminen kohdistuu erityisesti poikaskasvatuksen sijainninohjauksessa tarvittavan tiedon tuottamiseen.
”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat viimeistelemässä vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa, mutta siinä ei ole huomioitu poikaskasvatusta. Tämä projekti saa nyt alkunsa tämän vuoden aikana”, kertoo Vesiviljelyn kehittämisohjelman koordinaattori ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.
Sijainninohjauksen yhteydessä selvitetään niin olosuhteiden vaikutusta kalojen kasvatukseen kuin myös ympäristöön aiheutuvia haittoja. Selvitystyön keskiössä on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) FICOS-rannikon kuormitusmalli, jonka avulla selvitetään muun muassa, kuinka paljon vesistö rehevöityy kasvatuksesta aiheutuvien ravinnepäästöjen myötä.
”Selvitämme myös, millaista aallokkoa ja olosuhteita poikaset sietävät. Samalla haastattelemme kalankasvattajia, jotta saamme kattavan käsityksen nykytilanteesta ja siitä, mitkä alueet voisivat sopia poikasille tulevaisuudessa”, Vielma kertoo.
Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä
Poikaskasvatuksen sijainninohjauksella pyritään sovittamaan yhteen toimialan kasvu- sekä ympäristötavoitteet. Työssä tuodaan saman pöydän ääreen eri osapuolet esimerkiksi ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, eri alueilta ja elinkeinoelämästä muodostamaan yhteistä näkemystä siitä, mihin kasvatusta kannattaa sijoittaa.
Suunnitelmaa tehdään yhdessä tietyin kriteerein ja prosessi on pitkä, sillä mukaan mahtuu kuulemisia monilta eri tahoilta”, Vielma taustoittaa.
Sijainninohjaus saa alkunsa selvitystyöstä, jonka tietoa Veke kokoaa ja kartoittaa eri osapuolten välillä. Poikaskasvatuksen sijainninohjauksen selvitystyötä tehdään yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteenlaitoksen sekä Jyväskylän yliopiston kanssa.
”Jokaisella on oma vastuualueensa prosessissa. Esimerkiksi Syke vastaa FICOS-mallista ja Jyväskylän yliopisto tutkii poikasten sietokykyä erinäisissä olosuhteissa. Ilmatieteenlaitos puolestaan osallistuu ympäristövaikutusten tietopohjan kerryttämiseen”, Vielma summaa.
Katse kalojen hyvinvoinnissa ja tekoälyn hyödyntämisessä
Tulevalla kaudella on myös tavoitteena muokata ensimmäisellä kaudella toteutettuja kalojen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä materiaaleja digitaaliseen muotoon yhdessä Ammattiopisto Livian kanssa. Näistä materiaaleista muodostetaan valmiita kurssikokonaisuuksia digitaaliseen oppimisympäristöön, jotta eri oppilaitokset sekä yritykset voivat hyödyntää materiaalia mahdollisimman tehokkaasti ja saavutettavasti.
Tulevaisuus luo myös kalankasvatukseen uusia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä entistä tehokkaammin. Veken yhtenä painopisteenä tulevalla kaudella on kehittää tekoälyn avulla esimerkiksi veden laadun mittauksista ennustavia koneoppimismalleja. Kalankasvatuslaitoksissa kerätään jatkuvasti tietoa vedenlaadusta, mutta tuloksia on käsitelty tähän asti vain manuaalisesti. Tekoälyn avulla kehitettävät mallit auttavat tulevaisuudessa muun muassa kalankasvattajia ja ovat osa modernin, kestävän ja kilpailukykyisen kalankasvatuksen kehittämistyötä.
Teksti: BYROON
Artikkeli on osa innovaatio-ohjelmien uutiskirjettä. Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä!
Lisätietoa:
Jouni Vielma, Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Puhelinnumero: +358295327522
Sähköposti: jouni.vielma@luke.fi