Kategoria: Ajankohtaista

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uutta hyljekorvausmallia. Määräaikaisen haun arvioidaan avautuvan keväällä 2024, jolloin korvausta voi hakea perustuen sekä vuoden 2022 että 2023 saalistietoihin.

EMKVR-kaudella kaikki hakemukset tulee jättää rahaston sähköiseen tietojärjestelmään Hyrrään. Hakemuksen voi jättää, kun maa- ja metsätalousministeriö on avannut hakumenettelyn. Haun avaamisesta tiedotetaan meri- ja kalataloussivustolla.

Korvausmallista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen muutoksesta järjestetään lausuntokierros syksyn aikana, ja siitä tiedotetaan meri- ja kalataloussivustolla.

Huom. EMKVR-kaudella saaliiden laskennassa huomioidaan vain ne saalistiedot, jotka on toimitettu viranomaiselle säädetyllä tavalla ajallaan.

Materiaalit hyljekorvauksen keskustelutilaisuudesta

ELY-keskus avaa vuoden 2024 toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden sekä ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haun ajalle 1.11. – 15.12.2023 klo 16:15 mennessä.

Kiintiönhaku

Kiintiön haku on mahdollinen vain käyttöoikeuksien haltijoille.

Sähköisesti täytettävä kiintiönhakulomake lähetetään käyttöoikeuden haltijoille sähköpostilla.

Niille siirrettävän ja ei-siirrettävän käyttöoikeuden haltijoille, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettansa ELY-keskukselle, hakulomake lähetetään kirjeenä.

On erittäin tärkeää, että hakuaikaa noudatetaan ja että vuoden 2023 kiintiömaksu on suoritettu ajallaan.

ELY-keskus tekee vuoden 2024 kiintiöpäätökset troolikalastukseen ennen vuodenvaihdetta ja silakan rysäkalastukseen sekä lohenkalastukseen alkuvuonna 2024.

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien- ja kiintiönhaku

Ei-siirrettävien käyttöoikeuksien haku on mahdollinen vain ryhmän I aloitteleville kaupallisille kalastajille, joilla on merialueelle rekisteröity kalastusalus. Tätä koskevan toimijakohtaisen kalastuskiintiön haku vuodelle 2024 tapahtuu samalla lomakkeella kuin ei-siirrettävän käyttöoikeuden haku.

Jaettavissa olevien ei-siirrettävien käyttöoikeuksien määrät ovat seuraavat:

• Silakka / Pohjanlahti / 30/31: 14,674 ‰
• Silakka / Itämeren pääallas ja Suomenlahti / 3D-R30: 23,600 ‰
• Lohi / Itämeren pääallas ja Pohjanlahti / 3BCD-F: 5,098 ‰
• Lohi / Suomenlahti / 3D32: 26,000 ‰

Hakulomake ei-siirrettävän käyttöoikeuden ja sen perusteella myönnettävän kalastuskiintiön hakemiseen on saatavilla pyynnöstä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hakulomakkeet toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen: Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 236, 20101 Turku, 15.12.2023 klo 16:15 mennessä.

Lomakepyynnöt ja tiedustelut:

Kalastusmestari Veera Salmi, puh. +358 295 022 541 veera.salmi@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Sofia Pettersen, puh. +358 295 022 178 sofia.pettersen@ely-keskus.fi

ELY-keskuksen päätös hakemisen määräajasta

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen Helsingissä 2.-3.11. Tapahtuma keräsi  reilusti yli 200 osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan kala-alan ajankohtaisista teemoista ja uusista avauksista. Tapahtumassa palkittiin Seafood Innovations -kilpailun voittajat sekä kuultiin toimintaansa käynnistelevistä uusista innovaatio-ohjelmista. 

Marraskuun alussa järjestettävä kalatalouden innovaatiopäivät on noussut kalatalousalan vuosittaiseksi ykköstapahtumaksi. Helsingin Kampissa järjestetty tapahtuma keräsi jälleen suuren joukon kalatalousalan yrittäjiä, tutkijoita, hallintoa sekä järjestöjä kuulemaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista kysymyksistä sekä uusista innovaatio-ohjelmista. Päivien aikana kuultiin muun muassa yritysten esittelypuheenvuoroja sekä pohdintaa tekoälystä.

Innovaatiopäivien esitykset löydät täältä.

Seafood Innovations -kilpailun voittajat palkittiin

Seafood Innovations -kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Kilpailussa etsittiin kalan käyttöä tai tarjontaa edistäviä uusia ratkaisuja ja innovatiivisia tuoteuutuuksia.  Tällä kertaa kilpailussa oli kaksi sarjaa, tuoteinnovaatiot sekä teknologiset innovaatiot. Molemmissa sarjoissa voittaja palkittiin 10 000 euron rahapalkinnolla.

Kummassakin sarjassa raadin valitsema kolmen kärki esittäytyi innovaatiopäivillä. Seafood Innovations -kilpailun finalistit olivat:

Sarja: Innovatiiviset kalatuotteet ja konseptit

• Hailia Nordic Oy: Hailia Pikkukalanyhtö
  ”Uudenaikainen Itämeren pikkukaloista valmistettu kalaraaka-aine, joka ratkaisee ravintoloiden ja ruokapalveluiden dilemman kotimaisesta kalasta.”
• Saarioinen Oy: Lahna-kikhernepyörykkä
  ”Runsasproteiininen lahna-kikhernepyörykkä on vaivaton tapa tarjota kala-ateria ammattikeittiöissä.”
• Chipsters Food: Hyvä Apaja Savumuikkuherkku
  ”Hyvä Apaja Savumuikkuherkku on valmistettu sataprosenttisesti suomalaisesta kalasta, sopii uuniperunan ja erilaisten leipien täytteeksi ja levitteeksi.”

Sarja: Teknologiset innovaatiot

• Pullan Kala Oy: Muuntuva veneen hallintajärjestelmä
  ”Muuntuva veneen hallintajärjestelmä mahdollistaa veneen tilan muokkaamisen erilaisiin kalastustapoihin sopivaksi.”
• Super Ground: SuperGround-menetelmä
  ”Innovaatio, joka mahdollistaa kalojen kovakudossivuvirtojen kuten ruotojen sekä pään hyödyntämisen kuluttajille tuttuina elintarvikkeina.”
• PaRAS Aqua Oy: PaRAS kalankasvatuslaitoskonsepti
  ”PaRAS innovaatio pitää sisällään sekä uuden kalankasvatusmenetelmän että menetelmälle parhaiten soveltuvan uuden allas- ja laitosteknologian.”

Voittajaksi tuoteinnovaatiosarjassa selvisi Hailia Nordic Oy:n Hailia Pikkukalanyhtö. Teknologisten innovaatioiden sarjassa voittajaksi valittiin PaRAS Aqua Oy:n PaRAS kalankasvatuskonsepti. Raadin perustelujen mukaan Pikkukalanyhtö-tuote on täysin uudenlainen, innovatiivinen, pientä silakkaa ja kauraa yhdistävä tuote. Sillä nähdään olevan etenkin ammattikeittiöissä mahdollisuus lisätä kalan käyttöä. PaRAS-innovaatio taas pitää sisällään sekä uuden kalankasvatusmenetelmän että menetelmälle parhaiten soveltuvan uuden allas- ja laitosteknologian.

Uudet innovaatio-ohjelmat esittäytyivät

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) rahoitettavat innovaatio-ohjelmat esittäytyivät innovaatiopäivillä. Rahaston Suomen ohjelmasta on valittu rahoitettavaksi viisi ohjelmaa:

• Kalastuksen kehittämisohjelma
• Vesiviljelyn kehittämisohjelma
• Kalatalouden ympäristöohjelma
• Blue Products 3.0
• Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma

Ohjelmille on varattu Suomen EMKVR-ohjelman rahoitusta yhteensä hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa vuosille 2023-2028. Innovaatio-ohjelmat toteutetaan yritysten, tutkimusorganisaatioiden, sidosryhmien ja julkisten toimijoiden kumppanuusmallilla, jolla pyritään löytämään ratkaisuja kalatalouden keskeisiin tarpeisiin ja ongelmiin sekä luomaan uusia kasvumahdollisuuksia. Ohjelmat ovat jatkoa rahaston ohjelmakauden 2014-2020 vastaaville innovaatio-ohjelmille, joten työ ei käynnisty tyhjästä. Uudella kaudella painotetaan erityisesti yrityslähtöisyyttä sekä ohjelmien avoimuutta, ketteryyttä ja läpinäkyvyyttä – ohjelmien painopisteitä voidaan muokata kauden aikana, jos tarvetta ilmenee, ja uudet toimijat voivat liittyä mukaan myös kesken kauden.

Seafood Innovations -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Ilmoittautuminen on alkanut, ja tänä vuonna kilpailussa on kaksi sarjaa: innovatiiviset kalatuotteet ja konseptit sekä teknologiset innovaatiot. Kummankin sarjan voittaja saa palkinnoksi 10 000 euroa. Voittajat julkistetaan torstaina 2.11. Kalatalouden Innovaatiopäivillä Helsingissä.

Ilmianna innovaatio, joka kirittää esimerkiksi kalan tuotantoa, käsittelyä, logistiikkaa, käyttöä tai vaikkapa pakkausta. Kilpailun sivuilta löydät osallistujan ohjeen ja osallistumislomakkeen.

Vuonna 2022 ensimmäistä kertaa järjestetyn Seafood Innovations -kilpailun voitto ja 10 000 euron pääpalkinto jaettiin Lagerblad Foods Oy:n Kalamurulle.

Lue lisää kilpailusta: www.seafoodinnovations.fi.

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisen hakumenettelyn kalasatamien ja purkupaikkojen toimenpiteestä. Haku päättyy 31.10.2023.

Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Hakumenettelyssä sovelletaan seuraavia toimenpiteelle vahvistettuja valintaperusteita:
– Hanke edistää kalan elintarvikekäytön lisäämistä.
– Hanke edistää vajaasti hyödynnettyjen kalalajien tai vieraslajien käyttöä elintarvikkeena.
– Hanke edistää laadun ja jäljitettävyyden parantamista.
– Hanke edistää uusien teknologioiden tai toimintatapojen kehittämistä ja/tai käyttöönottoa.

Hakuaika päättyy 31.10.2023. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä. Hyrrässä tukea tulee hakea ohjelmakauden 2021–2027 (EMKVR-hankehakemus) kohdennetusta toimesta 1.1 Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen –Kalasatamat ja purkupaikat.

Päätös haun avaamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti avoimen keskustelutilaisuuden hyljekorvausjärjestelmästä ja aloittavien kalastajien tukijärjestelmästä 13.6.2023. Tuet rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitellut tukimuodot ja niistä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta.

Tilaisuudessa esitetyt materiaalit löydät täältä:

• Hyljekorvausjärjestelmä
• Aloittavien kalastajien tukijärjestelmä

Suunnitelluista tukijärjestelmistä voi antaa palautetta maa- ja metsätalousministeriölle sähköpostitse 7.7.2023 asti:

• Hyljekorvausjärjestelmä: erityisasiantuntija Minna Uusimäki (etunimi.sukunimi@gov.fi)
• Aloittavien kalastajien tukijärjestelmä: erityisasiantuntija Antony Starr (etunimi.sukunimi@gov.fi)

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020 rahoitettiin meripolitiikan toimenpiteitä yhteensä noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimenpidekokonaisuudesta tilattiin arviointi Gaia Consultingilta. Arvioinnin mukaan meripolitiikan koordinointi ja viranomaisyhteistyö parantuivat, mutta kunnianhimoisiksi asetetut tavoitteet jäivät osin saavuttamatta.

Meripolitiikka oli ensimmäistä kertaa mukana Suomen EMKVR-toimintaohjelmassa ohjelmakaudella 2014–2020. Meripolitiikan toimenpiteiden keskeiset tavoitteet olivat:

• meren tilan parantaminen
• merialueiden valvonnan kehittäminen
• merialueita koskevan tiedon ylläpito ja seuranta
• merialuesuunnittelun edistäminen
• meriosaamisen kehittäminen
• kansallisen meripolitiikan kehittäminen.

Meripolitiikassa rahoitettiin mm. merellisen monialaonnettomuuden hallintajärjestelmän luomista, merialuesuunnittelun koordinaation kehittämistä sekä selvityksiä rantojen roskaantumisesta ja vedenalaisen melun vaikutusalueista. Lisäksi rahoitettiin itämeri.fi-sivusto, joka tarjoaa tietoa Itämerestä ja kokoaa yhteen keskeiset suomalaiset meriaineistot ja -palvelut. Meriosaamista pyrittiin vahvistamaan kehittämällä toimijoiden osaamista ja verkostoitumista.

Meripolitiikan arvioinnissa tarkasteltiin toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä hallinnon menettelyiden toimivuutta. Tarkastelussa oli 18 meripolitiikan hanketta, jotka toteutettiin vuosina 2016–2020. Arvioinnin aikana vielä kesken olleet hankkeet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Meripolitiikan johtaminen ja viranomaisyhteistyö parantuivat

Arvioinnin mukaan meripolitiikan toimenpidekokonaisuus paransi meripolitiikkaan liittyvää poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä. Hallinnonrajat ylittävä yhteistyö mahdollisti meripolitiikan toimenpiteiden laaja-alaisuuden sekä sellaisten toimenpiteiden rahoittamisen, jotka jäävät eri hallinnonalojen väliin.

Meripolitiikkaa rahoitettiin ensimmäistä kertaa, joten yhteistyörakenteita ei ollut valmiina, vaan ne piti perustaa.

Meripolitiikkaa ei ollut ennen tätä kautta, ja EMKR:stä saatu rahoitus on ollut keskeisessä roolissa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomisessa sekä EU:n meripolitiikan integroimisessa kansalliseen meripolitiikkaan, toteaa ympäristöneuvos Jussi Soramäki, joka toimi meripolitiikan rahoituksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Toimenpidekokonaisuus on arvioinnin mukaan lisännyt myös meripolitiikan strategista suunnittelua ja johtamista.

Tavoitteet olivat liian kunnianhimoisia suhteessa rahoitukseen – kehitettävää myös viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä

Arviointiraportin keskeinen kritiikki kohdistui meripolitiikan toimenpiteiden riittämättömyyteen suhteessa asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Vaikka jokaisessa teemassa toteutettiin hyviä ja onnistuneita hankkeita, ei tavoitetiloja kuitenkaan saavutettu.

Merialuevalvonnassa toteutettiin monipuolisesti toimia ja tavoitteisiin päästiin melko hyvin. Vaikutuksia kustannustehokkuuteen ja johtamisen kehittämiseen on kuitenkin vaikea arvioida, sillä ne saattavat toteutua vasta pidemmällä aikavälillä. Merialuesuunnittelun edistämisessä keskeisenä tavoitteena oli ihmistoimintojen ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen. Merialuesuunnitelman laatiminen luo arvioinnin mukaan edellytyksiä tällaiselle yhteensovittamiselle, mutta ei itsessään takaa sen onnistumista.

Meren tilan parantamisessa asetetut tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoisia. Hankkeissa toteutetut toimet ovat olleet hyviä, mutta niiden merkitys meren tilaan on varsin rajallinen. Arvioinnin mukaan hankkeissa on kuitenkin onnistuttu tuottamaan meriympäristöä koskevaa tietoa sekä jossain määrin ehkäisemään ja lieventämään ympäristöhaittoja. Erityisesti tiekartta kohti roskatonta merta nähtiin onnistumisena. Myös meritiedossa toteutetun itämeri.fi-sivuston arvioitiin saavuttaneen tavoitteensa hyvin.

Meriosaamisessa rahoitettiin useita pieniä hankkeita, joilla ei arvioinnin mukaan ollut realistista mahdollisuutta saavuttaa teemalle asetettuja korkeita tavoitteita, kuten uudenlaisia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, hallinnon ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantamista tai liiketoimintojen kasvua. Myös meripolitiikassa rahoitus oli pientä suhteessa tavoitteiden laajuuteen. Hankkeet loivat pohjaa yhtenäisen kansallisen meripolitiikan luomiselle, mutta työtä täytyy vielä jatkaa.

Vaikka tavoitteet olivat liian korkeita suhteessa rahoitukseen, niin pienellä rahalla saatiin kuitenkin aikaan paljon vipuvaikutusta. Esimerkiksi itämeri.fi-sivusto toteutettiin eri toimijoiden hyvässä yhteistyössä, Jussi Soramäki toteaa.

Viestinnässä ja sidosryhmäyhteistyössä onnistuttiin arvioinnin perusteella osittain. Systemaattisen viestintäsuunnitelman puuttuessa yksittäisten hankkeiden merkitys meripolitiikan tavoitteiden kannalta jäi kuitenkin epäselväksi. Parempi kokonaiskuva edistäisi hanketoimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista.

Arviointiraportin löydät täältä: Meripolitiikan toimenpiteiden loppuarviointi .

Innovaatio-ohjelmien hakemusten valmistelua tukevat hakuklinikat järjestettiin 4.5. ja 1.6.2023.

Alta löydät tilaisuuksissa esitetyn materiaalin:

1. hakuklinikka

2. hakuklinikka

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta tuettavia kalastuksen investointeja koskee niin sanottu 60 päivän aktiivisuusvaatimus, jos investointi liittyy kalastusalukseen. Rahastoa koskeva EU-asetus ei kuitenkaan selkeästi määrittele, mitkä investoinnit katsotaan aluksiin liittyviksi. Ongelmaa selvitetään Euroopan komission kanssa ja vastausta odotetaan kesän aikana.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) voidaan rahoittaa kalastukseen liittyviä investointeja. Rahastoa koskevassa EU-asetuksessa on säädetty, että aluksille tehtävien investointien tukikelpoisuuden edellytyksenä on 60 päivän aktiivisuusvaatimus, eli aluksen on täytynyt olla aktiivisessa kalastuskäytössä vähintään 60 päivänä kahden edellisen kalenterivuoden aikana. Asetusteksti ei kuitenkaan selkeästi määrittele, mitkä investoinnit tulkitaan aluksille tehtäviksi investoinneiksi. Esimerkiksi passiivisten pyydysten ja pelastuspukujen osalta ei siis ole selvää, ovatko ne asetuksen tarkoittamia aluksille tehtäviä investointeja ja siten 60 päivän aktiivisuusvaatimuksen piirissä.

Aiemmalla rahastokaudella (2014–2020) EU-asetus mahdollisti aktiivisuuden tarkastelun myös kalastajakohtaisesti. Tällöin esimerkiksi pyydyksiä oli mahdollista käyttää usealla eri aluksella ja aktiivisiksi kalastuspäiviksi laskettiin kaikkien näiden alusten pyyntipäivät. Samoin jäältä ilman alusta tapahtuva talvikalastus oli mahdollista laskea mukaan 60 päivän aktiivisuusvaatimukseen. Uusi asetus ei enää mahdollista tätä tulkintaa. Näiden lisäksi asetusteksti tuo haasteita aloittavien kalastajien investointien tukemiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on keskustellut asiasta Euroopan komission kanssa ja pyytänyt tulkintaohjetta asetuksesta. Komission tulkintaa odotetaan kesän aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut EMKVR:n tukipäätöksistä vastaavia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia odottamaan komission tulkintaohjetta, ennen kuin ne tekevät tukipäätöksiä investointihankkeisiin, jotka mahdollisesti tulkitaan aluksille tehtäviksi investoinneiksi ja joissa 60 päivän aktiivisuusehto ei täyty. Näin vältetään riski siitä, että virheellisesti vastoin EU-asetusta myönnetty tuki jouduttaisiin myöhemmin perimään takaisin.

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää avoimen keskustelutilaisuuden hyljekorvausten mallista ja aloittavien kalastajien tukijärjestelmästä.  Tilaisuus järjestetään Teams-kokouksena 13.6.2023.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut hyljekorvausmallia sekä aloittavien kalastajien tukijärjestelmää, joita rahoitettaisiin Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027. Hyljekorvausjärjestelmällä korvataan hylkeiden kaupalliselle kalastukselle merialueilla aiheuttamia vahinkoja. Aloittavien kalastajien tukijärjestelmän on suunniteltu koostuvan useista tukimahdollisuuksista, kuten investointituesta, koulutussetelistä ja lainan takauksesta.

Uusista tukimuodoista järjestetään avoin keskustelutilaisuus 13.6.2023 klo 13–15 Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään suunnitellut tukimuodot ja niistä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta. Esitykset ovat suomeksi, mutta kysymyksiä voi esittää myös ruotsiksi. Esitysmateriaalit julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi tilaisuuden jälkeen ja niitä voi kommentoida vielä jälkikäteen.

Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan mukaan voi liittyä tällä Teams-linkillä:

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä.

Monivuotisten innovaatio-ohjelmien hakumenettely on käynnissä 7.6.2023 asti. Hakijoille tarjotaan tukea hakemusten valmisteluun avoimilla hakuklinikoilla, ja seuraava klinikka järjestetään 1.6.2023.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman yksi päätavoitteista on uudistumisen ja innovaatioiden vauhdittaminen. Monivuotisilla innovaatio-ohjelmilla pyritään koko toimialaa pysyvästi hyödyttävään kehitystyöhön. Lisätietoa hakumenettelystä löydät täältä.

Hakumenettelyn aikana järjestetään kaksi hakuklinikkaa Teams:llä. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille rahoituksen hakemisesta kiinnostuneille. Hakuklinikoilla tarjotaan tukea hakemusten valmisteluun sekä vastataan mahdollisiin kysymyksiin.

Ensimmäinen klinikka järjestettiin 4.5.2023 ja siellä käsiteltiin hakumenettelyn tavoitteita, aikataulua ja hakemusten valmisteluun liittyviä kysymyksiä. Tilaisuudessa esitetyn materiaalin voit ladata täältä.

Toinen hakuklinikka järjestetään 1.6.2023 klo 14.00-15.30. Pääset liittymään hakuklinikan Teams-kokoukseen tästä linkistä. Klinikalle ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Hakuklinikan järjestelyihin liittyen voit olla yhteydessä: saana.tarhanen@gov.fi.