Kategoria: Ajankohtaista

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta kaupallisille kalastajille maksettavien hyljekorvausten hakumenettely aukeaa kesäkuussa, ja haettaviksi tulevat vuosien 2022 ja 2023 korvaukset. Lisäksi EMKVR:n uudet tukitasot yksityisissä investointihankkeissa tulevat voimaan.

Valtioneuvosto antoi 6.6.2024 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) koskevan valtioneuvoston asetuksen muutoksen. Asetuksella säädetään ensinnäkin uudesta hyljekorvausjärjestelmästä ja toiseksi EMKVR:n yksityisten investointihankkeiden tukitasojen muutoksista.

Hyljekorvausten haku aukeaa 17.6.2024

Hyljekorvausjärjestelmällä korvataan hylkeiden rannikkokalastukselle aiheuttamia vahinkoja. Korvauksia voidaan maksaa ryhmään I kuuluville kaupallisille kalastajille. Vastaava korvaus oli käytössä rahaston edellisellä ohjelmakaudella. 

Hyljekorvauksen laskentaperusteena ovat hakijan saalisilmoitukset sekä Luonnonvarakeskuksen alueelliset kalan tuottajahintatilastot. Kertakorvauksen määrä hyljekorvaushankkeissa on 15 prosenttia rannikkokalastussaaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin enintään 5 000 euroa. Jos tuen lopullinen määrä jäisi pienemmäksi kuin 750 euroa, tukea ei myönnetä. 

Hyljekorvausten määräaikainen hakumenettely on avoinna 17.6.–31.8.2024, ja siinä myönnetään laskennalliset korvaukset hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuosilta 2022 ja 2023.

Merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ei enää katsota laskennallisesti kuuluvan sisälle korvaukseen, mutta peruskorvaustaso pysyy silti samana (15 %), joten muutos ei vaikuta kalastajien saamiin korvauksiin. Merimetsovahinkojen korvausjärjestelmää selvitetään parhaillaan valtionhallinnossa. 

EMKVR:n tukitasoihin muutoksia

EMKVR:stä maksettavien yksityisten investointitukien tukitasot muuttuvat 13.6.2024 alkaen. Vesiviljelyn yksityisten investointien tuen enimmäismäärää lasketaan nykyisestä 40 prosentista 30 prosenttiin investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. 

Lisäksi kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja tukkukaupassa asetetaan hankekohtainen euromääräinen tukikatto yksityisille investointihankkeille. Investoinnin enimmäistuki voi jatkossa olla 600 000 euroa hanketta kohden ja asetuksessa mainittujen korotusperusteiden täyttyessä enintään 800 000 euroa. Myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan liittyvissä yksityisissä kehittämishankkeissa tuen hankekohtainen enimmäismäärä on jatkossa 800 000 euroa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi jatkossakin myöntää korkeampaa tukea strategisesti merkittäviin hankkeisiin kuultuaan ensin maa- ja metsätalousministeriötä. 

Tukitasojen muutoksen taustalla on EMKVR-rahoituksen kova kysyntä. Erityisesti vesiviljelyn investoinneissa rahoitus on loppumassa kesken ohjelmakauden 2021–2027. Muutoksen tarkoituksena on turvata rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle.

Linkit
Päätös hyljekorvausten määräaikaisen haun avaamisesta
Hyljekorvaukset haetaan Hyrrä-järjestelmästä
Hyljekorvausten hakuohje

Lisätietoa
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162
erityisasiantuntija Minna Uusimäki, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162284
erityisasiantuntija Antony Starr, etunimi.sukunimi@gov.fi, 0295 162106

Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.

Kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka luovutettiin keskiviikkona 12.6. ministeri Sari Essayahille.

Selvityshenkilö, MMT Susanna Kumpulaisen tehtävänä oli selvittää kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistella esitys alan koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi.

Selvityksessä ehdotetaan kalatalouden koulutuksen aloittamista osana Turun ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) -koulutusta. Yhteistyökumppanina toimisi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), johon keskitettäisiin kalatalouden ylempi AMK-koulutus. AMK-tasoinen kalatalousalan koulutus päättyi Suomessa vuonna 2010.

Koulutuksen ja urapolkujen kehittämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen roolina olisi kehittää kalatalousalaa.

”Kalatalouden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen osaamisella. Tähän tulisi kytkeä opetustoiminta ja yritysten kehittämishaasteet”, Kumpulainen sanoo.

Viiden vuoden sisällä alan eläköitymiset ovat johtamassa siihen, että pelkkä koulutuksen lisääminen ei pysty vastaamaan osaajapulaan ilman ulkomaista työvoimaa. Selvityksen mukaan tähän tulee varautua hyödyntämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPAn) rahoitusmahdollisuudet ja erilaiset koulutusmenetelmät, joita ovat mestari-kisälli, työssäoppiminen ja harjoittelu.

Kalatalousalan vetovoimaa ja yhteistyötä parannetaan

Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alan vetovoimaa ja tunnettuutta lisätään kampanjalla ja että vetovoimatyö vakiinnutetaan osaksi alan toimintaa. Viestinnässä tulisi tuoda esille kalatalouden vahvuuksia, joita ovat ympäristöystävällisyys, eettisyys, kala terveellisenä ja suositeltuna ravinnonlähteenä sekä alan merkityksellisyys huoltovarmuuden kannalta.

Lisäksi raportti esittää kalatalousverkoston toiminnan vahvistamista siten, että tiedon kulku ja yhteistyö paranevat.

”Kalatalouden vahvuus on paikallislähtöinen kehittäminen. Kala-aktivaattorien yhteistyötä tulisi tiivistää kalatalousverkostossa niin, että koulutukseen, vetovoimaan sekä TKI-toimintaan liittyvät hankkeet olisivat valtakunnallisesti hyödynnettäviä”, Kumpulainen sanoo.

”Selvitys on erittäin tarpeellinen kalatalouden tulevaisuuden kannalta. Koulutusmahdollisuudet ovat kehittämisen ytimessä”, ministeri Sari Essayah sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä opetushallinnon kanssa muodostetaan kalatalousalan järjestöistä ja keskeisistä toimijoista verkosto tukemaan raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden edistämistä ja toimien priorisointia.

Linkit
Selvitys: Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet – Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
Edellinen MMM:n tiedote aiheesta
Kalatalouskoulutusselvitys Hankeikkunassa

Lisätiedot
Erityisasiantuntija Minna Uusimäki, maa- ja metsätalousministeriö,
etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 284

Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa selvityksen perusteella toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja 27.6.2024 mennessä.

Luonnonvarakeskus on selvittänyt kalatalouden huoltovarmuuden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia Suomessa. Selvityksen mukaan kalastus ja kalankasvatus tulisi nähdä osana kriisiaikojen ruokaturvaa, sillä kala on laadukasta ravintoa, jota voidaan tuottaa hajautetusti eri puolilla Suomea.

Kotimainen kalateollisuus toimii kuitenkin pääosin ulkomaisen kalan varassa. Tuontikalan saatavuus on pystyttävä turvaamaan kriisioloissa, mutta myös kotimaisen kalan tuotannon tulisi kasvaa merkittävästi. Tuotantoa ei pystytä merkittävästi lisäämään äkillisissä poikkeusoloissa, vaan kalatalouden elinvoimaisuutta, kasvua ja kykyä toimia erilaisissa poikkeusolosuhteissa pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa. 

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen perusteella ehdotuksen keskeisistä kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kalatalouden sisällyttämiseen osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa, energian saannin ja kalasatamien toiminnan turvaamiseen, kalanrehun ja muiden keskeisten tarpeiden saatavuuden varmistamiseen, alan yrittäjien kouluttamiseen häiriötilanteita varten sekä alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kalan saatavuuden turvaamiseen. 

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista toimenpiteistä. Luonnonvarakeskuksen taustaselvitys on lausuntopyynnön liitteenä, mutta siitä ei pyydetä lausuntoja. Lausunnot toimenpiteistä pyydetään toimittamaan 27.6.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. 

Liitteet

Lausuntopyyntö (PDF) 
Maa- ja metsätalousministeriön ehdottamat keskeiset toimenpiteet
Luonnonvarakeskuksen selvitys kalatalouden huoltovarmuudesta

Lisätiedot
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295162411, etunimi.sukunimi@gov.fi

Suunnitelma Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaisista hakumenettelyistä on päivitetty. Hyljekorvausten hakumenettely on tarkoitus avata kesällä ja menekinedistämisen hakumenettely syksyllä 2024. Suunnitelmaa päivitetään seuraavan kerran syyskuussa 2024.

Määräaikaisten hakujen suunnitelmasta löytyvät EMKVR:n hakumenettelyt sekä niiden avautumisajankohdat. Jatkuvassa haussa ovat muun muassa kalatalouden investoinnit, yritysten kehittämishankkeet sekä moottorien vaihto ja energiatehokkuuden parantaminen.

Suunnitelma päivitetään kolmesti vuodessa ja seuraava päivitys on ajoitettu syyskuulle 2024.

Päivitetyn suunnitelman löydät täältä.

Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.

Kansallinen kalatalousverkosto on käynnistetty Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman viestinnän tueksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kalaleader-ryhmät vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta verkoston toiminnasta. Kalatalousverkoston toiminta on kaikille avointa.

Rekisteröidy käyttäjäksi ja aloita verkostoituminen

Helpoin tapa osallistua verkoston toimintaan on rekisteröityä käyttäjäksi kalatalousverkosto.fi-alustalle. Rekisteröitymisen jälkeen voit osallistua keskusteluun eri teemaryhmissä, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja esimerkiksi lisätä tapahtumakalenteriin oman toimialueesi tapahtumia. Aktiivisia teemaryhmiä tällä hetkellä ovat Koulutus ja rekrytointi, Älykkäät kumppanuudet, Neuvonta ja kasvua tukevat toimet, Tiedonvälitys ja vaikuttavuus sekä Kansainvälisyys.

Tiedonvälitys ja vaikuttavuus -teemaryhmän vetäjä, Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen näkee kalatalousverkoston ennen kaikkea kohtaamispaikkana. ”Täällä kohtaavat tieto ja ihmiset! Palvelulupauksemme on, että kalatalousalan asiantuntijat, vastaukset ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja vaikkapa hakusessa olevat yhteistyökumppanit ovat löydettävissä Kansallisen kalatalousverkoston kautta”.

Kansallinen kalatalousverkosto on maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan Unionin osarahoittama.

Tule mukaan: www.kalatalousverkosto.fi

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 infotilaisuuden kalatalouden innovaatio-ohjelmien toteuttajille ja ohjausryhmille. Tilaisuudessa käsiteltiin ohjelmien tavoitteita, toimintatapoja ja rahoituksen käytön periaatteita.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta rahoitetaan viittä kalatalouden innovaatio-ohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 18.4.2024 ohjelmien koordinoijille, partnereille ja muille osallistujille sekä ohjausryhmille suunnatun infotilaisuuden, jossa keskusteltiin ohjelmamallin tavoitteista, kehittämissuunnitelman roolista, ohjausryhmien tehtävistä, rahoituksen käytön periaatteista sekä ohjelmien viestinnästä.

Tilaisuuden esityksen löydät täältä (esitystä päivitetty 29.4. poistamalla maksatushakemusten käsittely ohjausryhmän tehtävistä).

Jos haluat katsoa tilaisuuden tallenteen, pyydäthän linkkiä sähköpostitse: saana.tarhanen@gov.fi.

Onko mielessäsi risuja tai ruusuja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolle (EMKVR)? Euroopan komissio arvioi parhaillaan rahaston tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vastaamalla komission kyselyyn voit vaikuttaa ohjelman toimeenpanon kehittämiseen ja seuraavan rahastokauden valmisteluun komissiossa.

Euroopan komission tekemä väliarviointi kartoittaa EMKVR:n hallinnon toimivuutta, rahoituksen soveltuvuutta toimialalle sekä rahoituksella saavutettuja alustavia tuloksia. Väliarviointi kattaa 26 jäsenmaan rahasto-ohjelmat.

Arvioinnin tueksi komissio on avannut kyselyn toimijoille, jotka ovat hakeneet rahoitusta EMKVR:stä. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai ruotsiksi ja se on avoinna 29.3.2024 asti.

Linkki kyselyyn

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) määräaikaiset hakumenettelyt kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuaika päättyy 1.5.2024.

Kaupallinen kalastus

Myönnettävän rahoituksen määrä: Kaupallisen kalastuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.

Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.

Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät erityisesti kaupallisia kalastajia.

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Vesiviljely

Myönnettävän rahoituksen määrä: Vesiviljelyn yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.

Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot, viranomaiset ja muut yleishyödylliset toimijat.

Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät vesiviljelyalan kestävää kasvua.

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Kalan jalostus

Myönnettävän rahoituksen määrä: Kalan jalostuksen yleishyödyllisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin voidaan tässä hakumenettelyssä myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa rahoitusta.

Kenelle: Yleishyödyllisissä hankkeissa tuen saajina voivat olla mm. tutkimuslaitokset, koulut, yliopistot ja muut yleishyödylliset toimijat.

Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea hankkeita, jotka hyödyttävät kalatalousalan kestävää kasvua ja uudistumista.

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet ja kalataloudelliset kunnostukset

Myönnettävän rahoituksen määrä: Hakumenettely kattaa ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteen sekä kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä 600 000 euroa.

Kenelle: Tuensaajia voivat ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteessä olla esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut sekä muut julkiset tai yleishyödylliset tahot ja kalataloudellisten kunnostusten toimenpiteessä esimerkiksi kunnat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulut ja muut julkiset tai yleishyödylliset tahot sekä järjestöt ja yhteisöt.

Haun tavoite: Haun tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.

Päätös hakumenettelyn avaamisesta

Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (Hyrrä, https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html) puoleenyöhön mennessä.

Tervetuloa webinaariin “Lisää kotimaista kalaa ammattikeittiöiden tarjontaan”

Milloin? 10.4.2024 klo. 13.30–15.00.

Kenelle? Ammattikeittiöiden toimijat, kuntien edustajat, kala-alan yrittäjät sekä kaikki muut tahot, joita kotimaisen kalan käytön lisääminen kiinnostaa

Ohjelma ja ilmoittautuminen? Webinaarin ohjelman sekä linkin ilmoittautumissivulle löydät täältä:
Teams Webinaarin ilmoittautumissivulle.

Järjestäjät: Innovaatio-ohjelma Blue Products 3.0, maa- ja metsätalousministeriö, Turun yliopisto, Pro Kala ry

Toivomme, että jaat webinaarikutsua eteenpäin verkostoissasi!

Kutsu webinaariin

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevaa valtioneuvoston asetusta esitetään muutettavaksi investointihankkeiden tuen enimmäismäärien osalta. Lisäksi uutena kokonaisuutena säädettäisiin hyljekorvauksista. Lausuntokierros päättyy 12.4.2024.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lausuntokierroksen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) koskevan valtioneuvoston asetuksen (757/2022) muuttamisesta. Asetusta muutettaisiin kahden kokonaisuuden osalta: ensinnäkin muutettaisiin rahaston eri toimintalinjoista maksettavan tuen enimmäismääriä ja toiseksi säädettäisiin hyljekorvausjärjestelmästä.

Tukitasojen muutos

EMKVR:n Suomen ohjelman rahoitus vuosille 2021–2027 on noin 140 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa ja ennakoi rahoituksen riittävyyttä yhdessä ELY-keskusten kanssa. Jätettyjen rahoitushakemusten sekä tiedossa olevien tulevien investointien perusteella rahoitus on loppumassa vesiviljelyn osalta kesken ohjelmakauden. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi ehdotetaan tuen enimmäismäärän laskemista vesiviljelyn investointihankkeiden osalta sekä hankekohtaisen euromääräisen tukikaton säätämistä kaikkien yksityisten investointihankkeiden eli kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointihankkeiden osalta.

Tuen enimmäismäärä olisi jatkossa vesiviljelyssä 30 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista nykyisen 40 prosentin sijaan. Lisäksi tukea voisi myöntää enintään 600 000 euroa hanketta kohden kalastuksen, vesiviljelyn ja kalan jalostuksen ja kaupan investointihankkeissa. Asetuksessa mainittujen korotusperusteiden täyttyessä tukea voitaisiin myöntää enintään 800 000 euroa hanketta kohden. Näin varmistettaisiin hakijoiden tasavertainen kohtelu, kun kaikki rahoitus ei kohdistu ohjelmakauden alussa rahoitushakemuksen jättäneille hakijoille. Erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa yksittäisten investointien kustannukset voivat olla hyvin suuria. Laskemalla tukitasoa maltillisesti ja asettamalla hankekohtaiselle tuelle enimmäismäärä varmistettaisiin rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle.

Hyljekorvaus

Hyljekorvaus on tunnistettu Suomen EMKVR-ohjelmassa tärkeäksi toimenpiteeksi. Korvausjärjestelmää ei ole kuvattu ohjelmassa yksityiskohtaisesti, vaan siitä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hyljekorvausjärjestelmä olisi pääpiirteissään samanlainen kuin ohjelmakaudella 2014–2020. Tukea voitaisiin myöntää hylkeiden kaupalliselle rannikkokalastukselle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tukea voisivat hakea rannikkokalastajat, eli tuki ei koskisi sisävesillä elävän saimaannorpan aiheuttamia vahinkoja, vaan ainoastaan merialueen hylkeitä eli hallia ja itämerennorppaa. Korvausta voitaisiin myöntää 1-ryhmän kaupallisille kalastajille. Korvauksen määrä olisi enintään 15 prosenttia saaliin laskennallisesta arvosta, kuitenkin vähintään 1 000 ja enintään 5 000 euroa.

Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12.4.2024 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Ruotsinkielinen lausuntopyyntö julkaistaan heti käännöksen valmistuttua ja lausuntoaika päättyy vastaavasti myöhemmin.

Lausuntopyyntö
Asetusluonnos
Muistio

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta tuetaan kalatalouden investointihankkeita. Kysyntä investointirahoitukselle on ollut niin suurta, että vesiviljelyssä tukitasoa joudutaan alentamaan rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi suurille investointihankkeille asetetaan hankekohtainen tukikatto kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja kaupassa.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ELY-keskuksille ohjeen EMKVR:n Suomen ohjelmasta rahoitettavien investointien enimmäistukitasoista. Kysyntä investointirahoitukselle on ohjelmakauden alkupuolella ollut suurta, ja erityisesti vesiviljelyn investoinneissa rahoitus loppuisi nykyisillä tukitasoilla kesken ohjelmakauden.

Tuen enimmäismäärästä säädetään Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (757/2022). Asetuksen mukaan tuen myöntäjä eli ELY-keskus voi soveltaa myös alhaisempaa tukitasoa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetuksen muuttamista tuen enimmäismäärän osalta, ja lausuntokierros asiasta käynnistyy maaliskuun alkupuolella. Ennen asetusmuutoksen voimaantuloa ELY-keskus soveltaa ministeriön ohjetta uusista tukitasoista.

Tukitasojen maltillisella alentamisella ja hankekohtaisen tukikaton asettamisella pyritään varmistamaan rahoituksen riittävyys koko ohjelmakaudelle 2021–2027 sekä turvaamaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.

Tukien enimmäismäärät jatkossa

Vesiviljelyn investoinnit

Vesiviljelyn investointihankkeissa tuen enimmäismäärä on ollut aikaisemmin 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. MMM:n ohjeistuksen mukaan vesiviljelyssä sovelletaan jatkossa tuen 30 prosentin enimmäismäärää.

Tuen enimmäismäärää voidaan jatkossakin nostaa valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin korotusehtojen täyttyessä enintään 50 prosenttiin. Tukirajaus ei koske myöskään asetuksen 5 §:ssä tarkoitettuja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen liittyviä vesiviljelyn investointeja. Niitä voidaan jatkossakin rahoittaa enintään 60 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista, jos kyse on pienestä tai keskisuuresta vesiviljely-yrityksestä.

Suurten investointihankkeiden euromääräinen tukikatto

MMM:n ohjeen mukaan ELY-keskukset voivat jatkossa myöntää enintään 600 000 euroa tukea investointihanketta kohden. Mikäli hanke täyttää valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaisen korotusehdon tai kyse on 5 §:ssä tarkoitetuista hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ehkäisevistä investoinneista, voidaan hankekohtaista tukea myöntää enintään 800 000 euroa. Linjaus koskee kalastuksen, vesiviljelyn sekä jalostuksen ja kaupan investointihankkeita. Hankkeiden enimmäistukimäärää ei sovelleta yleishyödyllisten investointihankkeiden, kuten kalasatamahankkeiden, rahoittamiseen.

ELY-keskus voi poiketa ohjeessa linjatuista tuen enimmäismääristä sekä hankekohtaisesta tukikatosta pyytämällä maa- ja metsätalousministeriöltä lupaa korkeamman tuen myöntämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää luvan korkeamman tuen myöntämiseen, jos kyseessä on kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä hanke, joka ei toteutuisi alhaisemmalla tuella hankkeen korkean riskin tai käynnistysvaiheen korkeiden kustannusten vuoksi.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Saana Tarhanen, p. 0295 162 036, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Minna Uusimäki, p. 0295 162 284, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Antony Starr, p. 0295 162 106, etunimi.sukunimi@gov.fi